2-vuotiaani viihtyy päiväkodissa vallan hyvin, enkä voi muuta
kuin ihmetellä onko minussa/meidän perheessä vai lapsessa vikaa. Joka tuutista toitotetaan miten alle 3-vuotias kärsii päivähoidossa. On liikaa meteliä, ero äidistä saa lapsen luulemaan että hänet on hylätty jne. Miksi ihmeessä omat lapseni ihan hoitajienkin mukaan nauttivat päivähoidosta? Lapsi menee aina ilomielin hoitoon ja samoin iltapäivällä haen tyytyväisen ja nauravaisen lapseni pois hoidosta. Hoidossa lapsella on täysin samat rytmit kuin kotonaankin ja lapsen päivä koostuu samoista asioista kuin kotonakin.
Kotonakin meillä meteliä riittää kun lapsia on 6 ja tähän päälle vielä lapsen kaverit. Silti vapaapäivinä vieraillaan ystävien luona/kutsutaan vieraita meille. Nyt vasta olen herännyt ajattelemaan, että aiheuttaako elämäntapamme liikaa stressiä lapsille. Ainakaan tämä ei missään näy, kun vanhemmat murkkuikäiset lapsetkin ovat ihan henkisesti tasapainoisia. Itsekään en paremmasta tiedä, kun olen suurperheen nuorimmainen ja aina ollut kohtalooni tyytyväinen.
Onko jollain muulla herännyt samankaltaisia ajatuksia viimeaikojen päivähoito/kotihoito keskusteluista? Olenko ainoa, joka uskoo että lapset voivat ihan oikeasti jopa viihtyä päiväkodissakin.
Kommentit (8)
kuinka lapset ovat selviytyjiä, ja viihtyvät siellä missä ovat.
Ei päiväkoti automaattisesti lasta sekoita, vaikka ne eivät kaikkein parhaita paikkoja kellekään olekaan.
Tutkimuksissa voidaan todeta kyllä, että päivähoidossa olevilla lapsilla on enemmän ongelmia kuin kotihoidossa olevilla, mutta todellisten syiden löytäminen onkin jo monimutkaisempi asia.
menestyneet koulussa ja opinnoissaan ihan hyvin. en ymmärrä, mitä ongelmia se päiväkoti tuottaa? voisko joku laittaa linkin tms näihin kuuluisiin tutkimuksiin?
jopa nauttii siitä, että saa olla välillä päiväkodissa (meillä siis hoitoa n. 3 pv viikossa). ap
nämä uudet "tutkimukset" jotka perustuvat ikivanhoihin teorioihin sun muuhun soopaan. Voisin hyvin kuvitella että luonnostaan arempi lapsi saattaa päivähoidossa jäädä jalkoihin tai kärsiä "eroahdistuksesta". Vilkkaille ja temperamentiltään sosiaalisille tapauksille en todellakaan usko hoitoon laittamisesta olevan haittaa jos hoitopaikka on nykynormien mukaan kunnollinen.
nämä uudet "tutkimukset" jotka perustuvat ikivanhoihin teorioihin sun muuhun soopaan. Voisin hyvin kuvitella että luonnostaan arempi lapsi saattaa päivähoidossa jäädä jalkoihin tai kärsiä "eroahdistuksesta". Vilkkaille ja temperamentiltään sosiaalisille tapauksille en todellakaan usko hoitoon laittamisesta olevan haittaa jos hoitopaikka on nykynormien mukaan kunnollinen.
Valitettavasti ei ole uskon asia.
olettekos tulleet ajatelleeksi, että lapset jotka ovat päivähoidossa, heitä havainnoidaan hieman erilailla kuin kotona olevia....Olisiko sillä mitään vaikutusta....
Mutta en silti väittäisi, ettei niistä voi olla haittaa, koska jne.
Tutkimuksissa otanta on iso. Siihen mahtuu ääripäitä ja kokonaisuus ratkaisee. Ei luulisi olevan vaikeaa ymmärtää....