Pitääkö sisarusten nimien sointua toisiinsa?
Te, joilla on useampi kuin yksi lapsi, onko lapsillanne toisiinsa sopivat nimet? Esimerkiksi samalla kirjaimella alkavat, samantyyppiset tai muuten samankaltaiset, esim. luontoteemaiset. Meillä tuntuu sukulaiset olevan hämmentyneitä siitä, että sisaruksilla on niin erilaiset nimet. :D
terv. Mikaelin äiti ja Kristiinaksi kutsuttu masuasukas.
Kommentit (22)
Enkä ole koskaan ymmärtänyt sitä, että saman perheen lasten nimet tulisi alkaa samalla kirjaimella. Outoa... Ne lapset on erillisiä omia yksilöitään, kyllä niillä voi olla ihan omat nimet riippumatta siitä, mikä on siskon tai veljen nimi. Tupu, Hupu, Lupu -tyyppiset sisarusparvet on musta outoja.
sisarukset ovat tyyliin Mari ja Yolanda.
ellei ole ihan varma, että sisaruksista tulee aikuisina jokin varietee-esiintyjäryhmä. Ja sittenkin he voivat ottaa taiteilijanimet.
Itse asiassa ainakin minusta kuulostaa hullunkurisilta ne toisiinsa soinnutetut nimirimpsut. Lapset ovat yksilöitä ja niin saavat olla nimetkin.
ei siis sari ja mari eikä sari ja benjamin mutta esim sari ja saara on hyvä
ei siis sari ja mari eikä sari ja benjamin mutta esim sari ja saara on hyvä
no mä oon kyllä tästä ihan eri mieltä.
t. saara, jonka sisar on leena
ei koskaan vastaa ne, joiden lasten nimet sovitettu yhteen, vaikka tää palsta kuhisee niitä sisarusten nimiehdotuksia kyseleviä. Yolanda nyt on nimenä muutenki kauhee, mut mun mielestä vaikka satu ja esme paremmat kuin satu ja taru.. Tai tuli ja kivi! T. Leena jonka sisko on Anja
Lapset eivät ole mikään koiranpentue.
Molemmilla on kristillinen tausta, molemmat ovat kolmitavuiset, molemmat nimet ovat olleet kuniinkallisilla käytössä.
Kristiina: naispuolista Kristuksen kannattajaa, Kristuksen omaa, kristittyä naista
Mikael: ”Kuka on Jumalan kaltainen?'
sopii hyvin yhteen. Voisi ajatella sisaruksiksi. Itselläni molempien poikieni niemt alkaa J:llä tämä ei ollut suunniteltua, mutta tykätään sen tyylisistä nimistä. Kyllä sisarusten nimillä joku yhteys pitää olla, että olis ainaki samantyyliset, samalta aikakaudelta. Tietää että ovat samasta perheestä. Kuulostais kauheelta jos lapset olis vaikka Erkki ja Eemil (vaikka sama alkukirjain) tai tytöillä Marja-Terttu ja Bianca.
Itseäni ärsyttää nämä toisiansa toistavat nimet, liian teennäistä. Siksi aivan tarkoituksella lapsilla on aivan erilaoset nimet.
mutta minusta kovin erilaiset nimet kertoo vanhempien ailahtelevaisuudesta ja epämääräisyydestä...
1. lapsi - Jessica (ei saatana, tulikin lähiönimi, pitää yrittää ensikerralla parempaa...)
2. lapsi - Emma (oho, valittiin kai ihan hyvä nimi, koska kerhoryhmässä viisi kaimaa, ensikerralla erikoisempi)
3. lapsi - Lumpeenkukka-Lilja (kamala vaiva tavata!! seuraavalla kertaa sitten tavallinen mutta harvinainen nimi)
4. lapsi - Päivi (parasta lopettaa, ettei tuu enempää huonoja ideoita)
Molemmilla on kristillinen tausta, molemmat ovat kolmitavuiset, molemmat nimet ovat olleet kuniinkallisilla käytössä.
Kristiina: naispuolista Kristuksen kannattajaa, Kristuksen omaa, kristittyä naista
Mikael: ”Kuka on Jumalan kaltainen?'
Mitähän se ap horisee muuta?
minusta se on vain hankalaa jos ovat tyyliin Emma, Ella ja Essi. Minulta menisi omakin kieli äitinä vain solmuun ja kutsuisin aina vahingossa väärää lasta. Sukulaisten perheessä on kaksi hyvin saman tapaista nimea pojilla ja minun pitää aina miettiä kumpi niistä olikaan kumpi...
