Diagnosoikaa: Olenko ahdistunut, masentunut vai jotain muuta? Oireet:

psykologilla. Jotain varmasti on mitä et välttämättä tiedosta ja että mikä nämä tunteet aiheuttaaa. Itellä ollut aijemmin saman tyyppistä ja elin sillon todella huolestuttavaa ja ressaavaa elämänaikaa.Jälkikäteen annoin itse diagnoosin että olin masentunu ja ahdistunut. Saat kyllä apua psykologilta kun käyt juttelemassa.

eli ajattelen, et ikäkriisi esim 3kympin?

pienet lapset, yöheräämiset, sairastelut, siitä johtuva väsy sulla?





eli kuulostaa minusta nuo oireet kyllä jonkin asteiselta masennukselta

hyvä että menet jutteleen asioista

kun kuitenkin suoriudut touhuista, mutta jokin sua vaivaa, stressi ja ahdistus samassa nipussa? Ehkä vain ns ikäkriisi, tyytymättömyys kotihommiin, ehkä koet olevasi liikaa lasten kanssa kotona ja mies pääsee liian helpolla?

vajaan vuoden oireiden jälkeen alkoi tulla huimausta, kuulo ja muistihäiriöitä ja armoton väsymys, töissä jaksoin just ja just päivän mutta sitten nukuin aamuun asti kun pääsin kotiin.



Krooninen ahdistuneisuushäiriö todettiin johtui töistä ja vaikka oli 4kk saikulla niin vasta kun irtisanouduin työstäni, eli siis hoidin ongelman aiheuttajan niin alkoi oikea paraneminen.

yhtä syytä vaan siihen on varmasti monta syytä.

Olisko nurnoutin oireita? helposti kotityöt+tunnollisuus tekevät sen.Psykologi kylä näkee mikä on.

mitä sillä edes tekee?

Kyllä ihmisellä saa olla huolta, surua ja murhetta ilman että tarttee saada joku leima.



Ongelmat pitää ratkaista:

* Lapsien koulumenestys: tuet ja kehut. Katso että tekee läksynsä. Loppu on lapsen käsissä.

* Raha-asiat: maksakaa ensin kaikki laskut, sitten vasta herkkuja. Pystyykö maksamaan laskut vai pitäiskö muuttaa halvempaan, tehdä erilaisia leikkauksia kuluissa?

* Kuolemaan voi varautua tekemällä oman testamentin, hautaustoimistosta saat valmiita kaavakkeita ja he auttaa.

Meiltä kun perheenjäsen kuoli niin kuolinpesää tehdessä päätettiin että tehdään omatkin tahdot vaikka ollaan reilusti alle 35- vuotiaita. Ne oikeasti helpottaa omaisia kun suunnittelee hautajaisia ja kerätään kaikkea tietoa.

* Miksi kotona on noin paha olla? Nautitko arjesta ja elämisestä ja miten kivaa seuraa olet muille? Kotona asioita ajattelee enempi kuin muualla.



Terapaissa käyminen helpottaa näkemään asioita eri näkökulmista ja voit alkaa kiinnittämään huomiota yksittäisiin ongelmiin joita hoitaa kuin että yksin miettimällä kaikki on yhtä suurta sekamelskaa joka vaan tukahduttaa lisää.



Minusta huolet ja murheet kuuluu osana elämää mutta jos pystyt toimimaan niin asia ei ole niin paha kuin voisi olla.



Nykyaikaan kuuluu aika vahvasti se että ei saa olla huolissaan, kaikki negatiiviset tunteet on huonosta.

Ihmisen elämään kuuluu se että elää kiiltokuvaelämää.

Jos olisit vaan huolissasi lapsien koulusta niin 1) onko siihen aihetta

2) onko se turhaa? Tarkoitan että muutama listan asia kiinnitti enempi huomiotani, lapsien koulumenestyksen huolehtiminen voi olla ihan normaaliakin.



Olisitko onnellinen jos sinulla ei olisi tuota listaa huolista? Minusta tämä tekee sinusta ihmisen että sinulla on nämä 5 ongelmaa. Ratko niitä yksi kerrallaan.

7, yhdellä lapsistani on oikeasti hankaluuksia koulussa. Asian selvittely on vaiheessa, ja keskeneräisyys kalvaa.



Päivittäiset raha-asiat ovat kunnossa. Kyseessä on enemmänkin pitkän tähtäimen huoli. Entä jos jompi kumpi jää työttömäksi tai sairastuu, miten maksamme asuntolainan jne. Itselläni on työtilanne hieman vaakalaudalla ja se ahdistaa.



Mutta kiitos vinkeistäsi, on totta että miettimällä ja järjestelemällä yhtä asiaa kerrallaan kokonaisuuteen saa tolkkua.



ap

lapset kasvoi ja alkoi itsenäistyä ja mies alkoi ottamaan enemmän vastuuta ja huoletia koti asioista.