miten te laitatte lapsenne kuriin, jos puhe ei tehoa?

ottamaalla edut pois tietokoneen käyttökielto tai pelikoneet pois tai kavereiden tapaaminen pois tai känny pois tms. Mieti mistä lapsesi pitää ja rajoita sitä. Alkuun vähän ja jos ei auta niin enemmän.

kun teini on muutaman päivän ilman kännyä ja nettiä niin...

konetta, kännyä jne ja ihan samalla tavalla uhmaa. Ja teinin ikä 16v.

toinen alakoulussa ja toinen leikki-ikäinen. Isompi saa välillä totaalisia kilareita, missä ei mitkään arestipenkit auta. Toisaalta on normaalioloissa todella hyväkäytöksinen, ei siis mikään robotti, on tosi omapäinen, mutta hyväntahtoinen. Välillä sitten vaan keittää yli. Poika on älykäs ja huomaan, että tunnepuoli on se heikoin lenkki hänellä, ei ymmärrä ja hallitse tunteitaan kovin hyvin. Hätätilassa huolehdin vain siitä, ettei riko paikkoja totaalisesti, kaikki kasvatukset unohdan siinä hetkessä. Koko ajan elämä helpottaa, ja tärkeintä siinä on noiden ongelmatilanteiden ennaltaehkäisy, vaikea niitä on järkevästi hoitaa, kun tilanne on päällä. Mielestäni parasta on yksinkertaisesti antaa lapselle aikaa ja rakkautta isot määrät, sillä kun on tehty jotain tosi kivaa, huomaan, että monet raivarit jää väliin. Eli vaikka joskus tuntuu, että ikäisekseen lapsi vie aikaa tosi paljon, on mulla sitten parempi rauha tehdä omia hommiani. Eli pelaan pojan kanssa jalkapalloa, vaikka olisi paljon muutakin tekemistä jne. Ja sama pätee pienempäänkin. Riittävästi unta, säännöllisesti ok ruokaa ja ulkoilua ja touhua, niin kaikki sujuu. Vastapainoksi poika sitten viihtyy hyvin itsekseen lukien ym. Tietokonepelejä yms. meillä ei oikeastaan olekaan, mutta voin vain kuvitella, minkälainen show meillä olisi, jos pojat istuisivat tunteja katsomassa jotain actionia... Varmasti olisi koti meilläkin sitten jokin painisali, mitä en kyllä sulata enää ollenkaan.

Arestia olemme kyllä käyttäneet sitten molempiin 10-vuotiaaseen ja 14 vuotiaaseen. Tai sitten koneen käyttökielto.

tietokoneen käyttökielto tai

pelikoneet pois tai

kavereiden tapaaminen pois tai

känny pois

tms.



Mieti mistä lapsesi pitää ja rajoita sitä. Alkuun vähän ja jos ei auta niin enemmän.

jos ei lopu, niin lapsi siirretään muualle tms. Tai sitten sanon että jos ei lopu, niin joku kiva juttu otetaan/jätetään pois (esim. lempilelu tai iltasatu).

ottamaalla edut pois tietokoneen käyttökielto tai

pelikoneet pois tai

kavereiden tapaaminen pois tai

känny pois

tms.

Mieti mistä lapsesi pitää ja rajoita sitä. Alkuun vähän ja jos ei auta niin enemmän.

eli ensin yritän nätisti kertoa miksi pitää toimia niin kuin pitää , eli pyydän kauniisti ohjaan neuvon jne sit äänen sävy tiukkenee, jos ei tehoa ala tuleen, nii n uhkaa jollain ; sit ei tuu karkkipäivännamia tms, toisinaan lahjon, et kun olet niin reipas ja teet hienosti, niin sit tehdään jotain kivaa esim lähdetään uimaan tms

harvoin sit olen joutunut ottaaan esim känny pois päiväksi tms

ottamaalla edut pois tietokoneen käyttökielto tai pelikoneet pois tai kavereiden tapaaminen pois tai känny pois tms. Mieti mistä lapsesi pitää ja rajoita sitä. Alkuun vähän ja jos ei auta niin enemmän.

Oletko kokeillut kaikkia?

tavalla tai toisella. entäs jo se ei todellakaan tehoa? lapsi hirveän hepulin noista rajoittamisista ja alkaa potkia seiniä/ heittelemään tavaroita, paiskomaan ovia... miten reagoitte juuri sillä hetkellä?

ap

Uhkaus, kiristys, lahjonta

ottamaalla edut pois tietokoneen käyttökielto tai pelikoneet pois tai kavereiden tapaaminen pois tai känny pois tms. Mieti mistä lapsesi pitää ja rajoita sitä. Alkuun vähän ja jos ei auta niin enemmän.

Oletko kokeillut kaikkia?

tosin aina ne ei toteudu toivotulla tavalla.

koska kumpikin poikani pahalle päälle sattuessaan vaan jättää puheet huomiotta. Jos sanon, että nyt lähtee pleikkari viikoksi/kuukaudeksi tms. niin ei voisi lapsia vähempää kiinnostaa. En ole vielä keksinyt mitään tavaraa jonka pois ottaminen pelottaisi kumpaakaan niin paljon, että jättäisivät jonkun typeryyden tekemättä sen takia. Ja ihan oikeasti he sitten vaan keksivät muuta tekemistä jos koneet on kielletty ja känny takavarikossa. Itse yritän siksi yleensä aina hyvällä, vaikka joskus on ollut pakko uhkailla selkäsaunalla tai teeskennellä apinan raivoa, että ovat säikähtäneet sen verran, että viesti on mennyt perille. Mutta tämähän perustuu ainoastaan fyysisen väkivallan pelkoon, ja se on varmasti yhtä lailla kielletty kuin fyysinen väkivalta itse.

