Miten olette unikouluttaneet vauvanne? Neuvoja kaipailen!

on lukea tämä kirja: Elizabeth Pantley: Pehmeä matka höyhensaarille

Mutta eikö todellakaan ole muita neuvoja?



ap

ap

nukuttanut ne alku-unet siinä.



Huomasin aina päivisin kun laitoin vauvalle vaatteita ulosmenoa varten, että hattua laittaessani vauvan silmät lurpsahtelivat kiinni...joten hän nukkui ennekuin ehdin laittaa vaunuunkaan.



Illalla joko nostin varovasti hämärässä hattu päässä sänkyynsä, alla oli esim. peitto jonka avulla nostin eikä vauva "älynyt" vaihdosta. Jätin peiton aukinaisena hänen alleen, koska olisi voinut herätä sitä myöhemminkään ottaessani.



Toinen kikkani oli että jos vauva ei nukahtanut vielä hattua laittaessani, niin laitoin vaunuun kuten päivisinkin huomioiden vuodenajan ja lämpötilan.



Vetoketjupeitto pitää lämpöä muutamia minuutteja jonka voi sitten avata varovasti vauvan nukahdettua. Työnsin vaunut parvekkeelle tai voi OK-talon rapun edessäkin hiljaa liikutella jos on päivisinkin.



Kun vauva nukahti toin vaunut takaisin sisään esim. eteiseen ja annoin olla vielä hieman aikaa. Vaunujen pyöriin voi ostaa esim. apteekista rypytettyjä päänsuojuksia (keittiöhenkilökunnallakin) ja laittaa renkaisiin ettei kotiin tule likaa jos vaunut viedään aivan sängyn lähelle josta lyhyt matka nostaa sänkyyn.



Joskus on ollut tilanteita, poissa kotoa eikä vaunuja ollut mukana..aloin laittamaan hattua vauvan päähän, silmät lurpsahtivat kiinni ja vauva kai koki että on taas ulos menossa nukkumaan...Sitten hattu varovasti pois kun on nukahtanut.



Olen tosiaan yhden lapsen kanssa laittanut hänet kerrostalossa illalla pimeälläkin parvekkeelle ja muutamassa minuutissa nukahtaa. Kesällä yhden vauvani kansssa muutettuamme OK-taloon menin illalla ulos kävelemään ja nukahtihan se vauva.



Olen myös nukuttanut koko yön vauvaa vaunussa kun hyttysiä oli niin paljon ja vaunuihin sai pitävästi hyttysverkon. Kopan voi irroittaa ja laskea lattialle jos pelkää vauvan putoamista jos joskus yöksi jätetään.

kun poika oli pienempi. Ja se hyttyssuoja oli hyvä meilläkin. Nyt ei poika vaan enää pysy vaunuissa...



ap

Omani nukahti vaihtelevasti joko itse tai kantelemalla, silittämällä, laulamalla ja varmaan jotenkin muutenkin. Useimmiten kait sylittelin, kunnes rauhoittui ja sitten laskin ja silittelin tai hytkytin vauvaa ja jossain vaiheessa rauhoittui ja nukahti. Joskus tepsi, että sanoin isän tulevan seuraavaksi. Noh, isä meni eikä poika enää sen jälkeen huudellut, kun isä oli jo poistunut. Silloin vain toimi tuo, jos oli lievempää itkua.

heräsimme pojan kanssa herkästi silloin, kun nukuttiin samassa huoneessa. Minä heräsin jokaiseen tuhinaan ja poika minun pyörimiseen.



Nyt olemme "tassutelleet" puolitoista tuntia. Poika vaan rääkyy hysteerisesti käden alla, eikä rauhoitu oikein sylissäkään. Tuntuu, että kaikki hytkytykset sun muut ovat menettäneet tehonsa. Pitänee kohta hakeutua jonnekin "hoitoon". Nyt on mies nukuttamassa, poika seisoo taas sängyssään ja huutaa. :(

Monelta herää aamulla? Milloin nukkuu päikkärit? En tiedä, onko liian nuori vielä, mutta voisi ehkä auttaa, jos olisi riittävän väsynyt. Toki yliväsymyskin on mahdollista. Toinen mikä tulee mieleen on, ettei vain lapsi olisi mitenkään kipeä? Kauanko tätä siis on jatkunut? Koska siirsitte omaan huoneeseen?



