Lue keskustelun säännöt.
Ero, miehellä luultavasti mielenterveys ongelmia
02.12.2011 |
Kontrollointi ja alistaminen alkoivat pikkuhiljaa muutettuamme miehen koti paikkakunnalle. ennen sitä asuimme isossa kaupungissa etelä suomessa ja olimme 6 vuotta yhdessä ennen muuttoa 500 km päähän. olin silloin raskaana 6 kk. Kaikki muuttui n. 1-2 kk kuluttua muutosta. näen asian niin että koska mulla ei yhtään sukulaista tai ystävää uudella paikkakunnalla niin olin heppo "kohde", ei paikkaa minne paeta ja muutenkin raskaana ollessani halusin vain uskoa että tämä ei ole totta, ei mies jonka kanssa olin mennyt naimisiin ja odotin hänen lasta voi kohdella minua näin.
Mitään en osannut tehdä oikein, hänen mielestä inhosin kaikkia hänen kavereitaan, veljeään, vanhempiaan. loputtomia riitoja (läpi viikonlopun esim. kirjaimellisesti aamusta iltaan) saman toistelua, syyttelyä. itkin ja pyydin lopettamaan, irvistelee, nauraa vastaukseksi.
Mielestäni järjetöntä käytöstä myös se, että kun vauva 1-2kk, mies oli jostain kuullut/lukenut että lapsen täytyy ulkoilla 2h päivässä ja jos en ollut sitä tehnyt (vauva 1kk!!) koko ilta meni asian jauhamiseen, kuinka en ymmärrä ym. ym. itse olin vauvan hoidosta väsynyt ja en olisi vauvan nukkuessa saanut itse nukkua vaan ravata vaunujen kanssa ympäri kyliä. Asuimme kerrostalossa silloin, kuuma kesä joten parvekkeella ei paahteessa voinut nukuttaa. Saattoi soittaa päivällä töistä olemmeko olleet ulkona!
lapsen synnyttyä kaikki paheni. entiset riidan aiheet jatkuivat, alkoi painostus ostaa miehen suvun vanha maatila korvesta ja sen peruskorjaaminen (miehellä ns. peukalo keskellä kämmentä), missään nimessä en halunnut täysin maalle kun olin jo jotain kavereita saanut ja muutenkin miehen kanssa elämä helvettiä.
Alkoi sukulaisteni mollaaminen(ennen ei ollut mitään vikaa) minun luokse ei ollut sopivaa tulla mutta ei heille kieltänyt mutta jos joku tuli niin sain kärsiä siitä jälkeen päin. ei halunnut että me menemme vierailulle sukulaisiini, aina joku tekosyy tai suoraan sanoi että ei halua olla heidän seurassa, ei sopivaa seuraa lapselle. Ovat ihan normaaleja kunnos ihmisiä.
Kaikki järkyttävät riidat aina lapsen nähden ja kuullen vaikka toistuvasti pyysin että odotetaan lapsen nukkumaan menoa tai olisi miehen sukulaisissa hoidossa ja saataisi rauhassa puhua.
Tätä jatkunut 5 v ja nyt riittää, olen saanut toiselta paikkakunnalta työn ja lähden lapsen kanssa. miehen kanssa vaikeaa, ei ymmärrä mitä on tehnyt väärin, on aina vaan halunnut minun parasta!
Viimeinen pisara on ollut miehen uskoon tulo, yritää pakottaa siihen mukaan minutkin. kaikki pitää tehdä kuin hän haluaa, väittää että mulla saa olla omat mielipiteen mutta pitää löytää "yhteinen linja" joka on kätännössä se mitä mies haluaa, muuten alkaa loputon aivopesu, painostus.
Tässä vain osa kaikesta paskasta mitä on ollut, viime aikoina alkanut olla kuvioissa väkivaltaa, potkimista, vääntää käsistä niin että olen mustelmilla jos yritän lähteä pois paikalta.
Miehen mukaan kaikki on vain väärinkäsitystä ja ei missän nimessä halua erota. Mä en vaan enää pysty tähän enää :(
Tämä helvetti loppuu kuukauden kuluttua kun pääsen muuttamaan, avioerohakemuksen olen jo vienyt. Jos siis hengissä täältä pääsen.
Kaikesta huolimatta koen syyllisyyttä siitä teenkö väärin, lapsea ajatellen. itseäni ajatellen tiedän tekeväni oikein.
Kommentit (21)
[quote author="Vierailija" time="02.12.2011 klo 21:57"]
otappas nyt ja soita turvakotiin! Menette sinne juttelemaan ja saat tehokasta apua. Tuo on niin todellinen tunne, että hyvinkin epänormaalit tilanteet tuntuvat normaaleilta niihin tottuessa. Olet nyt vastuussa myös lapsestasi ja nyt on aika toimia oikein. Herätys, ole rohkea ja hae apua ja heti!!