Mutta ehkä tämä on sitten se toinen ääripää:
sisarukset ovat tyyliin Mari ja Yolanda.
joka olisi vähän hassu myös...
Tärkeämpää, että nimi sopii sille lapselle, jolle se on annettu.
Itseäni ärsyttää nämä toisiansa toistavat nimet, liian teennäistä. Siksi aivan tarkoituksella lapsilla on aivan erilaoset nimet.
miksi ihmeessä nimien pitäisi sointua tai olla mitenkään yhteneväiset? Eiväthän ne lapset koko elämäänsä parina kulje, hitsi, voi olla etteivät edes puhu toisileen 20 vuoden päästä.
Mun mielestä siis. Lapset on yksilöitä ja kullekin heistä itselle sopiva nimi.
Omassa lapsuudenperheessä nimet sopivat sikäli yhteen että ovat "samasta maailmasta", eli meidän tapauksessa klassisia tasaisen suosion nimiä. Jos jotakin rajoituksia nimeämiselle pitäisi keksiä niin tuo olisi se, eli ei yhden lapsen nimeksi Pekka ja toisen Africa tms.
Itse kuitenkin pitäisin tuotakin vähän turhana ja antaisin ne nimet mitkä lapsille sopisi ja joista tykkäisin, vaikka sitten sointuisivatkin yhteen. Eihän sekään mikään rikos ole, omasta mielestä vaan hölmö kriteeri valinnalle.
juuri niin kuin monet ovat kirjoittaneet, toinen Amanda-Esmeranda ja toinen Toini.
Minä kyllä pidän siitä että lasten nimet sointuvat yhteen, olen yrittänyt kasvattaa samalla hyvin samanlaiset nimet omaavat lapset niin että vielä aikuisinakin olisivat tärkeitä toisilleen ja tuntuvat olevankin.
Tosin olisin ehkä vähän erilaiset nimet valinnut jos olisin tiennyt että ystäväni tytär kutsui pienenä lapsiani samalla nimellä ja ihmetteli miksi lapsilla oli yhteinen nimi, olivat hän puheissaan Tyttö-"Reetta" ja Poika- "Reetta"
näistä Sari, Mari, Kari, Jari -sarjoista. Tai että kaikille on pakko saada eri alkukirjain.
Mutta itse tykkään, jos lapsilla on muuten samantyyliset nimet, tai jollain tavalla yhteneväiset.
Omalla tytölläni on harvinainen nimi, joka on ollut käytössä Suomessakin hyvin pitkään, on löytynyt suomalaisesta almanakasta. On ulkomaalaisperäinen, muttei mielestäni mitenkään kummoisempi kuin Maria tai Annakaan, on vain harvinaisempi ollut aina. Kyllä mä haluaisin seuraavalle/seuraavillekin sillä tavalla samantyyliset nimet, että olisivat myös vanhoja nimiä, joilla on historia Suomessa, mutta eivät ole kovin yleisiä. Muutama tällainen nimi olisikin mielessä, mutta en ole vielä keksinyt sellaista, jonka haluaisin omalle lapselleni laittaa. Tytölle on yksi hyvä vaihtoehto, jos menisi miehelle läpi. Pojalle oli ehdotus jo esikoisen raskausaikana, ei ollut aivan samantyylinen, mutta ei nyt kuitenkaan ihan epäsopivakaan. Eli voi olla, että sitä nimeä käytettäisiinkin.
Jos vaikka sanotaan, että tyttäreni nimi olisi Edla, niin en nimeäisi toista vaikkapa Emelieksi tai Emmiinaksi. Ebba voisi olla tyyliltään sopiva, mutta en ehkä itse haluaisi tuota samalla kirjaimella alkavaa. En kuitenkaan sen alkukirjaimen takia sulkisi muuten hyvää nimeä pois. Eedla ja Ebba olisi vielä ehkä ok, mutta jos vaikka olisi tyttö ja poika; Edla ja Edvin, niin menisi liian lähelle.
Hyvä sarja voisi olla esimerkiksi: Edla, Brita, Hulda, apua, en keksi helposti pojan nimiä tähän!
No toinen esimerkki voisi olla vaikka Luna, Tinka, Miko, Vili... mutta näitä en sekoittaisi edellisten kanssa!
ei lapset ole mikään tuoteperhe vaan omia yksilöitään.