Itsekin olin tosi herkkäuninen pitkään ja vauva myös jonkin verran (heräsi, kun menin nukkumaan), mutta totuin pikkuhiljaa. Korvatulppia olen joskus käyttänyt. Nyt en välttämättä edes herää yöllä, kun olen vihdoin alkanut uskoa, että poika nukkuu aamuun asti =) Tsemppiä sinne!



t: se samaa huonetta ehdottanut (7?)

Mitä jos se nukkuu liikaa päikkäreitä päivällä? Tai onko teillä kuinka tarkka päivärytmi ja varsinkin "iltarituaalit"? Meillä toimi tassuttelu niin, että annettiin vähän aikaa huudella kunnes meni itkuksi, ja sitten rauhoteltiin tassuttelemalla ja poistuttiin, ja sitten taas itkun tullessa uudestaan sama homma. Muutamassa illan jälkeen ei enää alkanut itkemään vaan nukahti itsekseen, MUTTA siis vauva ei osannut vielä nousta seisomaaan, ja oli jo valmiiksi tosi väsynyt.

Ettei pelkää pimeään huoneeseen jäämistä?

mutta en jaksanut viimeksi enää roikkua koneella. Menin korvatulpissa koittamaan saada unta, kun mies jäi hoivaamaan vauvaa. Poika nukahti viimein uupuneena puoli yhden jälkeen.



Joku kyseli päiväunista. Poikamme nukkuu yleensä 3 krt päiväunia. Nyt ajattelimme kokeilla, jos ne iimeiset (17 ja 19 välillä jossain) jätettäisiin pois, jos se auttaisi. Tänään on poika ollut tosi väsynyt ja nukahdellut jo 21 aikaan. Nyt on vähän iltarutiinit sekaisin, puurot jääneet pois ja yöpaita vaihdettiin äsken päälle, kun heräsi pikkasen... Kotetaan nyt saada tämä jotenkin toimimaan.



Kiitos tsempeistä! Toivottavasti tämä alkaisi tästä menemään paremmin, väsymys on kova.



ap

Ongelmaanne auttaa taatusi viimeisten päikkäreiden pois jättäminen ja tarkat, toistuvat iltarutiinit, joiden avulla poika oppii tunnistamaan nukkumaanmenon lähestyvän.



Poikanne on jo 9 kk ikäinen, monilla lapsillahan päiväunet vähenevät yhteen jo 10 kk iässä, joten 3 päiväunet ovat ihan liikaa. Jättäkää ne siis pois. Ehkäpä olisi hyvä ajoittaa ne toiset päiväunet sinne klo 15 tienoille, jolloin poika olisi väsynyt ja valmis yöunille n. klo 20 maissa. Vauva on kuitenkin yksilö, parhaiten tiedät miten poikasi jaksaa valvoa iltaisin.



Luokaa joka ilta toistuva iltarutiini, joka viestittää pojallenne, että pikkuhiljaa ollaan menossa yöunia kohti. Esim. tunti ennen nukkumaanmenoa aloitatte tämän tai vastaavan kaavan:



- iltapuuro

- iltapesu (hampaat, ehkä kylpy, hiukset - harjataan, naama pestään jne)

- luetaan/katsellaan lempi kirja

- valoja pois, hämäryyttä asuntoon

- vaipan vaihto, yöpuku päälle

- kuunnellaan unilauluja äitin/isin sylissä, halitaan ja pusutellaan

- maito hämärässä/pimeässä huoneessa

- toivotetaan hyvää yötä aina samalla lauseella esim. "Hyvää yötä, äiti ja isi rakastaa" tai muu keksimänne toivotus

- laitatte poianne sänkyyn, peittelette ja poitutte huoneesta



Iltatoimet pitäisi tehdä aina saman kaavan mukaan ennen nukkumaanmenoa. Vauva kokee turvalliseksi asiat, jotka hän pystyy ennustamaan.



Kun poika on peitelty sänkyynsä, kuunnelkaa, onko hänen itkunsa käskevää (käskee teitä luokseen) vai epätoivoista/hysteeristä/ikävövää itkua. Alkuun voitte mennä htken kuluttua takasin huoneeseen, ette puhu mitään, asetatte vain pojan takaisin makuulle, peittelette ja lähdette pois huoneesta. Ja toistatte tämän, kunnes poika jää nukkumaan. Syliin otatte vain, jos itku yltyy sellaiseksi, ettei se näytä loppuvan, pelkällä peittelyllä tai hetkittäisellä käden selän päällä pitämisellä. Olettekin jo käsittääkseni tutustuneet tassuhoitoon.



