Suunnitellusta sektiosta hyviä ja onnistuneita kokemuksia, kiitos!!

Kiva lukea noin monia viestejä, joissa hyviä kokemuksia sektiosta!



Minulle on yksi hätäsektio tehty, ja kaksi alatiesynnytystä imukupilla, ja nyt tod.näk. suunniteltuun sektioon, koska ahtaanpuoleinen lantio.



Tätä ennen olen aina halunnut mieluummin alatiesynnytykseen, mutta nyt tuntuu sektiokin ihan hyvältä vaihtoehdolta. Tietysti jännittää, mutta koitan olla ajattelematta niitä hurjia puolia ja riskejä mitä siihenkin voi liittyä, ja siksi haluankin kuulla vain niitä hyviä kokemuksia sektiosta.

Itsellä maito nousi kolmantena päivänä.

Kolme suunniteltua sektiota. Maito noussut kolmantena päivänä joka kerta.

Mistä syystä sinulle tehdään suunniteltu sektio Ap? Minulle tehdään ahtaan synnytyskanavan. Ensimmäisen kyllä synnytin itse kun kukaan ei älynnyt tarkistuttaa lantioni ja synnytykanavani, mutta toisen lapsen syntymä tapahtuu sektion kautta. Alatiesynnytys on minulle ja lapselle liian riskialtis.

Kiinnostaa myös lähtikö imetys sujumaan normaalisti sektion jälkeen?

Kohta toisenkin palleron mamma :)

imetys sujui tosi kivasti, alussa vaan maito oli vähän "jumissa", mikä aiheutti aika kovaa kipua rinnoissa. Mutta kuitenkin, hyvin meni.



Lapsi syntyi terveenä ja hyvinvoivana, mikä on iso plussa :) Oli täydellisessä perätilassa, mikä kyllä aiheutti lonkkaluksaation, mutta se korjattiin kuudessa viikossa.



Negatiivisena pakkoa sanoa helvetilliset kivut, mitkä jatkui ja jatkui...

ja hyvin ovat onnistuneet,imetykset lähtivät hyvin sujumaan.

Molemmilla kerroilla on sektiot sujuneet ilman komplikaatioita. Ekalla kerralla olin ensimmäisen viikon TODELLA kipeä koska en aluksi saanut riittävästi kipulääkitystä. Mutta siitäkin selvisin, kipuahan se vain on ;) Toisella kerralla kerroin kivusta anestesialääkärille, joka määräsi tupla-annoksen kipulääkettä heti sektion jälkeen ja en ollut lainkaan kipeä. Pääsin kotiinkin jo toisena sektion jälkeisenä päivänä! Ekalla kerralla 4. päivänä.



Mulla tuli molemmilla kerroilla vahva pahoinvointi leikkauksen jälkeen ja oksentelin ensimmäisen 12 tuntia leikkauksesta. Mutta ei se siinä hormonihuurussa paljoa merkannut.



Imetys onnistui ok molemmilla kerroilla, tosin maito alkoi nousemaan vasta neljäntenä päivänä. Mutta en tiedä, vaikuttiko sektio siihen.



Kivusta ja pahoinvoinnista sekä pitkästä toipumisajasta (siis se normaali 1kk nostamatta mitään jne.) huolimatta olen ollut todella tyytyväinen synnytystapaani. Sektioon päädyttiin synnytyspelon vuoksi. Harvoin alatiesynnytyskään kovin mukava toimitus on.

Kaikki sujui hyvin, Kipulääkkeitä en tarvinnut enää seuraavana päivänä. Maito nousi varmaankin 3 päivänä. Ihan positiivinen kokemus vaikka alatiesynnytyksen valitsisin mieluummin,

Sektioni tuli ihan puun takaa, mutta supistuksia en ehtinyt kokea ja leikkaus hoidettiin ihan rauhalliseen tahtiin.



Operaatio jännitti vähän, mutta oli oikein miellyttävä kokemus. Yksi hoitajista oli koko ajan vierelläni ja juttelimme vähän pitkin matkaa. Yhdessä vaiheessa pyörrytti kovasti, mutta se meni pian ohi. Leikkaus kesti kolme varttia ja noin vartin kohdalla lapsi syntyi.



Maito nousi reilun kahden vuorokauden kuluttua. En tiedä, olisiko se noussut aiemminkin, jos vauva olisi päässyt rinnalle. Hän sai yrittää syödä vasta kahden päivän iässä. Siitä meni muutamia tunteja ja rinnat olivat täynnä. :) Meillä tosin on suvussa yleensäkin maitoa tullut yllinkyllin.



