runous, pitäisikö noiden runojen tarkoittaa jotakin

Sanoisin, että useimmat runoilijat eivät kätke runoihinsa mitään TIETTYÄ täsmällistä tarinaa tai merkitystä, vaan kyseessä on tunnelmien tai harhailevien ajatusten kokoelma. Ikäänkuin vaikutelmia, joista sitten yhdessä muodostuu jonkinlainen tunnelma tai aavistus tarinasta.



Koska näin on, niin ei ole järkevää kysyä "mitä tämä tarkoittaa", vaan oleellisempi kysymys on "mitä tämä tarkoittaa sinulle?". Ja joskus (aika usein) joku runo ei tarkoita sinulle, lukijalle, yhtään mitään. Ei vain kosketa. Ja joku toinen taas tuntuu oudosti henkilökohtaiselta, vaikka luultavasti "tulkitsee" sen aivan eri lailla kuin mitä runoilija on ajatellut kun on sanansa valinnut.



Esimerkiksi runossa voisi olla säe:



"Kosketa minua kovilla käsillä".



Runoilija on ajatellut koko elämänsä ruumiillista työtä tekevää isäänsä ja kaipuuta siihen, että isä edes joskus osoittaisi välittämistä, koskettaisi.



Mutta sinulle tulee noista sanoista mieleen rakastettu josta et päässyt eroon, vaikka hän pahoinpiteli sinua. Ja tulkitset koko runon sitä kautta.

On myös runoja, joissa sanojen valikoima on niin subjektiivinen, ajatus niin harhaileva tai hapuileva tai hauras, että voi hyvin sanoa että niissä ei ole mitään järkeä. Runoilijalla ei välttämättä ole ollut MITÄÄN ajatusta edes runon aiheesta. Hän ehkä leikkii sanoilla, tai jonkin aihepiirin irrallisilla ajatuksilla.



Tai runon lähtökohta voi olla niin henkilökohtainen, että kenenkään ulkopuolisen ei ole mitenkään mahdollisuutta "arvata" mistä siinä on runoilijalle ollut kysymys.