Lue keskustelun säännöt.
Mies vie ilon raskaudesta.
05.12.2011 |
Yllättäen aloimme odottaa toista lastamme. Lopetin pillerit lääkärin kehoituksesta ja mies kyllä tiesi, että ehkäisy on lopetettu jne. Ostin jopa kondomeita kotiin, mutta mies ei halunnut niitä käyttää. Raskauden paljastuessa mies totesi heti, ettei voi vaatia aborttia, mutta toivoo keskenmenoa.
Omat opintoni ovat kesken, mutta voin pitää amkista kaksi vuotta vapaata menettämättä opiskelupaikkaani. Suhtaudun tilanteeseen positiivisesti, mutta miehen suhtautuminen ei ole vielä näiden kuukausien aikana muuttunut. Hän huokailee, laahaa huoneesta toiseen apaattisena ja minua ahdistaa, että kotona ei saa puhua tulevasta vauvasta tai raskaudesta mitään ilman, että mies tekee selväksi, ettei lasta haluaisi.
Voiko tämä enää paremmaksi muuttua? Esikoinen on neljävuotias ja hän oli kyllä ihan toivottu. Mies ei mielestäni joutunut perheen puolesta mitenkään koville esikoisen synnyttyä, vaan jouduin lähes kokonaan hoitamaan yksin kodin ja vauvan. Miehellä oli kyllä paljon töitä silloin.
Onko kohtalotovereita?
Kommentit (14)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onnea valitsemallasi tiellä t, kohtalotoveri ( ps varaudu hoitamaat vauva(t) yksin)
muuten hän olisi käyttänyt ehkäisyä, joka oli hänen vastuullaan.
muuten hän olisi käyttänyt ehkäisyä, joka oli hänen vastuullaan.
varmaan vaan ajatteli, että tuskinpa se tulee raskaaksi. Miehet on vähän tyhmiä kiimaisina.
miten itse olet suhtautunut miehesi reaktioihin?
Laita kuule se lapsellinen pelle selkä seinää vasten ja HUUDA naama punaisena, että nyt kuule jätkä ala kasvaa mieheksi ja isäksi. ALA miettiä, mitä sieltä sun munistasi oikein tulee, kun tiesit että minä en syö pillereitä ja siitä huolimatta et halunnut kondomia. LOPETA se lapsellinen naamanvääntely ja huokailu. ITE OLET MUT PAKSUKSI PANNUT OMASTA HALUSTASI! ja pidät kanssa hoitovapaat, että mä pääsen kouluun! Tai tossa on viis hirttä poikki ja lähde kävelemään! Elarilaskut tulee sitten perässä!
Lopeta itse nurkkien kiertely ja RAIVOSTU SILLE TEINIKAKARALLE. Herätä se munillansa ajatteleva idiootti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta nyt en enää jaksa aikuista miestä paapoa. Mies ei varmasti ole mikään narsisti, mutta jonkun verran keskenkasvuinen tässä asiassa kyllä.
Ankeudessaan hän on päästänyt jopa suustaan, että onkohan lapsi edes hänen, kun olemme harrastaneet seksiä niin vähän. Perhettämme en missään tapauksessa halua rikkoa, mutta minua mieheni käytös loukkaa. Kaikki hellyys väliltämme katsi plussatestin jälkeen, jos ei lasketa niitä masentuneita olalletaputuksia tyyliin "kyllä me tästä selviämme". Niitä en todellakaan kaipaa!!
Niin ja kouluun en pääse piiiitkään aikaan, sillä mieheni on yrittäjä ;/ Hän ei voi pitää vapaita tai rahantulo loppuu...
raivokohtauksen paikka... Keskustelu taitaa olla tuollaisen kanssa mahdotonta, siihen kun tartteisi tasavertaisen kumppanin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt mies vetoaa siihen, ettei lasta halunnut, kun pyydän häntö vaikka vaihtamaan vaipan.
Nyt mies vetoaa siihen, ettei lasta halunnut, kun pyydän häntö vaikka vaihtamaan vaipan.
Mies pihalle. Jos tulee järkiinsä ja katumapäälle, niin otat takasi, jos ei, niin olet päässyt eroon siasta. Lapsikin niin pieni, että ei järkyty erosta (joka on väistämättä edessä jos miehellä on tuollainen asenne).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkäsy vaan miehen vastuulla?
En usko hetkeäkään ap.n juttua miten mies sanoo ettei tahdo kakkosta, panee tietosesti paljaalla. Miksi sen tarttis hyväksyä vauva?
Ap.n juttu on yksipuolinen ja kalskahtaa heikolta provolta, ei kukaan anna panna paljaalla jos tietää että kumppani ei lasta tahdo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljaalla paneminen on niiin paljon kivempaa, kädet ristiin vaan ja jos vahinko(?) sattuu niin voi kätevästi syyllistää naista ja leikkiä jotain marttyyria.
Näitä juttuja hän ei sitten kertakaikkiaan enää muistanut, kun "vahinko" oli tapahtunut.
Mies nyt vaan kiukuttelee. Vaikka se on erittäin epäreilua ja varmasti sinua huolettaa miten hän suhtautuu lapseen, niin todennäköisesti tilanne muuttuu kun lapsi syntyy. Miehellä on nyt vielä varaa tuollaiseen lapselliseen itsesääliin, mut sitten kun lapsi on syntynyt siihen ei enää ole mahdollisuutta, ja monet siinä vaiheessa tajuavat että on aika toimia eikä kaivella omaa napaansa päivät pitkät.
Mut minun neuvoni on, että tee kaikkesi, että sinulla on hyvä raskausaika ja saat iloita lapsestasi. Vietä aikaa mahdollisimman paljon sellaisten ihmisten kanssa, joita raskautesi kiinnostaa tai jotka muuten suhtautuvat myönteisesti elämään. Muuten tulet myöhemmin katkeraksi miehellesi kaikesta siitä, mitä hän on pistänyt sinut käymään läpi.
Minun toinen raskausaikani oli vaikea parisuhteen kannalta. Oli pelastus, että sain jakaa raskausajan hyvien ystävieni kanssa, joista moni oli yhtä aikaa raskaana. Mieheni muuttui kun lapsi syntyi, enkä mielelläni muistele raskausajan vaikeuksia. Niitä on niin vaikea antaa anteeksi ja ymmärtää, että mieluummin vaan yritän unohtaa.