Lue keskustelun säännöt.
Minkälainen kissa lapsiperheeseen
07.11.2011 |
Voisiko joku ystävällinen kissaihminen auttaa meitä.
Meidän 15-v maatiaskolli kuoli syöpään joku aika sitten ja nyt harkitsemme uuden kissan ottoa. Kokemuksemme maatiaskissasta oli erittäin hyvä (myös lasten kanssa) vaikka olikin viikon ikäisenä tienpenkareelta löydetty katukissa. Olen kuitenkin viime aikoina miettinyt myös rotukissan ottoa. Netistä lukemani mukaan vaihtoehtoina lapsiperheeseen olisivat ehkä:
-Ragdoll
-Pyhä birma
-Siamilainen
-Aikuinen maatiaiskissa/kissanpentu eläinsuojeluyhdistyksestä tai yksityishenkilöltä
Kaikkein mieluiten ottaisin kaksi kissaa jotta niistä olisi seuraa toisilleen. Ongelmana on vain se että kaksi rotukissaa taitaa tulla liian kalliiksi meidän budjetille. Olisin myös valmis adoptoimaan siitoksesta “eläkkeelle” jääneen rotukissan ja esim. yhden poikasen viimeisestä pentueesta tms.
Meillä on kaksi lasta (3v ja 6v) ja asumme pienehkössä kerrostalo-osakkeessa. Teen puolipäivätyötä joten kissan ei tarvitse olla kauhean pitkiä aikoja yksin. Kissalla olisi mahdollisuus “ulkoilla” suojatulla parvekkeella. Haluaisin sellaisen kisun joka viihtyisi pitkiä aikoja sylissä ja nukkuisi vieressä mutta lasten mielestä tietty saisi olla myös leikkisä. Tyttäreni olisi innostunut ulkoiluttamaan kissaa valjaissa vaikka en kyllä tiedä miten sellainen kaupunkialueella onnistuisi. Miten ehtii reagoida jos esim. vihainen koira tulee vastaan?
Kiitoksia jo etukäteen kaikille vastanneille. Huom. emme asu Suomessa joten mulle ei voi suositella jotain tiettyä kasvattajaa/yhdistystä.
Kommentit (34)
uros siamilaisesta kokemusta ja eivät nekään yöllä möykkää. Pentuna älämölöä on tietenkin vähän enemmän, mutta yöt tuo nukkuu ja nousee sen ihmisen kanssa aamulla, joka on ensimmäisenä ylhäällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siihen kun tutustut et enää ikinä vaihtaisi toiseen. Aivan mahtava seurallinen, leikkisä, killti rotu. Rakastaa lapsia, tosi koiramainen, kuten siamilainenkin. Ymmärrykseni mukaan ei kuitenkaan yhtä äänekäs, vaikka kylläkin nauttii jutustelusta ;) Näitäkin siis ehdottomasti oltava kaksi, jotta saavat omanlaistakin seuraa. Kaunis!
Tosi kiltti ja seurallinen rotu. Tulevat syliin, kehräävät paljon, tulevat toimeen lasten kanssa. Ovat harmaita lyhytkarvaisia.
Lapset 5v ja 6v. sekä kaksi kissaa. Ragdoll (2v.) ei voi sietää tätä nuorempaa joka niin mielellään kissaa hoitaisi.. Heti korvat luimussa kun kuulee tytön lähestyvän ja hyppää kiipeilypuunsa ylätasanteelle turvaan. Toinen kissa norskipersialainen (1v.) sietää vähän paremmin mutta ei hänkään lapsista mitenkään innostunut ole. Ja ulos huutaa koko ajan.. Onneksi asutaan okt ja kissatarha rakenteella että pääsevät ulos halutessaan :)
Asuinmaassani persialaisia pidetään kaikkein parhaimpana vaihtoehtona lapsiperheeseen mutta minua huolettaa mahdolliset terveysongelmat. Onko persialaisilla paljon hengitysvaikeuksia tylpän kuonon takia tai silmäongelmia? Vai onkko ihan huuhaata tämä tieto? Turkinhoito taitaa olla myös monimutkaisempaa. Meidän kissa oli "angorakarvainen" ja turkki takkuuntui tosi herkästi. Pitkäkarvaiset rodut eivät ole poissuljettu idea mutta kauheaan pesu/harjausrumbaan en haluaisi lähteä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
maatiaiskissa tai siis kaksi.
