Pedagogiset opinnot yliopistossa (aineenope)

Jotain pystyt siis lukemaan avoimessakin valmiiksi.

avoimeen ei tarvii mennä, tässä siis pohdinta, että pitäiskö pääaineestani open paperit lukea.



Mikä siis on pedagogisten rakenne (60?op) perus+aineopinnot yleistä kasvatustiedettä mutta entä erikoistuminen?

Ei sinun googlettaa tarvitse, etsi sen yliopiston sivulta ne tiedot, mihin olet menossa. Muistaakseni puolet sai suoraan hyväksytyksi, mutta siitä nyt on jo aikaa, kun suoritin ne.



Ei niistä pedagogisista ainakaan haittaa ole.

juuri en ole löytänyt niitä tietoja.:( Olen jossain vaiheessa uteliaisuuttani lukenut pari kurssia kasvatustieteen perusopintoja joten ainakin on jonkinlainen alkupääoma olemassa.:)

perusopinnot on yleisen kasvatustieteen po, jotka voit siis tehdä "etukäteen". Aineopinnot on aineenopettajille omat, sisältäen harjoittelun ja kandityön. Harjoittelutunteja pidät pääaineessa ja normisti myös muutamia sivuaineesi tunteja.

ap

päästä aineenopekoulutukseen Helsingissä? Humanisti olen.

joihinkin on helppo päästä ja joihinkin tosi vaikea

joihinkin on helppo päästä ja joihinkin tosi vaikea

15 pistettä yleisistä kasvatustieteen perusopinnoista on samaa kuin pedagogisista opinnoista. Sen lisäksi pedagogisiin perusopintoihin kuuluu vielä 5 pistettä ainapedagogiikkaa ja 5 pistettä harjoittelua), joita ei voi tehdä muuten. (Jos tekee yleistä kasvatustiedettä, tehdään saman verran pisteitä, mutta eri kursseja) Pedagogiset aineopinnot ovat sitten ihan oma kokonaisuutensa, jota ei voi osittainkaan korvata yleisen kasvatustieteen opinnoilla (ehkä joistain korvaavuuksista voi neuvotella, mutta periaatteessa näin). Mukana on mm. 15 pistettä opetusharjoittelua.

kasvatustieteen perusopinnot, jotka on 25 op. Sen jälkeen haetaan aineenopettajan pedagogisiin opintoihin, joihin kuuluu mm. auskultointi ja joiden laajuus on 35 op.

tilastoja siitä kuinka moni on hakenut ja päässyyt. Tosiaankin riippuu opetettavasta aineesta.

Yliopistoista ja muista kouluista valmistuu apinoita.



Toistavia robotteja jotka eivät osaa muuta kuin toistaa sitä mitä muut ovat sanoneet.



Apinoinnin seuraus on pinnallisuus ja itsekkyys.



Siksi maailma on sellainen kun se on.

Yliopistoista ja muista kouluista valmistuu apinoita.

Toistavia robotteja jotka eivät osaa muuta kuin toistaa sitä mitä muut ovat sanoneet.

Apinoinnin seuraus on pinnallisuus ja itsekkyys.

Siksi maailma on sellainen kun se on.

Ne, joilla ei ole koulutusta, hankkii tietonsa netin keskustelupalstoilta ja muista luotettavista lähteistä ja toistelee kivalta ja näppärältä kuulostavia "faktojaan". Mitään ymmärrystä asiasta ei tarvitse olla, kun väittää vaikkapa ilmastonmuutoksen johtuvan auringon luonnillisista sykleistä. Kuulostaa tieteelliseltä, se riittää.

Täällä kirjoittelevat ovat myös käyneet kouluja ja se näkyy pinnallisuutena kirjoituksista.

Kasvatustieteen laitoksen sivuilta löytyy tilastoja siitä kuinka moni on hakenut ja päässyyt. Tosiaankin riippuu opetettavasta aineesta.

Tarkistin, Helsingin tiedoissa on vain se määrä, joka otetaan kuhunkin aineeseen. Tietysti siellä on uusien opiskelijoiden tilastot. Mutta kun aineenopet eivät ole niiden joukossa (ei ainakaan mun alan). Eli en voi tietää kuinka vaikeaa on, kun siellä ei mitään prosentteja ole. Tietysti joissain aineissa on tyyliin viisi niin siitä voi arvailla. Latinan opeksi voi vuosittain lukea yksi.:)

Täällä kirjoittelevat ovat myös käyneet kouluja ja se näkyy pinnallisuutena kirjoituksista.

No eipä mikään estä kritisoimasta tuota pinnallisuutta. Vrt. tuota koulutuksen puutteen tuomaa tietämättömyyttä täällä on kyllä kritisoitu ihan aiheesta ja perusteltu kritiikki. Sellaista kritiikkiä en ole koskaan lukenut tältä palstalta, että joku osaisi kritisoida jonkun koulutuksen antamia tietoja pinnallisiksi ja sitten esittää oman laajemman, fiksumman ja kattavamman näkemyksensä jostakin asiasta. Sitä odotellessa..

Sellaista kritiikkiä en ole koskaan lukenut tältä palstalta, että joku osaisi kritisoida jonkun koulutuksen antamia tietoja pinnallisiksi ja sitten esittää oman laajemman, fiksumman ja kattavamman näkemyksensä jostakin asiasta. Sitä odotellessa..

Mielen tyhjentäminen tunnetusta eli opitusta.

Sitä ei opeteta kouluissa eikä sitä voi oppia minkään ajatuskaavan avulla.

Tyhjentyminen on mahdollista tiedostamalla nyky hetki sellaisena kuin se on ja kohtaamalla ajatukseton tietoisuuden tila.

Sellaista kritiikkiä en ole koskaan lukenut tältä palstalta, että joku osaisi kritisoida jonkun koulutuksen antamia tietoja pinnallisiksi ja sitten esittää oman laajemman, fiksumman ja kattavamman näkemyksensä jostakin asiasta. Sitä odotellessa..

Mielen tyhjentäminen tunnetusta eli opitusta.

Sitä ei opeteta kouluissa eikä sitä voi oppia minkään ajatuskaavan avulla.

Tyhjentyminen on mahdollista tiedostamalla nyky hetki sellaisena kuin se on ja kohtaamalla ajatukseton tietoisuuden tila.

En nyt ihan samastu tuohon ajatukseen, että arkielämässä voisi aina lipua paikasta toiseen mieli tyhjennettynä. Tilanteessa kuin tilanteessa.

En nyt ihan samastu tuohon ajatukseen, että arkielämässä voisi aina lipua paikasta toiseen mieli tyhjennettynä. Tilanteessa kuin tilanteessa.

Missään nimessä tähän ajatukseen ei pidä samaistua niin kuin ei mihinkään muuhunkaan ajatukseen.

Jos samaistuu, silloin mielen tyhjentyminen on mahdotonta.