Valitettavasti kivut olivat kovat joitakin päiviä, paitsi makuuasennossa tai istuen niin, että nojaan taaksepäin. Olen kuitenkin saanut käsityksen, että yleensä ne ovat lievempiä ja että olin poikkeus. Onneksi mies pystyi olemaan kotona ja hoitamaan vauvaa ja tekemään kotityöt.



Jälkikäteen ei ole ollut muita ongelmia kuin se, että jäi himpun verran harmittamaan, kun en saanutkaan synnyttää. Mitään fyysisiä ongelmia ei onneksi tullut.



Toivottavasti menee sinullakin hyvin. :)



(Vauva kiemurtelee sylissä, joten oli vähän hankala kirjoittaa.)

Meillä oli aivan ihana sektio. Lapsi istui väärin päin mahassa eikä edes yritetty kääntää. Sinne mentiin aamulla 7 aikaan, laitettiin katetri ja miehelle ja minulle leikkaus vaatteet valmiiksi. Sitten minut kärrättiin leikkaussaliin. Puudutuspiikki ei tuntunut missään kun se laitettiin. Sitten jaloista meni tunto ja mies tuli viereeni.sitten masu auki ja vauva ulos. Heti rupesi huutamaan kun mahasta nostettii ja pissakin tuli vauvalta. Vauva vietiin tarkistettavaksi ja se tutiin minulle. Kätilö otti meistä kuvia. Ja sitten mieheni ja vauva lähti pukemaan ja menivät syntneiden osastolle, missä mieheni vietti tunnin vauvan kanssa. Joi kahvia ja muuta. Minut parsittiin sellaisilla isoilla hakasilla kiinni (kauhean näköisiä niittejä) ja kuskattiin heräämöön missä seurattiin verenpainetta koska se oli laskenut leikkauksen aikana. Minulla oli sen takiamyös huono olo. Heräämössä en nukkunut ollenkaan olin sillai hämäränrajamailla ja sitten mieheni, vauvani ja kätilö ruli heräämöön ja sain vauvan viereeni ja imetin. Hyvin lähti käyntiin. Ja todella kylmä minulla oli myös ja minulla oi sellanen lämpö peitto. Sitten meidät vietiin osastolle. Nousin samana iltana sängystä ylös. Amulla meninsuihkuun ja sain katetrin pois. (katetri oli kamalinta koko jutussa). 3 päivää olimme sairaalassa ja pääsimme kotiin. Hoitaja myös näytti minulle arpea peilillä ja hieman järkytin niiden hakasten takia mutta nekin sain viikon päästä jo pois. Minulle tehtiin poikittaisviilto. Eli olin todella onnelinen koko operaatiosta ja se oli ihana kokemus. Niin hullulta kun kuullostaakin. Ilmeisesti mitä nopeamin lähtee liikkeelle sen helpompaa on. Leikkauksen aikana tuntui kun joku kösi olisi myllertänytmahassa ja se tuntui todella oudolta mutta rauhottavia kun sain niin ei joutunut paniikkiin. Eli suosittelen todellakin sektioo muillekkin :-)

Jokainen kokee sektion eritavalla ;)

Ja se suunniteltu oli ihana, sujui hyvin ja toipuminen ällistyttävän nopeaa.



Imetin 2 h leikkauksen jälkeen. Jotain terniä vauva sieltä sai, sillä muuta maitoa hänelle ei annettu - sen jälkeenkään ekojen 9 kk:n aikana ( :



Kävin leikkauspäivästä seuraavana aamuna itse vessassa. Kivut olivat siedettäviä lääkityksellä ja elämä oli aivan ihanaa. Pe sisään ja ma ulos sairaalasta.

mutta hyvin meni kuitenkin. En ollut kipeä kuin ehkä päivän :) sängystä nouseminen sattui ehkä viikon verran. Maitoa tuli kolmantena päivänä eikä imettämisen kanssa ollut oikeastaan mitään ongelmia. Ensimmäisenä yönä ehkä hieman hakemista asentojen kanssa kun leikkaushaavan takia ei voinut paljon asentoa vaihtaa tai vauvaa nostella. Lapsi rauhallinen ja ihana. Tsemppiä sinne ap :)

ja hyvin meni. Ei se miellyttävää ole, mutta kuitenkin inhimillistä verrattuna esikoisen alatiesynnytykseen.



