Meillä ei ole ketään ketä kutsua lasten rippi tms juhliin

meillä sama ongelma, että pitäisi olla olemassa sellainen Vieraiden vuokrausvälitys-palvelu :). Vois tulla hauskatkin juhlat kun ventovieraita tulisi kylään ;).

ystäviä, tuttuja nykyisellä asuinpaikkakunnalla? Ei ne verkostot itsestään tekeydy.

Ei ole sellaisia tuttava/ystäväperheitä joiden kanssa perhejuhlia viettäisimme.



ap

Vielä on muutama vuosi aikaa korjata tilannetta. Ja siis hei. kyllä ystäviä aina tarvitaan.

Nyt hän olsis vielä vuosia aikaa etsiä ympäristöstä kaukaisempaa sukua, ja avoimin mielin kun lähtee voi hyvibkin kohdata ihmisiä joiden kanssa sitä tuntee olevnsa läheinen jo kattetyssä :)

Miehen suku on laaja, mutta eivät halua tulla juhliin edes kutsusta, osa itsepäisiä juntturoita tai en oikeesti tiedä mikä edes vaivaa. Mun suku taas minimaalinen, äitini on ainoa lapsi ja mummit on kuolleet jo. Isän sukuun ei juuri ole pidetty yhteyksiä. Oikein hävetti kun oli lapsen yo-juhlat kun oli ihan vain kourallinen väkeä paikalla kun muilla oli satapäinen vieraskaarti. No, toisaalta olen ajatellut, että sekä mieheni että minä emme pidä siitä, että esim. työkaverit tulevat juhliin ja monella yo-lapsella taas äidin ja isän puolelta työkavereita, jotka paisutti vierasjoukkoa eli saahan sitä kokoon jos tykkää juhlista joissa on kaikenlaisia puolituttuja ihmisiä paikalla. Itse haluamme vain läheiset.

Ei tarvitse pitää rippijuhlia. Ja peruskoulun jälkeen amikseen, niin välttyy yo-juhliltakin.

mennään aina hienoon ravintolaan juhlimaan, kun aihetta on. On kuitenkin juhlallisempaa, kuin pelkästään kotona omin porukoin juhliminen.

että minä sinne omia kavereitani kutsuisin. Kyllä se on enemmänkin sukujuhla, ja sitä sukua ei siis ole.

Kutsu silti kummit ja sukulaisia, juhliin tulee sitten ne ketkä paikalle pääsevät.

Rippijuhliin voi kutsua lapsen parhaat ystävät. Yo-juhliin voi kutsua naapureitakin. Sulla on vielä pitkä aika edessä näihin, joten älä stressaa. Eikö ole serkkuja tai isotätejä? Jotakuta yksinäistä serkkua teillä itsellänne, joka mielellään tulisi? Meillä ilmaantui juuri "uusia sukulaisia" kun lapsen synnyttyä lähtivät sukuaan etsimään. Oli kyllä todella mukava tavata, suosittelisin teillekin sukulaisten etsintämatkaa. Isoäitini tutki aikanaan sukuaan ja sen kautta saikin parhaat ystävät. Sukua voi löytyä yllättävistäkin paikoista.



Kaverisuhteet eivät ihan hetkessä tai helpolla synny. Itsellänikin on vain yksi hyvä vapaa-ajan ystävä, sillä koti ja työt tuntuvat vievän kaiken ajan. Ja töissä ei oikein ehdi kolleegoja tavata, kiire kun on.

Emme kuulu kirkkoon, joten kummeja ei ole. Molempien äidit kuolleet, isät elossa ja asuvat satojen kilometrien päässä, eivätkä ikänsä ja kuntonsa vuoksi matkustele. Siskoni asuu myös kaukana, samoin miehen veli (jonka kanssa mieheni ei halua olla tekemisissä). Ystäviä ei ole.