[/quote]
Juu. Muista soittaa sellaiseen turvakotiin, jossa on valmiiksi rutiinit, joilla miehesi erotetaan yhteisestä lapsestanne lopullisesti ja jossa osataan järjestää asiat sossussa ym. siten, että sinun elmäsi järjestetään siten, että voit hakata lastasi rauhassa ja samaan aikaan keuhkota sitä, että miten kaikki on ex-miehesi syytä....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoa ap, olet tehnyt oikean päätöksen. Voimia ja kaikkea hyvää parempaan tulevaisuuteen!
[quote author="Vierailija" time="02.12.2011 klo 21:45"]
Minä annoin mahdollisuuksia isälle isyyteen liian pitkään
[/quote]
Syvä kumarrus ja kunniotuksenosoituksia.
Sinä siis annoit mahdollisuuksia "isyyteen" liikaa?
Sinulta on ilmeisesti molemmat telaketjut katkenneet jo kauan sitten, kun ei tule mieleen että sinulla ei ole minkäänlaista oikeutta päättää kenenkään isyydestä.
Mistä näitä rynnäkkötykkifemakkoja pukkaa, jotka ovat sitä mieltä että lapsi on jollain tavalla äidin omaisuutta ja lapsen isä vain on jonkinlainen välttämätön lisäke, joka voidaan potkia hevonkuuseen aina kun naisen mieli vinksahtelee säätilan mukaisesti?
[quote author="Vierailija" time="26.06.2014 klo 13:11"]
Oliskohan kuitenkin niin, että aloittajan teksti kertooa asiasta vain toisen puolen ja toinen puoli on jäänyt kokonaan huomiotta.
Tuosta tekstistä löytyy paljon kohtia, joista huomaa että asia ei todellisuudessa ole läheskään noin mustavalkoinen kuin väitetään.
[/quote]
Voi uskomaton millaisia tyyppejä täältä löytyy. Lienee joku tekoypyhä uskovainen joka on tullut tänne puolustamaan toista "uskovaista". Miten ihmeessä joku voi nähdä noissa ap:n kertomissa asioissa mitään puolusteltavaa?
On ihan sama, millainen on "kolikon toinen puoli", jos miehen käytös on tuota luokkaa!!! Ap:n tilanne on käytännössä se, että hän ja ehkä myös lapsikin ovat vaarassa.
Ap:n kannattaisi tosiaan mennä sinne turvakotiin, ja olisi hyvä jos hän voisi todentaa miehen väkivallan jotenkin. Jos käsien vääntelystä tulee esim mustelmia, hän voisi joko turvakodissa / poliisilla / terveyskeskuksessa käydä ne todentamassa. Näin ehkä lastakaan ei päästettäisi noin vaarallisen ihmisen luo. Hänhän todennäköisesti sekoaa lopullisesti kun ap lähtee.
Onko Suomem naiset todella näin yksioikoisia?
Kun yksi saa päähänsä sepittää täysin selvää puppua, huomattuaan että itse valitsemansa mies ei olekaan upporikas, komea ja aatelinen, niin jo on monta sataa miehiä vihaavaa hiivahaitaria komppaamassa ilman minkäänlaista harkintakykyä...
Taitaa olla niin, että olen tehnyt elämässäni suurimman virheen siinä, että olen kannattanut miesten ja naisten tasa-arvoa.
Tällä sivustolla näkee kommentteja, joiden perusteella sattumanvaraisesti varustetulla naaraspuolisella siipikarjan edustajalla on enemmän tolkkua kuin keskiverto suomalaisella naisella.
Tuollaiset sitten kotkottavat tasa-arvosta, lasikatoista ja muka-palkkakuopassa olemisesta....
Kyllä silmät on auenneet varsin hyvin näiden ansiosta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Telamiina tehosi femakkokaakatukseen...
Taitaa edellisellä kirjoittajalla itsellään olla niin syvässä traumat naisista, että haluaa tulkita kaiken niin, että miehessä ei ole mitään vikaa. Aloittaja puhuu vakavasta asiasta ja eräs haluaa tulkita ne keksittynä. Aikamoista puppua on jos ei tosissaan näe aloittajan tarinaa vaan pitää kehitellä oma tarina feminiinisyydestä.
