Mikä SINULLA auttoi tupakan lopettamisen ONNISTUMISEEN??

eikä ole enää mieli tehnyt yhtään tupakkaa. Vasta kaks vuotta ilman, ja toivon että pysynkin ilman.

Lopetin seinään, kun plussasin. 2 askia poltin sitä ennen päivässä. Ei olisi tullut pieneen mieleenikään polttaa, kun vauva vatsassa.



Raskauden ja imetyksen jälkeen olin tyhmä...aloitin tupakoinnin uudestaan. En usko, että mikään muu, kuin uusi raskaus saa minut tupakointia lopettamaan.

Käytännön niksejä;

-purukumi suuhun aina kun alkaa tekemään mieli sillä se mieliteko kestää VAIN muutaman minuutin! Ja menee sitten ohi, joten pure purkkaa ja hengitä syvään.



-anna itsellesi aikaa, sillä noita mielitekoja tulee vielä kauan.



-minulle lopettaminen oli henkilökohtainen haaste. Koin olevani muutenkin kovin selkärangaton ja kun sain todistettua itselleni voivani lopettaa tupakanpolton aloin muutenkin hoitamaan asioitani paremmin.



T.4vuotta polttamatta

Mulla kuudes savoton päivä, apuna purkat.



yksi neuvo on, että ei käy kiskalla tai kaupassa tai laittaa purkan muutamaa minsaa ennen suuhun niin ei tee mieli ostaa...



Ja mulla oikein hyvä keino: laske se summa mitä sulla on kuussa menny savuna ilmaan, mitä kivaa sillä saa!!!! Mulla aski päivässä, sillä satasella saa jo vaikka mitä kivaa...=)

kun tupakoinnin lopetin. Tupakka vaan siis mun kohdalla pahensi pahoinvointia. Onneksi!

En kyennyt pihalle polttamaan moneen viikkoon ja sen jälkeen ei enää tehnyt mielikään.

Nyt jo yli kolme savutonta vuotta :)!

Ja täytyy kehaista et oli oikein helppo lopettaa, entinen ketjupolttaja kun viel olin. Heti kun plussasin ni siihen loppu sauhuttelu

Tuntuu ihan hullulta, mutta on totta. Poikaystävä tuki läsnäolollaan ja kannustavalla asenteellaan. Esim välillä hän vaan sanoi että oletkos muuten huomannut, että olet ollut jo näin kauan polttamatta ja ajattelematta tupakkaa, hienoa!! Ja aina kun tuli pahat nikat, hän keksi minulle jotain muuta ajateltavaa: juttelua, yllätyksiä, lähti ajeluttamaan jonnekin, vei sänkyyn hellittäväksi ;) MITÄ vain mikä saa ajatukset muualle. Ja tämä toimi.



Tsemppiä!

ja voitte uskoa, että ensimmäisen pari viikkoa vietin enemmän tai vähemmän pihalla! ;) Nyt tuosta on pian kolme vuotta ja olen todella ylpeä itsestäni!



Tsemppiä sinullekin tavoitteessasi!

Ja viikon päästä huomasin etten ollutkaan polttanut yhtään tupakkaa koko päivänä =)

Eikä edes mieli tehny,kun etoi niin pahasti jo pelkkä haju kun mies poltti ja haisi tupakille =/

Lopettamisesta on nyt rapiat 6v ja toki joskus on tehnyt mieli mutta periksi en ole halulle antanut ja olen siitä E-R-I-T-T-Ä-I-N ylpeä!!!!!!!

Ja toivottavasti en koskaan siihen enää sorrukkaan.....



Ihan älysti ottaa päähän kun näkee odottavia äitejä jotka vetää sätkää kun tietää että jos ihan tosissaan yrittää ja lastaan yhtään ajattelee,niin melko varmasti siitä eroon pääsee =(((

helvetin hölmöä, tiedän!



olen viidettä viikkoa savuttomana, edelleen on pahoja hetkiä. tässä vinkkejä

-käytössä on laastarit, purkka ja tabut, ne auttaa paljon.

-sitten on tämä henkinen puoli, elä hetki kerrallaan. kun tulee tupakanhimo, tee jotain muuta. esim. nypi kulmakarvat, surffaa netissä, keitä kuppi teetä...

-liikunta on hyvä

-väistämättäkin tulee mässäiltyä tupakanhimoon. anna mennä vaan, jos pääset irti tupakasta, pääset varmasti eroon muutamasta kilostakin.

-sitten helpottaa kun alat huomaamaan savuttomuuden hyödyt. voit ajatella että miksi polttaisit kun olet jo ollut aikaa ilman.

tsemppiä sulle!