Niinpä viime kesänä vietimme vanhimman lapsen lapsen protu-juhlaa vain oman perheen kesken. Samoin taitaa käydä lakkiaisten.

samoja, hävetti myös yo-juhlissa. Nyt kun kuopus pääsee ripille, niin tietoisesti kutsutaan vain isovanhemmat, ei muita. Mun mielestä rippijuhlat ihan sama, pakollinen kuvio, eikä sitä tarvitse juhlistaa kovin paljon.

outoa tekopyhää tapauskovaisuutta

outoa tekopyhää tapauskovaisuutta

tuolistasi: Olemme mieheni kanssa molemmat eronneet kirkosta, jätimme lapset kirkon jäseniksi, saavat itse tehdä päätöksen sen suhteen (esikoinen erosi kun täytti 18 vuotta) ja tottakai haluavat kädyä rippikoulun kun kaveritkin sen käyvät eli kyllä lapst tekeävät ihan itse päätöksensä =). T. tekopyhä ihminen, joka ei pidä rippijuhlia minään :)))

Miehellä myös iso suku + useampi sisaruskin, mutta eivät ole koskaan tulleet edes lapsemme synttäreille. Alkuvuosina useampia kertoja kutsuimme (lapsen synttäreille), mutta kukaan sisaruksista perheineen ei tullut - yksi tuli aina eri päivänä kuin varsinaisena juhlapäivänä, joten senkin sitten lopetimme. Miehen elossa oleva ja lähellä asuva äiti ei ole koskaan käynyt meillä missään juhlissa, vaikka kutsuttu on.



Oma sukuni on tyyliin isä ja veli. Nämä aina tulevat, mutta onpas suuret juhlat... Omat tätini ja setäni + serkkuni olen nähnyt häissämme viimeksi. Omat serkkuni, jotka menivät jälkeeni naimisiin, eivät meitä häihinsä kutsuneet :o(



On oikeastaan pakko kutsua ystäväperheet (3-4 kpl) ja lapsen muutama kaveri vanhempineen, sillä muuten ei yksinkertaisesti saada mitään juhlia aikaan...



Varmaan vähän ihmetelevät, mutta minkäs mahtaa, kun tilanne on tämä.

Ymmärsin sen 15-vuotiaana hyvin itsekin. Onneksi rippijuhlat ei olleet mulle kovin tärkeät. Sain vanhemmiltani "kesärahaksi" sen rahasumman, joka olisi käytetty juhlien järjestämiseen. Olin tyytyväinen.

hyvät ja lämminhenkiset juhlat. Ja jos rahasta ei ole tiukkaa, niin juhlia voi hulppeammin. Aiemmin mainittiinkin jo hienossa ravintolassa syöminen, se onnistuu hyvin, jos kotona ei halua juhlia. Pääasia on, ettei lapselle voivotella, miten surkeat juhlat tulee, kun on niin vähän vieraita.



Me olemme kutsuneet juhliin myös niitä, joiden kanssa päivänsankari on ollut tekemisissä, ei siis vanhempien työkavereita tai vastaavia. Tulevana keväänä on kuopuksen yo-juhlat, mutta niistä tulee sitten pienet. Tosi monessa perheessä osuu samalle viikonlopulle valmistujaisia tai toisia yo-juhlia. Välimatkaa on kuitenkin niin reilusti, ettei saman päivän aikana ehdi toiselle paikkakunnalle.

vaikka he eivät pitäisi. Ja tietysti kutsutte kummit rippijuhliin. Miehen suvusta kutsutte ne, ketkä ovat elossa. Samaten se oma harvalukuinen suku kutsutaan. Jos on hyvät naapurussuhteet, niin voi kutsua naapurit. Lapsen kavereita voi kutsua, jos ei esim. joku kavereista käy rippikoulua, vaan esim. protu-leirin, niin ei osu samalle päivälle juhlat.

Joten kaikki juhlat on ihan perheen kesken. Kakku pöytään ja se on siinä.



En viitsi vaivata sukulaisia tulemaan 700 km rippijuhlan tai ristiäissten takia. Saatikka sitten synttäreiden.



Nuorinkin kastetaan lomamökkimme lähellä olevassa kappelissa. Sukulaisten matka pitenis vielä 400 km. Eli ihan oman perheen kesken ollaan.



Ja meillä ei ainakaan ole yhtään sellaista ystäväperhettä nykyisellä asuinpaikallamme, että heitä perhejuhliin kutsuttaisiin. Ovat vain hyvän päivän tuttuja kaikki.