Ps. Uskovia on moneen junaan. Jos yksi on kummallinen, ei kannata leimata kaikkia :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko mahdollista tehdä lähtöä turvakodin kautta? Jotenkin pelottaa kuinkakohan päästää teidät suosiolla muuttamaan!!
mietit teetkö oikein lapsea ajatellen, kun teet lähtöä. Todellakin teet lapsellesi palveluksen suuren!! Minä annoin mahdollisuuksia isälle isyyteen liian pitkään ja nyt lapsi maksaa siitä käymällä terapiassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen ollut jotenkin niin "tottunut" kaikkeen että olen alkanut pitää kaikkea meidän elämään liittyvää normaalina. Nyt kun luen omaa tekstiä niin tuntuu ihan kauhealta missä olen elänyt ja ennen kaikkea lapsi, niin pieni vielä ja joutunut tätä kestämään. Olen hänelle yrittänyt antaa rakkautta ja läheisyyttä aina, kertonut ettei mikään ole hänen vika. Varmasti on jo jotain vaurioita tullut :(
ap
Huolehdi kuitenkin, että pääsette turvallisesti lähtemään. Tällaiset ihmiset voivat olla arvaamattomia, mutta senhän sinä tiedät. Joku ehdotti turvakotia - minäkin melkein suosittelen.
Lähetän lämpimiä ajatuksia. Olet rohkea ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
otappas nyt ja soita turvakotiin! Menette sinne juttelemaan ja saat tehokasta apua. Tuo on niin todellinen tunne, että hyvinkin epänormaalit tilanteet tuntuvat normaaleilta niihin tottuessa. Olet nyt vastuussa myös lapsestasi ja nyt on aika toimia oikein. Herätys, ole rohkea ja hae apua ja heti!!
Ahdistaa että jouduon antamaan lapsen sitten useaksi yöksi kerrallaan miehelle, en usko että saan yksinhuoltajuutta. Varsinki kun mies vastustaa viimeiseen asti koko eroa.
Kun yritän saada häntä vastaaman teoistaan, esim miksi KAIKKI riidat on käty lapsen läsnä ollessa, viime aikoina väkivallalla lisättynä. Vastaus: hän (mies) on halunnut löytää yhteisen linjan (=mitä hän haluaa) ja kun en ole suostunut yhteiseen linjaan niin riita on siis oma syyni. Ja ollaan esim riidelty ostetaanko vanha maatila jumalanselän takaa+ remontoidaan se tai olenko uskovainen kuten hän vai en.
Taidanpa erota kirkosta samalla kun eroan miehestä... Pelottaa ja ahdistaa :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tai saada häntä "vastaamaan teoistaan". Jos olet päättänyt erota, niin tee se - sopuisasti. Kuulostaa siltä, että sinä olet yhtä syyllinen riitoihin kuin miehesi.
Ymmärrät kai, että lapsenne kärsii tuollaisesta.
tai saada häntä "vastaamaan teoistaan". Jos olet päättänyt erota, niin tee se - sopuisasti. Kuulostaa siltä, että sinä olet yhtä syyllinen riitoihin kuin miehesi.
Ymmärrät kai, että lapsenne kärsii tuollaisesta.
Silloin kun ihminen tarvitsee apua ei tarvitse alkaa lyödä. Tässä nyt lyödään vielä lyötyä. Olisi kiva nähdä kuinka järkevästi ja rauhallisesti toimisit samassa tilanteessa. Jos ei ole mitään kivaa sanottavaa, niin hyvä neuvo on olla sitten vaan hiljaa.
1. Kaikki muuttui siis raskauden loppumetreillä.
AP:"olimme 6 vuotta yhdessä ennen muuttoa 500 km päähän. olin silloin raskaana 6 kk. Kaikki muuttui n. 1-2 kk kuluttua muutosta. "
2. AP:sta tuli "helppo kohde" raskauden loppumetreillä:
- AP:olin heppo "kohde", ei paikkaa minne paeta ja muutenkin raskaana ollessani halusin vain uskoa että tämä ei ole totta, "
3. AP pitää miehensä normaalia käytöstä epänormaalina
AP:"Mielestäni järjetöntä käytöstä myös se, että kun vauva 1-2kk, mies oli jostain kuullut/lukenut että lapsen täytyy ulkoilla 2h päivässä"
4. AP syyllistää miehensä siitä, että mies haluaa lapselleen terveellistä kohtelua
AP:"ja jos en ollut sitä [päivittäistä ulkoilua] tehnyt (vauva 1kk!!) koko ilta meni asian jauhamiseen, "
AP:"[Mies] Saattoi soittaa päivällä töistä olemmeko olleet [vauvan kanssa]ulkona! "
Mies on siis huolissaan myös AP:n terveydestä.