Tehkää näin ja olisin aika varma, että poika oppii nukahtamaan itsekseen vajaassa viikossa. Meillä tyttö oppi nukahtamaan itse 4 päivässä tällä reseptillä. Ja sitä ennen olin taistellut hänen kanssaan aina tunteja nukkumaanmenon kanssa. Tyttö oli tuolloin 10 kk ikäinen.



Tsemppiä. Kunhan olette johdonmukaisia, onnistutte varmasti :).

Nuo iltarutiinit on meillä käytössä.. n tuntia ennen (tarkoitettua) nukkumaanmenoa syödään puuro, sitten rauhoitutaan, himmennetään valoja ja ollaan lähekkäin (läheisyystankkaus). Iltamaito juodaan omassa huoneessa, yövalon hämyssä ja soitetaan tuutulaululevyä hiljaisella. Poika nukahtaa yleensä syliin, mutta ei sitten vain tykkää jäädä sänkyyn, kun hänet sinne nostaa. Tuo tassutus ei meillä oikein toiminut, kun poikaa se tuntui vain raivostuttavan joka kerta enemmän, eikä lopulta rauhoittunut enää "normaalisti" sylissä, vaan piti nähdä valtava vaiva, että hän rauhoittuisi.



Me koitamme luottaa nyt tuohon 3 päiväunien lopettamiseen, ja aikaistamme hieman iltarutiineita. Näillä mennään nyt aluksi, pieni toivon hiven jo tuntuu :)

tyttö on aina ollut tosi hyvä nukkuja, mutta joskus on noita ongelmia nukahtamisen kanssa. Mekin jätettiin viimeiset päikkärit pois, kun tyttö täytti 7 kk ja alkoi vaikuttaa siltä, että iltapäiväpäikkärit häiritsivät yöunia.



Onko teillä vauva tyytyväinen illallakin, jos saa olla samassa huoneessa muiden kanssa vai meneekö yliväsyneeksi? Me ollaan nyt kuukauden verran totuteltu siihen, että tyttö (8 kk) nukahtaa itsekseen sänkyyn. Iltapalan jälkeen suukotellaan ja sit tyttö viedään sänkyyn, etsitään tutti suuhun ja toinen pään viereen varalle (typy osaa yöllä herätessään itse laittaa tutin suuhunsa ja nukahtaa uudelleen, kunhan niitä tutteja sängyssä on sen verran että löytää sellaisen) ja sitten peitellään ja poistutaan huoneesta. Tyttö huusi alkuun n. vartin ajan, mutta ei kuulostanut oikeasti hätääntyneeltä. Sitten ilta illalta huuto lyheni ja väheni ja väheni ja nyt hän jo nukahtaa ilman pientäkään pihausta.



Ainoa juttu tässä nukahtamisessa on se, että jos tyttö huutaa yli minuutin, kun hänet viedään sänkyyn tai jos hän kuulostaa hätääntyneeltä, niin hänet tuodaan takaisin olohuoneeseen, jossa hän saa leikkiä lattialla tai sitterissä tai sohvalla vanhempien vieressä, samalla kun me vanhemmat luemme tai katsomme telkkaria tms. Hän on tosi tyytyväinen, kun vaan saa olla muiden seurassa. Heti kun hän vaikuttaa uudelleen väsyneeltä, viedään hänet taas sänkyyn. Koskaan ei ole tarvinnut tuoda häntä toista kertaa pois huoneestaan, vaan toisella kertaa hän on nukahtanut heti ilman itkua.



Meillä tämä toimii tosi hyvin ja uskoisin, että suurelta osalta siksi, että tyttö kokee, että jos hän tahtoo, niin hän pääsee pois sängystä. En itsekään makaa sängyssä jos uni ei tule, vaan käyn välillä tekemässä muuta ja sitten uni tuleekin paremmin. Tietysti tämä keino on ihan turha, jos lapsi huutaa yliväsyneenä... Mutta kannattanee kokeilla, jos syy on vain siinä, että lapsi ei ole ihan vielä valmis nukkumaan?

meillä 9-kuinen nukkuu yhdet tai kahdet päikkärit ja jos nuo myöhäisemmät päikkärit venyy yli puoli kuuden on iltanukahtaminen toivotonta. Eli teidän lapsi ei selvästi "jaksa" nukkua enää yöllä joten ei ihme että huutaa kun ei vielä väsytä. Tuohon ei auta kerta kaikkiaan mikään muu kuin päivänukkumisen vähennys!



