Harmistutko, jos puolisosi käyttää osan yhteisestä vapaapäivästänne työntekoon?

Jos kyse ei siis ole välttämättömästä kiireellisestä työasiasta. Onko sinusta normaalia keskittyä puolisoon ja yhdessäoloon, kun on sovittu vapaapäivä tai lomapäivä? Miten teillä tehdään? Mihin te käytätte ns. parisuhdepäivät?

En harmistuisi.

mies ja vaimo.

mutta toisaalta tiedän, että ei kannatta valittaa, koska pääasia on, että mies saa pitää työpaikkansa että joku tuo leivän pöytään.

Ei meillä mitään parisuhdepäiviä ole. Olemme menneet naimisiin kunnes kuolema meidät erottaa ja parisuhde on ja pysyy. Kesälomalla ja joululomalla on sitten aikaa tehdä mitä lystää.

mutta toisaalta tiedän, että ei kannatta valittaa, koska pääasia on, että mies saa pitää työpaikkansa että joku tuo leivän pöytään. Ei meillä mitään parisuhdepäiviä ole. Olemme menneet naimisiin kunnes kuolema meidät erottaa ja parisuhde on ja pysyy. Kesälomalla ja joululomalla on sitten aikaa tehdä mitä lystää.

Parisuhdepäivä on se, kun on sovittu, että ollaan yhdessä,mies ja vaimo.

Me emme sellaisia oikeastaan edes voi harrastaa, koska tukiverkko on olematon ja olemme yhdessä perheenä yleensä aina. En ole aikaisemmin kullut termiä parisuhdepäivä...

mieluummin töitä, kertoo se paljon joko suhteesta tai siitä toisesta, miten kohtelee puolisoaan.

En suuttuisi, on niin käynytkin. Meidän lapset on joskus koko viikonlopun mummolassa ja kyllä sitä kerkeään sen viikonlopun aikana olla kahdenkin vaikka toinen tekisi launtaipäivän töitä. Joskus mennään ihan eriteitä päivät.

Ettekö te koskaan ole nillä lomilla sovitusti kahden?

mutta toisaalta tiedän, että ei kannatta valittaa, koska pääasia on, että mies saa pitää työpaikkansa että joku tuo leivän pöytään. Ei meillä mitään parisuhdepäiviä ole. Olemme menneet naimisiin kunnes kuolema meidät erottaa ja parisuhde on ja pysyy. Kesälomalla ja joululomalla on sitten aikaa tehdä mitä lystää.

ei me kumpikaan harrasteta mitään eikä käydä missään. Aina me olemme toistemme kanssa. ei meidän mitään tarvitse sopia..

Yöks mikä tekemällä tehty konsepti; paljon fiksumpaa hoitaa sitä parisuhdetta ihan normaalin elämän lomassa...



Työnteosta: meillä tekee joskus molemmat vapaapäivänä töitä, mies oikeastaan joka viikonloppu, ollaan sellaisissa töissä että ne on tehtävä määräaikaan mennessä tavalla tai toisella, on minusta ihan ymmärrettävää ja ok. Olisi paljon pöljempää pakottaa toinen "yhdessäoloon" jonkun ihme muodon vuoksi, kun tietäisi että mielessä kalvaa huoli saako tehtyä työt loppuun ajoissa...

Kaikkeen tottuu.

Jotain läppärin naputteluako? Me asutaan maalla, ja vapaapäivinä on paljon hommia ulkona ja sisällä. Ei siinä tuu mieleen parisuhteen vatvomiset. Jos lapset erehtyy menemään kavereilleen, rynnätään äkkiä pikapanoille ja sit jatketaan hommia.



joskus mennään sit viikonloppuna kaupunkiin hotelliin, syömään, jollekin keikalle tms.

Parisuhdepäivä on se, kun on sovittu, että ollaan yhdessä, mies ja vaimo.

Meillä sovitaan että tehdään yhdessä jotain spesifiä, mennään vaikka lounaalle jonnekin kivaan ravintolaan. Tuollainen päämäärätön mutta pakotettu koko päivän yhdessäolo kuulostaa kauhealta; voivatko miehenne todella pitää sellasiesta?

pitää sisällään? Miten usein sellaisia on?

kunhan nyt tähän koitin keksiä jonkin kuvaavan nimityksen. Tehdään, mitä mieleen tulee, käydään syömässä, elokuvissa, ehkä ostoksilla tai vastaavaa. Meillä tehdään pitkää työpäivää ja työviikkoa, emmekä ehdi olla yhdessä, ellemme siitä erikseen sovi. Viime aikoina mies on alkanut antaa niistäkin päivistä työlleen osan ajasta. Se harmittaa, koska seuraava kerta yhdessä, kahdestaan voi olla puolen vuoden kuluttua, jos vielä silloinkaan. -ap

pitää sisällään? Miten usein sellaisia on?

tuollaisia päiviä voisi toteuttaa viikonloppuisinkin niin ei olisi vain paria vuodessa vaan voisi olla kymmeniä. Siinä ei sitten muutama väliin jäänyt haittaisi niin paljoa.

joista on pakko pitää kiinni kynsin hampain.

kun nainen ei kestä kokonaista päivää oman miehensä kanssa. Me käydään viikonloppulomilla, vietetään yhteisiä vapaapäiviä ja vapaailtoja miehen kanssa. Niistä en olisi ikinä valmis luopumaan. Ne muistuttavat ajasta, jolloin tapasimme ja antavat meille mahdollisuuden keskittyä toisiimme. Ja tämä siis n. kerran kuussa.

kun nainen ei kestä kokonaista päivää oman miehensä kanssa. Me käydään viikonloppulomilla, vietetään yhteisiä vapaapäiviä ja vapaailtoja miehen kanssa. Niistä en olisi ikinä valmis luopumaan. Ne muistuttavat ajasta, jolloin tapasimme ja antavat meille mahdollisuuden keskittyä toisiimme. Ja tämä siis n. kerran kuussa.

Mutta en mä silti suuttuisi enkä ole suuttunut jos mun mies on tehnyt töitä puolpäivää joskus. Yleensä se on ollut pakko, eikä mikään vapaavalinta. Mä olen nauttinut siitä kun saan olla yksin tai siitä että saan mennä ihan yksin sen ajan.

Kuulostaa todella oudolta muutenkin että on joku "parisuhdepäivä".

Meidän mielestä niinä viikonloppuina tai päivinä kun lapset on hoidossa, on myös mukava olla kavereiden kanssa. Lähdetään yhdessä kyläilemään, baariin tai ihan mitä vaan kavereiden kanssa. Yöt vietetään kahdestaan ja aamut.

Keskittyä toiseen voi myös arki-iltaisin tai öisin kun lapset on jo sängyssä. Ja mä tiedän jos kuka että se ei aina ole helppoa koska meillä on vauva, 10-vuotias ja teini joka valvoo aika myöhään, mutta silti sitä aikaa löytyy jos haluaa.

Ihan ihme lässytystä tollanen "ei kestä miestä yhtä kokonaista päivää". Tottakai sitä kestää, mutta aika lapsellista olis suuttua jos toisella on töitä puolpäivää.

T: 20 vuotta saman miehen kanssa ollut ja hyvin menee.