5. AP syyllistää kaikista riidoista miestään, mutta ei tajua että riitaan tarvitaan kaksi
AP:"lapsen synnyttyä kaikki paheni. entiset riidan aiheet jatkuivat,"
6. AP kertoo muuttaneensa 500 km:n päähän ja syyttää miestään siitä, että ei halua jatkuvasti juosta anoppilassa 500 km:n päässä
AP:"[kaikki ok ennen] muuttoa 500 km päähän."
AP:"[muuton jälkeen mies] ei halunnut että me menemme vierailulle sukulaisiini, aina joku tekosyy"
7. AP syyllistää miehensä siitä, että riitely on tapahtunut lasten kuullen, mutta jättää sopivasti mainitsematta, että lapset voi turvata riitelyn kuulemiselta sillä, että Ap olisi lähtenyt pois, niin riitely ei olisi häirinnyt lapsia
AP:"Kaikki järkyttävät riidat aina lapsen nähden ja kuullen vaikka toistuvasti pyysin"
8. AP on sitä mieltä, että lapsi on hänen omaisuuttaan ja hän voi lähteä lapsi mukanaan milloin vain haluaa
AP:"Tätä jatkunut 5 v ja nyt riittää, olen saanut toiselta paikkakunnalta työn ja lähden lapsen kanssa. "
9. AP hakee täältä sympatiaa omalle mievihalleen, vaikka on jo elämäntilanteessaan tehnyt päätöksensä ja muutos on tulossa. Hän ei siis tarvitse neuvoja, vaan hyväksyntää omille telaketjumielipiteilleen
AP:"Tämä helvetti loppuu kuukauden kuluttua kun pääsen muuttamaan, avioerohakemuksen olen jo vienyt. "
10. Lopuksi AP kerjää sympatiaa lapsen avulla, vaikka hän on jo tehnyt lopullisen päätöksen erottaa lapsi isästään lopullisesti, lopuksi sentään myöntää että tekee kaiken itseään ajatellen.
AP:"Kaikesta huolimatta koen syyllisyyttä siitä teenkö väärin, lapsea ajatellen.
itseäni ajatellen tiedän tekeväni oikein."
--
Tässä 5 minuutissa tehdyt poiminnat Ap:n tekstistä ja enempää ei tarvitsekaan analysoida AP:n tekstiä. Taustalla on selviä mielenterveyden häiriöitä ja ilmeisesti narsistisia luonteenpiirteitä.
Olisikohan sittenkin niin, että Ap jätti jotain olennaista kertomatta, mutta sehän ei sinua edes kiinnosta, koska miehet ovat kertakaikkin läpimätiä ja vitt*umaisia olentoja, joita voi haukkua ihan miten vaan?
Eikö niin?
[quote author="Vierailija" time="26.06.2014 klo 13:20"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2014 klo 13:11"]
Oliskohan kuitenkin niin, että aloittajan teksti kertooa asiasta vain toisen puolen ja toinen puoli on jäänyt kokonaan huomiotta.
Tuosta tekstistä löytyy paljon kohtia, joista huomaa että asia ei todellisuudessa ole läheskään noin mustavalkoinen kuin väitetään.
[/quote]
On ihan sama, millainen on "kolikon toinen puoli", jos miehen käytös on tuota luokkaa!
[/quote]
Ei sen vertaa veri kierää korvien välissä, että ymmärtäisi killinkinsä toisen puolen tarkoittavan sitä, että esille on tuotu sepitys, jossa ei välttämättä ole totuuden hiventäkään.
Otatko sinä myös kaikki Aku Ankan kertomukset todesta istuessasi potalla niitä lukemassa?
Miksi et ota ja lähde takaisin kotipaikkakunnallesi vanhempiesi tai ystäviesi luokse ja jätä heti tuollaista miestä??!! Tiedän, helpommin sanottu kuin tehty... Mutta näin minä tekisin, jos joku käyttäytyisi noin minua ja lastani kohtaan... Kuvottava mies!!
[quote author="Vierailija" time="26.06.2014 klo 14:58"]
Miksi et ota ja lähde takaisin kotipaikkakunnallesi vanhempiesi tai ystäviesi luokse ja jätä heti tuollaista miestä?. Mutta näin minä tekisin, jos joku käyttäytyisi noin minua ja lastani kohtaan... Kuvottava mies!!
[/quote]
(FM-600-Fnt-1c vaunun telaketjujen ryminää...)
Oliskohan kuitenkin niin, että aloittajan teksti kertooa asiasta vain toisen puolen ja toinen puoli on jäänyt kokonaan huomiotta.
Tuosta tekstistä löytyy paljon kohtia, joista huomaa että asia ei todellisuudessa ole läheskään noin mustavalkoinen kuin väitetään.