Mun lapsuus loppui siihen kun

Osaisin hyvin kuvitella, että mun isä vois tehdä noin. En antaisi ikinä anteeksi. Satuttaa nyt lapsille rakasta, tuntevaa eläintä ja tappaa sen moisen asian vuoksi. Isäni suuttui aina raivopäisesti juuri tuollaisista asioista. Eikä ajatellut koskaan muuta kuin itseään ja omia tarpeitaan. Muiden tunteita ei otettu huomioon (paitsi äitini, jota hän palvoi). Me lapset emme saaneet koskaan sanoa mielipidettämme ja itse asiassa pelkäsin isän tekevän jotain pahaa kissalle aina kun se teki jotain tyhmää. Äiti ja minä sitten rauhoteltiin sitä (aikuista miestä!). Isä suuttui meille lapsillekin helposti, etenkin minulle, koska sanoin vastaan. Meillä ei saanut esimerkiksi kertoa omaa mielipidettään, jos se poikkesi isän omasta. Isällä oli hyvin jyrkkiä mielipiteitä. Hän vihasi kaikkia vähemmistöjä, ja satuin olemaan lesbo. Olin aika uhmakas teini (kuulemma samanlainen kuin isäni oli ollut) ja sanoin hänelle aina suorat sanat, vaikka olin saada turpaani monta kertaa. Kaverini usein ihmettelevät, miten olen niin rohkea, jos joku ihminen on uhkaava. On kokemusta.