Lue keskustelun säännöt.
Miten ihminen voi selvitä näin kauheasta vuodesta?
25.11.2011 |
Ensin kuoli koira. Kuulostaa pieneltä, mutta lemmikki-ihmiset varmasti ymmärtävät miten iso asia oman koiran kuolema on.
Sitten samaan aikaan molemmille vanhemmille tuli syöpädiagnoosi, isä kuoli muutamassa kuukaudessa, äiti on hoidoissa.
Ja nyt se kauan odotettu lapsi, se ensimmäinen lapsi jonka odotus edes toi jotain valoa perheen vuoteen, syntyi kuolleena viikolla 28.
Ihan oikeasti, en osaa edes sanoa miten pahalta minusta tuntuu kaverini puolesta. Sota- aikaan varmaan kaikissa perheissä oli kammottavia aikoja, mutta nykyään sitä kuvittelee elävänsä vaaleanpunaisessa pumpulissa.
Pahoja asioita tapahtuu, muttei yleensä samalle perheelle kerta toisensa jälkeen näin lyhyen ajan sisällä.
Tilanne on antanut minulle aika lailla ajattelemisen aihetta. Ja itkukohtauksia, minusta tämä on niin väärin, väärin ja väärin.
Kommentit (17)
Onko sen vauva syntynyt kuolleena? Nimikirjaimet P.P.?
Itse en kestäisi tuollaista koettelemusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jona veljeni kuoli onnettomuudessa, isäni syöpä leikattiin, jouduin kaksi kertaa työttömäksi, erosin avioliitosta, ystävälläni todettiin HIV ja toinen ystäväni menetti asuntonsa, vajosi syvemmälleni alkoholismiin ja joutui asunnuttomaksi, hakatuksia ja raiskatuksi, löysin uuden miehen ja erosin muutaman kuukauden jälkeen.
Kun elää tarpeeksi kauan, niitä joskus vaan tulee ja tiedättekö mitä, sen jälkeen ei viitsi valittaa pienistä, tietää kestävänsä paljon, asiat loksahtelevat paikoilleen ja elämän laatu syvenee.
Rankkaa se on, pysy ystävänä ja kuuntele. Mutta minä en olisi näin syvällinen ja vahva, jos sitä vuotta elämästäni ei olisi ollut.
kuin olisi kolmena peräkkäisenä vuonna samat asiat ns. tipoittain.
Ole samaa mieltä jos itselleni osuisi tuollainen elämänvaihe, en tiedä selviäisinkö.
ap
Saman vuoden aikana lapsi kuoli kohtuun ihan loppuraskaudessa, äitini syöpä uusi ja hän joutui hoitoihin, isä sai hankalan sydänsairauden ja joutui leikkaukseen, mies masentui ja uhkaili itsemurhalla, yksi lapsista oireili vakavasti psyykkisesti hankalasta perhetilanteestamme johtuen ja yksi lapsi sairastui, ei henkeä uhkaavasti, mutta häntä piti kuljettaa sairaalakäynneille viikottain yli puoli vuotta. Jotenkin selvisin siitä, mutta todellakaan se ei ollut helppoa. Tuosta on nyt muutama vuosi aikaa ja edelleen olen hyvin väsynyt, energiaa ei riitä kuin arjen pyörittämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei, kyseessä on eri ihminen. Ole samaa mieltä jos itselleni osuisi tuollainen elämänvaihe, en tiedä selviäisinkö.
ap
Tiedän toisen naisen, joka on samoilla viikoilla raskaana, jonka koira kuoli ja vanhemmilla syöpä (toinen kuoli).
Miksi joillekin tuntuu käyvän enemmän kuin toisille. Minullakin on ollut vähän samanlaista, mutta en viitsi luetella niitä juttuja enää. Olen kertonut joskus julkisuudessa.
ap, olet varmasti sydämellinen ihminen ja voit auttaa ystävääsi kuuntelemalla. Hän vaistoaa sen, että välität ja suret hänen kanssaan. Hijainen läsnäolo ja myötätunto riittää, kun ei voi oikein sanoakaan enää mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuin osasin edes kuvitella.
Ilmeisesti ihmisessä on kuitenkin jotain sisäänrakennettua voimaa selvitä kauheistakin tilanteista yli.
Kiitos.
ap
Ensin kuoli äiti, sitten vauva, sitten koira. Ja selvisin, kyllä vaan. Kummasti sitä voimaa jostain löytyi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle tuo tapahtui puolessa vuodessa. Ensin kuoli äiti, sitten vauva, sitten koira. Ja selvisin, kyllä vaan. Kummasti sitä voimaa jostain löytyi.
menetyksesi sattuivat nopeammn ja kummasti vaan siitä selvisit?
Sairasta.
Ei, kyseessä on eri ihminen. Ole samaa mieltä jos itselleni osuisi tuollainen elämänvaihe, en tiedä selviäisinkö.
apTiedän toisen naisen, joka on samoilla viikoilla raskaana, jonka koira kuoli ja vanhemmilla syöpä (toinen kuoli).
ovat hyvin arveluttavia. Siitä huolimatta, että tarkoitus on hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaverienne henkilökohtaisia tietoja! Vaikka ap ois jotkut noista pienistä yksityiskohdista muuttanut, niin toi henkilö on vielä hyvin tunnistettavissa.
Halusin vain sanoa että kyllä siitä voi selvitä.
Mulle tuo tapahtui puolessa vuodessa. Ensin kuoli äiti, sitten vauva, sitten koira. Ja selvisin, kyllä vaan. Kummasti sitä voimaa jostain löytyi.
menetyksesi sattuivat nopeammn ja kummasti vaan siitä selvisit?
Sairasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaavia aikoja eläneenä, voin sanoa että se että joku on yhä siinä tukena on todella suuri apu!
Ikävä kyllä suurin osa tutuista kaikkoaa juuri silloin kun apua eniten tarvitsisi. Ilmeisesti on vaikea suhtautua, ei tiedetä mitä sanoa tai mitä nyt ikinä paskaa, mutta tosiasia on se, että silloin kun on vaikeaa, ihmiset hylkää!
Olkaa apuna, sanokaa että tuette, auttakaa ja käykää kahvilla ihan konkreettisesti, sitä kaivataan varmasti!
Ihmiset pettää, kaikki, älkää te olko niitä :/
kaverienne henkilökohtaisia tietoja! Vaikka ap ois jotkut noista pienistä yksityiskohdista muuttanut, niin toi henkilö on vielä hyvin tunnistettavissa.
itse asun ulkomailla joten perhe tuskin on tunnistettavissa suoraan. Olen silti tarkka yksiyisyyden suojasta, myös näissä tilanteissa joissa tunteet ja empatia jyräävät järkiajattelun alleen.
Toivottavasti ystävälläsi on tukenaan paljon hyviä ihmisiä.
Onko sen vauva syntynyt kuolleena? Nimikirjaimet P.P.?