Imetys lähti sujumaan myös paljon paremmin kuin kaoottisen alatiesynnytyksen jälkeen. En muista milloin maito olisi noussut, kai se on aika heti noussut, kun en muista että vauvalle olisi lisämaitoa jouduttu antamaan sen jälkeen kun minä pääsin heräämöstä.



toipuminen oli paljon nopeampaa kuin alatiesynnytyksestä. Eikä tullut komplikaatioita, toisin kuin alatiesynnytyksen jälkeen..



Negatiivista oli oikeastaan leikkauksen aikana tärinä, joka tuli jostain lääkkeestä, ja se kun hengittäminen tuntui vaikealta. (nousikohan puudute liian ylös..) Ja se, että vauvan vain näin, ja sitten kätilö, isä ja vauva lähtivät pois salista. Heräämössä aika tuntui pitkältä, odotin vain että pääsen vauvan luo. Ja silläaikaa lapsi oli huutanut nälkäänsä isällään, eikä saanut maitoa sairaalasta kuin juuri ennen kuin minä tulin heräämöstä, jolloin vauvalla ei tietenkään ollut enää nälkä:(.



Kivut olivat kovat kun piti pystyyn nousta, mutta olin päättänyt että nousen vaikka mikä olisi, mahdollisimman nopeasti että toipuisin nopeammin. Ja samana iltana nousinkin ylös. Leikkauksessa oli myös mennyt ilmaa mahaan tosi paljon, pallea "lupsutti" ja olkapääpistos oli kova. Nuo + leikkaushaavakipu+ selkäkipu vaikeuttivat liikkumista tosi paljon.



Mutta silti minusta meni hyvin sektio! alatiesynnytyksessä kun meni kaikki pieleen!

kaikki ne mun mielestä onnistui, lapset syntyivät terveinä. Tärkeintä on muistaa hoitaa kipua kunnolla alkuun, että pääset liikkeelle, sitä kautta sitten onnistuu kaikki muukin, oma toipuminen, maidonnousu yms. Keskimmäisen kohdalla imetys epäonnistui, mutta se ei johtunut sektiosta vaan lapsella olleesta äidinmaidonkeltaisuudesta ja sen takia pidetystä 4 päivän imetystauosta, ei vaan noussut maito enää uudelleen.

erittäin hyvä kokemus suunnitellusta ja onnistuneesta sektiosta. (Sitä ennen koin hätäsektion joka sekin sujui ihan ..hyvin)



Voi sanoa että suunniteltu sektio oli lähes kivuton. Epiduraalin laitto, itse sektio ja sen jälkeinen elämä sujuivat kaikki ihan mallikelpoisesti. Ekan päivän sektion jälkeen olin katetrilla ja kipupumpulla ihan makuuasennossa, vauva kainalossa ja isä läsnä (+kätilöt tietty) mutta seuraavana päivänä nousin jo pystyyn, kävin suihkussa ja katetri otettiin pois. Maito nousi muistaakseni toisena päivänä ja roimasti sitä sitten tulikin.

Myös virtsaaminen ja ulostaminen käynnistyivät ihan normaalisti sektion jälkeen.



Ihana kokemus kaiken kaikkiaan ! :) (varsinkin kaamean edellisen synnytysyrityksen + hätäsektion jälkeen)

Kaksi suunniteltua sektiota takana, molemmat vauvat hyväkuntoisia, 10 p vauvoja. Kuopuksen sain heti synnytyssalissa rinnalle ja isän kanssa heräämöön, kiitos siitä jorville. Itselleni kokemus oli käytännössä kivuton, samana iltana olin jalkeilla ja toivuin muutenkin nopeasti. Maito nousi molemmilla kerroilla kolmantena päivänä ja siitä eteenpäin imetys sujui hyvin.

molemmat pelkosektioita ja menivät hyvin.

Ekasta sain vähemmän kipulääkettä, mikä hidasti toipumista (hoidin kyllä vauvaa jo samana päivänä ja kävin vessassa itsenäisesti). Maito nousi vasta tokana päivänä.

Toisesta sain enemmän kipulääkkeitä (buranaa ja panadolia) ja vauvan hoito, liikkuminen jne. kivuttomampaa. Ja maito nousi jo samana päivänä ja vauva oli onnellinen ja kylläinen.

Molemman vauvat saivat 10 pistettä ja olivat tosi pirteitä ja tyytyväisiä. (Tuo pirteys heti syntymän jälkeen tietty tarkoittaa kovempaa ruokahalua ja lyhyempiä unia... Eli eivät olleet uupuneita, eivätkä nukkuneet ekoja vuorokausiaan.)

Leikkausarvet (kaksi päällekkäin) ovat parantuneet loistavasti. Samoin kohtu kuulemma kuin koulutytöllä. Saisin raskautua uudelleenkin.