Mutta on kai niin joskus käynyt kun olivat jotain 4-vuotiaita.



- Työntänyt edelläni lastenhuoneeseen tai vienyt sinne kädestä. Tai nostanut kainaloista. Aresti on pidetty siis omassa huoneessa ja ovi kiinni, kunnes karjuminen loppuu. Ei noita monta ole ollut.

En muista milloin ei olisi puhe tehonnut, ihan oikeasti! Mutta on kai niin joskus käynyt kun olivat jotain 4-vuotiaita.

- Työntänyt edelläni lastenhuoneeseen tai vienyt sinne kädestä. Tai nostanut kainaloista. Aresti on pidetty siis omassa huoneessa ja ovi kiinni, kunnes karjuminen loppuu. Ei noita monta ole ollut.

"Työntänyt edelläni lastenhuoneeseen tai vienyt sinne kädestä. Tai nostanut kainaloista."

ap

en iol ekoskaan joutunut kiristämään karkeilla, leluilla, koneilla tai jonkun kivan reissun perumisella. MInusta se on kohtuutonta. Karkkeja ei ole ikinä menettänyt mistään syystä enkä omi muksujen ikiomia lelujakaan.



Tiedän, että saan taas kuulla ärsyyntynyttä kommentointia sädekehän kiillottamisesta tai helpoista lapsista, mutta siitä vaan. Olen pärjännyt eri konsteilla. (Loputon johdonmukaisuus ja omien hermojen kurissa pitäminen)

En ole aiheuttanut lapsille kipua. Ihan taatusti puutun jatkossakin vaikka kiskaisemalla pois kaahaavan auton alta, jos hätä häätää. 12

voin laittaa jäähylle istumaan ja jos apinointi jatkuu jääpenkilläkin, niin seuraava jäähypaikka löytyy komerosta.



Ruokapöydässä ollaan meillä kunnolla. Ellei pyynnöstä tai sanallisesta uhkailusta tämä toteudu, niin poistan pöydästä. Seuraava ateria on vasta normaalin ateriarytmin mukaisesti eli ei ylimääräistä välipalaa.



Näin siis eskarilaisen kohdalla. Pian 2,5v alkaa myös olla pian jäähypenkkikypsä. Tähän asti on vain voitu sylillä rauhoittaa uhmakohtauksia.



Olen sitä mieltä, että aina ei sanat riitä ja niitä tehostamaan voi ottaa mukaan toimintaa, kunhan lapseen ei koskaan fyysisesti kajota.



ai niin, saatan myös huutaa, mutta siitä tulee vaan typerä olo itselle, eikä se edes tehoa lapsiin, vaikka huudan aika harvoin. Mieskin huutaa vain harvoin, mutta hänen huutonsa taas on tehokas..

tavalla tai toisella. entäs jo se ei todellakaan tehoa? lapsi hirveän hepulin noista rajoittamisista ja alkaa potkia seiniä/ heittelemään tavaroita, paiskomaan ovia... miten reagoitte juuri sillä hetkellä?

ap

Lapsen pahoinpitely on kielletty mutta esim. lapsesta kiinnipitäminen ei. Eli tuolloin otan lapsesta kiinni ja estän potkimisen, heittelyn ym.

Isompaa (kohta 4v) ensin uhkaan jäähyllä ja sitten vien jäähylle ellei uhkaus tepsi. Palautan jäähypaikalle vaikka 50kertaa kunnes pysyy siinä itse.



Pienempää (kohta 2v) ensin kiellän ja sitten estän häntä tekemästä sitä kiellettyä. Voin myös kantaa hänet pois paikalta ja yrittää saada huomion kiintymään johonkin muuhun juttuun.



No juu, kyllä mä monesti saatan huutaakin niille nuo kiellot jos ei nätti puhe tehoa. Usein ei tehoa. :(

koska kumpikin poikani pahalle päälle sattuessaan vaan jättää puheet huomiotta. Jos sanon, että nyt lähtee pleikkari viikoksi/kuukaudeksi tms. niin ei voisi lapsia vähempää kiinnostaa. En ole vielä keksinyt mitään tavaraa jonka pois ottaminen pelottaisi kumpaakaan niin paljon, että jättäisivät jonkun typeryyden tekemättä sen takia. Ja ihan oikeasti he sitten vaan keksivät muuta tekemistä jos koneet on kielletty ja känny takavarikossa. Itse yritän siksi yleensä aina hyvällä, vaikka joskus on ollut pakko uhkailla selkäsaunalla tai teeskennellä apinan raivoa, että ovat säikähtäneet sen verran, että viesti on mennyt perille. Mutta tämähän perustuu ainoastaan fyysisen väkivallan pelkoon, ja se on varmasti yhtä lailla kielletty kuin fyysinen väkivalta itse.

Ja että "jättäisivät jonkun typeryyden tekemättä"? Mulle jää nyt vähän epäselväksi nuo tilanteet missä tarvitset rangaistusta tai rangaistuksen pelkoa?

joutuvat reaalimaailmaan, jossa ei-toivotun toiminnan seuraukset ovat sattumanvaraisia ja tilanteissa pitäisi osata soveltaa ja luovia ;-) Oikeastaanhan se on lapselle vain hyväksi, ettei aina usko puhetta. Se ken puhetta uskoo, ei uskalla koskaan tehdä mitään itsenäistä, koska ainahan joku vastustaa. Auktoriteettiusko estää koko ihmiskunnan kehityksen. Näin olen jostain lukenut.