Meillä oli eilen vasu-keskustelu pk:ssa.
Kyseessä siis 5v. joka aloitti puolipäiväisenä elokuussa.
Sain tänään nuo paperit ja pakko sanoa, että en ole hetkeen ollut yhtä äimistynyt. Nimittäin minun ja pk:n näkemykset lapsesta ovat todella erilaiset. Esim. pk:n mielestä poika on rauhallinen, joka jaksaa keskittyä vaikkapa leikkimiseen. Minun näkemykseni on aivan päinvastainen. Kotona lapsi ei jaksa keskittyä mihinkään vaikka miten yrittäisi vaan ollaan jo menossa pää kolmantena jalkana.
Ihan kuin tuossa lapsessa olisi kaksi eri persoonallisuutta tai sitten ollaan puhuttu eri muksusta =D
Miten muilla, onko teillä ollut samantyylistä vai näenkö tosiaan lapseni negatiivisemmassa valossa kuin pk joka asian suhteen?
Kommentit (5)
hoidossa, mutta kotona sitten hölmöilee senkin edestä aloittaen ja kotimatkalla. Omien sanojensa mukaan ei jaksa olla enempää kiltisti.
suuntaan tai toiseen ihan erilaisia kotona ja päiväkodissa.
Voiko jollekulle oikeasti olla yllätys se, että lapsi on isossa ryhmässä erilainen kuin kotona? Ja että on vieraskorea vieraita aikuisia kohtaan - eihän sinun poikasi ole ollut siellä päiväkodissa kuin kolme kuukautta, reilut.
Plus että hoitajat harvoin ovat korostuneen negatiivisia, päinvastoin yrittävät aina etsiä lapsista myönteistä sanottavaa.
VOI lapsi tietysti oireilla kielteisestikin ryhmässäoloa: kiirettä, hälyä yms. Mutta yleisempää on, että lapsi on vähän vaisu ja korostuneen kiltti aluksi.
Kotona, jossa USKALTAA olla vähän levoton ja rämäpää koheltaja, on tilanne eri.
samassa iässä päiväkodissa oltiin huolestuneita että osaako lapsi näyttää vihantunteita lainkaan kun on niin kiltti.
Meinasin kysyä että näytänkö mustelmat :D
kuin teillä kotona, jossa sohlaa ja säheltää. Poikani 10v oli juuri tuollainen, kehuja tuli pk:sta ja välillä ihmettelin niitä paljonkin :)