Pitäkää vaikka väkisin hereillä ennen kuin tottuu nukkumaan vähemmän päivällä ja enemmän yöllä.

ja pojan iltatouhut on helpottuneet. Mutta yöunet ovat muuttuneet pätkittäisiksi (n.1-2h kerrallaan). Ehkä tuo johtuu tästä rytminmuutoksesta, ja korjaantuu ajan kanssa. Ennen nukkui siis 6-9h pätkiä.



Tuo itsestään sänkyyn nukahtaminen olisi se ultimaalinen tavoite/ihanne, mutta ainakaan toistaiseksi ei meillä ole valoa näkyvissä siihen asiaan. Poika ei ole koskaan syönyt tuttia, enkä kyllä ala sitä tässä tarkoituksessa opettamaankaan. Uskoisin, että tutti kyllä rauhottaisi nukahtamistilanteissa, mutta nyt on jo liian myöhäistä siihen. Syli saa rauhoittaa pojan nyt tässä vaiheessa. Toivottavasti vielä joskus oppii itse rauhoittumaan.



Poika tykkää kyllä touhuta meidän kanssamme olohuoneessa, niinkuin teidänkin tyttönne ^, ja olen välillä ottanut hänet takaisin olohuoneeseen, jos on vaikuttanut liian pirteältä nukkuakseen.



Nyt kuitenkin on iltameiningit ruvenneet toimimaan hieman paremmin, kiitos teidän kaikkien tuestanne :)



ap

Mä unikoulutin ensimmäisen poikani niin, että en lähtenyt makkarista pois, istuin sängyn vieressä ja toistelin vain varmalla ja lempeällä äänellä: "Ei mitään hätää, nyt on yö ja nukutaan". Laitoin makuulle jos ei seissyt raivosta jäykkänä sängyllä. Ennen kaikkea tajusin, että kun itse olin päättäväinen ja johdonmukainen enkä pelästynyt hänen itkuaan, niin uskoi jotenkin paremmin. Kolme iltaa meni näin, että huusi, kolmantena yönä heräsi vielä kahden aikaan ja karjui kaksi tuntia. Sen jälkeen on nukkunut yöt läpi (tästä kaikesta nyt 4 vuotta aikaa :-) ), tuohon asti oli heräillyt 1,5-2h välein. Tuttia ei huolinut ikinä.



Saman tein myös toisen yökukkujan kanssa vuosi sitten, ja toimi. Meillä ei kummallakaan mikään tassuttelu auttanut, päin vastoin kiintyivät sitten siihen, että koko ajan pitäisi taputella yöt läpi. Sylittely oli meillä se kaikkein katalin virhe, lapsi aina havahtuessaan halusi takaisin syliin. Siitä suosittelen heti eroon hankkiutumista. Ja En halunnut myöskään jättää pieniä yksin huutamaan sänkyynsä, joten istuin vieressä kuin tatti. tiesivät ainakin, ettei ole hätää, mutta ei paljon nyt huudot auta.



Ja tosiaan, iltarutiinit joka ilta samaksi, niin että lapsi voi ennakoida tulevat yöunet, ja kolmannet päikkärit pois. Mä laitoin tuon ikäisen joskus jo seitsemän jälkeen yöunille, jos oli väsynyt. Mutta ennen sitä tein aina samassa järjestyksessä: iltapala, iltapesu, pyjama, laulu ja nukkumaan. Juttelin koko ajan, että no niin, ihan kohta mennään omaan sänkyyn.



Ja se on rasittavaa pönöttää siinä sängyn vieressä ne ensimmäiset yöt, ota vaikka patja lattialle, jos et jaksa muuten. Mutta täytyy sanoa, että kun olin valvonut esikoisen kanssa vuoden, ja sitten sain kolmen yön puserruksella nukkumaan läpi yön (tuolloin oli n.11kk), niin tuntui todella tyhmältä, etten ollut tehnyt sitä ennen :)



Tsemppiä ja johdonmukaisuutta ja uskoa siihen, että teet oikein toivotan!