Onko kukaan ollut kotihoidossa töissä?

Ja kiireistä

juokset vaan antamaan lääkkeet ja kiireellä seuraavaan paikkaan. Kirjallisiin töihin ei aikaa, silti kaikki pitää kirjata tarkasti ylös. Vaativat omaiset käskyttämässä, jne. Taisin olla 3 vastaaja

Aika itsenäistä se oli. Asiakaskunta vaihtelee laidasta laitaan, joillekkin vain soitetaan ja kysytään kuulumisia, joillekkin käydään jakamassa lääkeet, toiset taas voivat olla täysin autettavia (katetrointia, pesut, siirrot pyörätuoliin/sänkyyn, kaupassakäyntiä, päivätoimintaan lähettäminen jne.)

Asiakaskunta ainakin meilläpäin koostui lähinnä vanhuksista, mutta mukaan mahtui myös muutama kehitysvammainen ja mielenterveyskuntoutuja.



Enempää en osaa näin äkkiseltään kertoa, mutta pyörin tässä vielä hetken, että jos jotain haluat kysyä, niin antaa tulla vaan :D

eikä ihan pikku pikku kunnissa olekaan, mitä ystävä kertoi.



Pissaa tai ripulia voi olla lattiat täys , molemmat olen kokenut, aikaa ei anneta yhtään lisää vaikka et voi jättää asioita rempalleen, eli siivoat asiakkaan pahimmat sotkut ja autat peseytymään, arvioit onko kotikuntoinen, autat syömisen ja huolehdit että ottaa lääkkeet, jos voit kotiin jättää. Tässä siis esimerkki epämiellyttävä. Kertokaa joku muu jokin ihana esimerkki :) Niitäkin on. Jos aikaa on tarpeeksi niin työ on ihanan itsenäistä, jopa kodikasta. Ihania asiakkaita ihanissa kodeissakin löytyy.

Olen keikkaillut kotihoidossa perushoitajan töissä ja ollut vähän pidempiä pätkiä sitten valmistuttuani terveydenhoitajana.



Eri alueilla on suuri ero! Joillain alueilla työ on aika mukavaa, kun asiakkaita on järjellinen määrä ja tiimi toimii niin että kysymyksiin löytyy vastaukset ja esimerkiksi haavanhoidot tms tehdään kaikki yhdessä sovitulla tavalla eikä tarvitse koko ajan säveltää ja säätää. Ylipäätäänkin yhdessä sovitut käytännöt työn reilusta jakautumisesta yms. ovat tosi tärkeitä sille miltä työ tuntuu ja miten kivaa töissä on.



Iltavuorot ovat kaikkialla aika puurtamista, mutta toisaalta selkeää ja vauhdikasta (sisään - hommat - ulos - seuraavaan paikkaan - sisään - hommat - ulos...). En itse pidä niistä. Päivävuoroissa on enemmän aikaa jutella ja tehdä ihan oikeaa hoitajan työtä (arvioida tilannetta ja asiakkaan tarpeita ja toteutuuko mihin pyritään).



Joissain tiimeissä / alueilla on huono henki ja työt jakautuvat epätasaisesti ja on liikaa kiirettä ja tulee tunne, ettei saa tehtyä työtään kunnolla.



Suosittelen menemään katsomaan. Jotkut pitävät kotihoidosta paljonkin: saa olla ulkona, työtahti on ajoittain leppoisa siirtymisineen, päivät ovat erilaisia toisiinsa nähden. Fyysisesti raskaita töitä ei ole kovin paljon, koska asiakkaat eivät sentään yleensä ole vuodepotilaita.

on kiireistä, monipuolista, vaihtelevaa, ajoittain raskastakin. Jos tiimi on hyvä ja yhteistyö toimii, ihmiset auttavat toisiaan ja tiedonkulku on toimivaa, niin se helpottaa huomattavasti. Tämä riippuu paljolti paikassa. Kotihoitoon on ainakin pääkaupunkiseudulla vaikea saada lisää työvoimaa, tämä näkyy työntekijöiden väsymyksenä, sairauslomien lisääntymisenä ja siten hankaloittaa työtä. Asiakkaita ja omaisia on vaativia ja moniongelmaisia, mutta muutama ihanakin on joukossa.



t. kotihoidon työntekijä

muiden vastaukset olivat hyviä. Itse heitin vaan tyyliin esimerkin nopeasti että mitä voi tulla eteen... terv vähän väsynyt pienen vauvan äiti ;)

Ei niin kiireistä, kun monet väittä, ainakaan siellä missä itse olin, pienessä kunnassa. Kiiree oli ainoastaan kahville ja työilmapiiri huono, aikaa asiakkaille olisi ollut, mutta kaikilla oli kiire pois asiakkaan luota....Asiakkaat oli pääasiassa vanhuksia, muistisairauksia oli paljon, joten kylllä sitä ulosteella sotkemista harrastivat...vuodepotilaita ei ollut montaa...