Miltä se tuntuu, kun kotona on kolme pientä lasta?
Nyt haen ihan fiiliksiä, kun istut vaikkapa sohvalla ja katselet ja kuuntelet pienten mekastusta. Tuleeko tunne, että en olisi tätä halunnut jos olisin tiennyt?
Kommentit (18)
En vaihtais tätä mihinkään. Ja muutakin oon ehtiny nähdä.. Meillä kuusi pikkuista. Ihanaa tämä pääsääntöisesti on.
Ihan mukavalta se tuntui, kaikki nukkuivat hyvin ja olivat muutenkin terveitä.
mutta aika harvoin varsinkin kun toive on vielä siitä neljännestä lapsesta. Aika aikaansa kutakin niin mä ajattelen. Pian muistelen pikkulapsiaikaa kaihoten kumminkin:D
Tuntuu siltä, että näin just pitääkin olla ja olen iloinen ja ylpeä kaikista heitä. Herättää siis vain positiivisia tunteita, vaikeat ajat ovat takana kun lapset ovat kuitenkin jo 2v,3v ja 5v.
Olin ennen enemmänkin urakeskeinen, mutta tuntuu että nyt on monessa mielessä elämän paras aika.
2 lasta enkä vaihtaisi pois mistään hinnasta, mukavalle tuntuu kun on elämää. Kolmatta odotan, yllätys juttu :)
mut kaipaan noita aikoja kun oli. Elämä oliihanaa silloin, tosin ei se nytkään huonoa ole:)
Ei koskaan käväissyt kertaakaan, et olisinkatunut. Olisin voinut ottaa vielä lisääkin. Siskonlapset oli meillä usein silloin, useamman päivänkin kerrallaan, sillon mulla oli 5 pientä ja se oli ihanaa.
Nyt kolme isoa ja ihana iltatähti:)
Ja kaikkea siltä väliltä. Välillä yhtä itkua kun kaikki itkee ja mistään ei tule mitään. Uhmaa uhman perään, tappeluja, telmimistä ja pelleilyä ja vaipan vaihtoa. Yöunet on välillä mitä on kun kaikki lapset vielä heräilee. Ihanaa aikaa eikä missään nimessä kaduta. Lapset vajaa 3,5v, vajaa 2v ja 2kk.
varsinkin jos olet väsynyt ja lapset huutaa ja tappelee.
mutta ketään en antaisi pois!
meillä 3 omaa lasta 2 vuoden väleillä ja monta kertaa viikossa siinä pyörii myös muita lapsia
että nopeasti on aika mennyt ja tuo on muisto enää, jos sitäkään. No neljäs ryömii, kolmonen leikki ja kaksi isointa käy koulua.
Raskainta oli kahden pienen kanssa, siksi meillä ikäeroa tokan ja kolmosen välillä yli 4 vuotta ja keskenmeno siinä välissä.
ja oli tosi kivaa, jos ne joskus sattuivat kaikki nukkumaan samaan aikaan
Ei sellaista tunnetta ole tullut, että olisin halunnut valita toisin. Mutta välillä kyllä tekisi mieli kiljua, etttä antakaa nyt vähän aikaa olla rauhassa siinä sohvalla!
ajattelee että olikohan tämä nyt ihan viisasta. Mutta en mä silti tätä elämää muuksi muuttaisi enkä yhtäkään noista kolmesta pois antaisi, ne kuuluu jokainen tähän perheeseen.
Välillä tosin mä katson niitä lapsia tippa linssissä, nuo on mun lapset, mun omat muruset jotka kasvaa niin vauhdilla että kohta ne on isoja ja lähtee maailmalle eikä täällä enää kukaan mekasta eikä sotke.
tunnetta että en olisi tätä halunnut, mutta joskus toivon olevani kuuro.
TAi taidan kuuroutua jokatapauksessa.
Meillä on 3 poikaa, kaikki alle 5v.
Minulla neljä lasta viidessä vuodessa. Luojan kiitos kaikki terveitä.
Pyykkiä ja tiskiä kertyy paljon, samoin suukkoja ja halauksia. Kuitenkin olen onnellisimmillani silloin kun on eteinen täynnä takkeja ja talo pullollaan menoa ja meininkiä.
Voin sanoa että on ihanaa, välillä tietysti kamalia itkupotkuraivareita, mutta niiden jälkeen taas hymyjä jotka saavat auringonpaisteen leviämään sydämeen.
Menetimme perheestämme isän pari vuotta sitten, ja voin sanoa että sen jälkeen olen entistäkin onnellisempi siitä että lapsia on useampi. <3
En vaihtaisi pois. Vaikka tietysti tulee hetkiä että vois heivata joka pennun muualle ja sama se on miehenki kanssa... Tietysti kaikkia rakastan ja olen ihanasta perheestä kiitollinen! Raskainta meilläkin oli kun oli 2 ja toinen oli vauva. Nyt kuopus jo melkein 2 ja mukavasti menee. Silloin kun oli 2, perhe tuntui vielä vajaalta, nyt on hyvä!
Meillä on 7v., 3v. ja 10kk ikäiset lapset. Olenko oikea henkilö vastaamaan? Välillä desipelit katossa, ja sitten taas hyvinkin rauhallista.
Istut sohvalla? :D
Meillä kolme alle 5-vuotiasta enkä kyllä ehdi sohvalla istumaan muuta kuin silloin kun luen lapsille. Kotitöitä ja pyykkiä riittää aivan loputtomasti, voin myöntää välillä miettiväni miten paljon helpompaa oli kahden kanssa. Turhan usein tulee riittämättömyyden tunne kun ei vaan ehdi antaa jokaiselle huomiota ja hoitoa juuri silloin kun sitä haluaisivat.
ai istut sohvalla...WHAAT??meillä on kolme pientä 5viikkoa,2,5vuotta ja 4,5 vuotta ja voin sanoa että ei todellakaan ole aikaa istua sohvalla,meno on melkoista rallia ja rumbaa!!!n Jos sohvalle MEINAAT istahtaa niin aina tulee jotain muuta hommaa! Joskus jos kaikki nukkuvat edes puolituntia päikkäreitä samaan aikaan on ihmetunne että mitähän sitä tekiskään,...tai toisinsanoen mistähän hommasta jatkais:)