Lue keskustelun säännöt.
Miten selittää luokkakavereille koulusta poistuminen toimintaterapian vuoksi?
25.10.2011 |
Lapsi ei halua kertoa diagnoosistaan, eikä hänen vielä tarvitsekaan. Toimintaterapian yksi tarkoitus onkin päästä sinuiksi diagnoosin kanssa.
Olisiko kenelläkään vinkkejä, mitä selittää 10-vuotiaille luokkakamuille syyksi, miksi poistuu joka viikko kesken torstain viimeisen tunnin, ja lähtee koulun pihasta taksilla?
Kommentit (58)
Fysioterapia vaikka urheiluvammaan tai johonkin synnynnäiseen "näkymättömään" vikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei hän mistään muuten voi tietää että tuossa olisi jotain "hävettävää".
kuulutti koko luokalle, että "Hanna" lähtee nyt toimintaterapiaan! Ilmeisesti vaitiolovelvollisuus on osalle opettajista tuntematon käsite.
Jos ei äiti tätä ymmärrä, niin mitenköhän sen pystyisi lapselle itselleen selittämään? Pitäisin tuota vähän samanlaisena, kun lapsena kävin puheopetuksessa s-vian takia ja ei kyllä tullut mieleenkään piilotella asiaa. Olin itse asiassa hiukka ylpeäkin eikä minua kiusattu.
isä/setä oli lentäjä, ja poika pääsi joka maanantai lentämään kesken koulupäivän!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei hän mistään muuten voi tietää että tuossa olisi jotain "hävettävää".
5-vuotiaan tapauksessa tämä pitäisikin paikkansa, mutta nyt puhutaan jo esiteineistä..
tämän koulukavereita 49 ja muut samanikäiset kaverit. Kotoa ne asenteet lähtee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei 10-vuotiaat välttämättä ole niin kiinnostuneita tuollaisista asioista, kun vain jotain sanoo kysyttäessä.
Ei se oikein kuulosta uskottavalta. Tämä on pojalle niin suuri kynnyskysymys, että koko TT tuntuu vastenmieliseltä :(
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äl' sinä aikuisena mene mukaan tuohon häpeään. On hyvä päästä terapiaan. Se on hoitoa, jota tarvitaan. Ei sitä kannata hävetä tai ruveta valehtelemaan. Huoh!
Kannusta lastasi, älä häpeä.
niin sitä vasta huhumylly alkaakin pyörimään. Ehkä joku harrastus. Meillä oltiin toimintaterapiassa vuosi, lapsi hieman nuorempi eikä hävennyt sitä ollenkaan. Kertoi miten asia on, eikä kukaan ihmetellyt tai kiusannut sen jälkeen. Ennemmin oli harmitusta, kun toinen pääs kivaan paikkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äl' sinä aikuisena mene mukaan tuohon häpeään. On hyvä päästä terapiaan. Se on hoitoa, jota tarvitaan. Ei sitä kannata hävetä tai ruveta valehtelemaan. Huoh! Kannusta lastasi, älä häpeä.
Hän kertoo kun on valmis. Toivottavasti pian. Vielä hän ei ole itsekään hyväksynyt koko diagnoosia, ja käsittelee sitä. Babysteps....
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käy kerran viikossa harrastuksessaan, ja pyysi lupaa saada sanoa menevänsä sinne myös terapiapäivinä. Mitähän opet mahtaa tuumia tuollaisesta valehtelusta, heidänhän täytyisi tavallaan lähteä siihen mukaan? Onko ihan kauhean moraalitonta?
oikomishoitoa saamaan. Ei kukaan ole kade, kun ei kuulosta kivalta paikalta.
Ei se oikein kuulosta uskottavalta. Tämä on pojalle niin suuri kynnyskysymys, että koko TT tuntuu vastenmieliseltä :( ap
joka ei olisi hiukan epäuskottava, koska tilanne on kuitenkin sen verran harvinainen; lääkärikäynti on kyllä ihan uskottavimmasta päästä. Mulla oli koulukaveri joka kävi isossa leikkauksessa josta toipuminen kesti vuoden, muttei halunnut kertoa kenellekään joten sanoi olleensa vaihto-oppilaana. ;-)
Itse mietin jotain positiivista asiaa kuten kerhoa tms harrastusta joka VAATII poislähdön kerran viikossa. Mutta toisaalta etenkin jos kyseessä on poika, tosiasiassahan tuon ikäiset toiset pojat eivät paljoa muiden asioita edes pohdi. Eri asia jos olisi tyttö kyseessä...
että joku toinenkin lapsi voi sitten pyytää päästä esim viulutunnille kesken koulupäivän ja ei sitten saakaan lupaa ja ihmetellään miksi Ville saa lähteä joka viikko kesken koulun harrastamaan.
Sanoo vain, että nyt taksi tulee hakemaan sua, pue vaatteet päälle. Ei opet saa oppilainen henkilökohtaisista asioista todellakaan puhua kenellekään eli sun lapses siinä vain valehtelee ja asiasta kannattaa puhua opettajan kanssa. Johan sä olet joutunut tuon diagnoosin takia olemaan yhteydessä opettajiin, joten varmasti ymmärtävät, kun selität.
Oisko fysioterapia hyväksyttävämpi? Fysioterapeutin vastaanotollahan käyvät urheilijatkin kun toipuvat loukkaantumisesta tai leikkauksesta.
Tietenkin voisi olla. Mutta jos kerran lapsi EI ITSE HALUA kertoa, niin asian pitäisi olla sillä selvä - ei kerrota. Lapsen tahtoa on kunnioitettava. Joskin hänen kanssaan voi myös jutella juuri siitä, että aika moni käy jossain ja jos haluaa kertoa, niin sekin on ok.