Se in kaikinpuolin teille sopivin vaihtoehto.
Olen rotukissakasvattaja, mutta minusta suomalainen maatiainen ei saa ansaitsemaansa arvostusta. Tosi hyviä yksilöitä niistä löytyy ja usein ovat kotiavailla lopetusuhan alla.
Edelliselle (numero 21): Meillä on hyvä kokemus maatiaiskissastamme ja todennäköisesti päädymmekin ottamaan esim. kaksi poikasta samasta pentueesta. Kuitenkin tekisi mieli myös kokeilla vaihteeksi rotukissaa. Mulla ei vaan ole minkäänlaisia kokemuksia rotukissoista, ei edes sukulais- tai ystäväpiirissä. Meillä on kaikilla ollut vaan tavallisia kotikissoja. Mieheni taas haluaisi adoptoida eläinsuojeluyhdistyksestä ikään/sukupuoleen/ulkonäköön katsomatta. Tärkeintä olisi luonne. Ja siinä olen hänen kanssaan ihan samaa mieltä. Ajattelin vaan että rotukissan ottaessa on suuremmat mahdollisuudet löytää kiltti, sylissä viihtyvä ja lapsirakas yksilö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä on kaks maatiaiskissaa, toinen otettu eläinsuojeluyhdistykseltä ja aivan valloittava persoona, ei paljosta hätkähdä lapsia ym. ja tykkää olla sylissä.
ragdollia tai birmaa tai muutakaan pitkäkarvaista, sitä karvaa on joka paikassa ja se on kevyttä verrattuna maatiaisen karvaan. ei lähde siivoamallakaan...
itsellä kaksi kissaa, toinen oli jo ennen lapsia ja toinen otettu pentuna. tämä pennusta asti lasten kanssa ollut antaa lasten nostella ja rapsuttaa miten vaan eikä toinenkaan ole enää niin säikky kun aiemmin. aikuista kissaa en varmaan ottaisi jos ei ole ollut lapsiperheessä aiemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan ihania kissoja. Toinen on kyllä vähän "ylpeä" ja päättää itse, milloin tulee syliin ja milloin rapsutellaan. Jos ei halua koskettelua, menee tornin ylimmälle tasolle ja möllöttää siellä. Toinen on oikein seurankipeä, tulee viereen kerhäämään ja kerjäämään silityksiä. Ikinä meille ei enää tulee maatiaista!
kerrostalossakin. Ei ole pakko päästä ulkoilemaan. Kiipeilyteline tosin tarvitaan. Meidän kissalla on ainakin pieni ääni, ei häiritse yhtään. Kissa on aina siellä missä muutkin ja tykkää lapsista. Karaakaan ei lähde hirveästi ja on helppohoitoinen, kerran viikossa harjaaminen riittää hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omalla kohdalla kaksi maatiaista ovat sulattaneet sydämen paremmin kuin mikään rotukissa. Toki luonteista on vaikea sanoa etukäteen, mutta niinhän se jokaisen kissan kohdalla on. Jotkut tykkää hellimisestä kun taas toiset ovat ennmmin erakkoluotoisia. Maatiaiset myös terveempiä, koska eivät ole niin jalostettuja.
Lisääkin mielipiteitä saa laittaa.
T:ap
muun perheen kanssa samaan aikaan, yöllä se kuuluu joskus rouskuttavan murojaan ja aamulla herätyskellon soidessa se tulee sitten minua herättämään, mutta ei ulvo :)