Kauanko kestää vanhus ilman ravintoa ja nestettä?
Isopappani on huonossa kunnossa. Odottelemme vain koska hän pääsee pois. Oli aivoverenvuoto, nyt tajuttomana. Ei syö eikä juo eikä "elämää ylläpitäviä" toimia käytetä. Kuinkakohan monta päivää jaksaa suht hyväkuntoinen 90-kymppinen vielä elää ennenkuin pääsee rauhaan?
Kommentit (44)
Siis mitä joroisissa? Olen kotoisin täältä, enkä ole koskaan kuullutkaan tuollaisesta. Ties vaikka itsekin käynyt hänen vastaanotollaan, kun täällä olen jo kauan elellyt. Kertoisitko lisää, jos vaan yhtään muistat?
Jos vanhus kieltää ruuan ja juoman, kai sitä pakolla voi kuitenkin antaa? Vanhus ei pysty panemaan vastaan jos nenämahaletku laitetaan. Ja tippa myös!
Nälkään ja janoon ei saa antaa kuolla!
On niin masentava ketju, että on pakko sanoa, että kyllä 90-vuotiasta saatetaan hoitaa myös hyvin. Ja kun loppu lähenee, niin annetaan kipulääkettä ja jopa kipupumppu, omaiset saa käydä niin usein kun tahtoo ja olla niin pitkään kuin haluavat. Olen omainen ja kokemukseni on kunnallisesta hoidosta Helsingissä. Kiitollisena ajattelemme henkilökuntaa.
Voi hellanlettas kun on taas ihminen joka ei ole joutunut kohtaamaan elämän varjoja.
[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 19:03"]
Jos vanhus kieltää ruuan ja juoman, kai sitä pakolla voi kuitenkin antaa? Vanhus ei pysty panemaan vastaan jos nenämahaletku laitetaan. Ja tippa myös!
Nälkään ja janoon ei saa antaa kuolla!
[/quote]
Jos vanhukselle tulee aivohalvaus yms. infarkti, kuka päättää, että hänet voidaan jättää kokonaan ilman nesteitä ja ravitsemusta? Kuka voi varmuudella sanoa, millainen toipumismahdollisuus ihmisellä olisi, jos häntä hoidettaisiin? Kaikilla vanhuksillla ei ole elvytyskieltoa.
Vanhus-sana ei kerro ihmisestä paljoakaan. Tarkoitetaanko vanhuksella 60-vuotiasta, laitoksessa asuvaa alkoholidementikkoa? Vai 90-vuotiasta, omassa kodissaan asuvaa, suhteellisen tervetttä tervaskantoa? Onko vanhuksen oma tahto varmuudella sama kuin lääkärin tahto nesteen ja ravinnon lopettamisesta?
Entä, jos hyväkuntoinen, 75-95-vuotias vanhus kaatuu kotonaan ja saa aivoinfarktin? Jätetäänkö hänet yliopistosairaalan ensiavussa ikänsä takia liuotushoidotta eikä anneta i.v.nestehoitoa?
[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 21:23"]
Jos vanhukselle tulee aivohalvaus yms. infarkti, kuka päättää, että hänet voidaan jättää kokonaan ilman nesteitä ja ravitsemusta? Kuka voi varmuudella sanoa, millainen toipumismahdollisuus ihmisellä olisi, jos häntä hoidettaisiin? Kaikilla vanhuksillla ei ole elvytyskieltoa.
Vanhus-sana ei kerro ihmisestä paljoakaan. Tarkoitetaanko vanhuksella 60-vuotiasta, laitoksessa asuvaa alkoholidementikkoa? Vai 90-vuotiasta, omassa kodissaan asuvaa, suhteellisen tervetttä tervaskantoa? Onko vanhuksen oma tahto varmuudella sama kuin lääkärin tahto nesteen ja ravinnon lopettamisesta?
Entä, jos hyväkuntoinen, 75-95-vuotias vanhus kaatuu kotonaan ja saa aivoinfarktin? Jätetäänkö hänet yliopistosairaalan ensiavussa ikänsä takia liuotushoidotta eikä anneta i.v.nestehoitoa?
[/quote]
Ainakaan Helsingin alueella ei ikä ole este aivoinfarktin liuotushoidolle eikä edes mekaaniselle trombektomialle (veritulpan poisto suonen kautta) Ne syyt, jotka hoitoa estävät löytyvät muualta. Niitä ovat mm. oireiden kesto (liuotushoito pitäisi antaa mahdollisimman nopeasti), infarktialueen laajuus, mahdollinen hoitoalueella oleva verenohennuslääkitys jne. Joskus käy niinkin että onnistuneen liuotushoidon jälkeen potilas saa vuotokomplikaation ja kuolee siihen.
Tietenkään hoitoa ei anneta väkisin, jos potilas siitä kieltäytyy. Jos taas tilanne katsotaan toivottomaksi (aivoinfarktin laajuus, aivoverenvuodon purkautuminen aivokammioihin jne), tilanteesta neuvotellaan omaisten kanssa ja mietitään hoitolinjaa. Se voi olla esim. ei elvytetä mutta muuten hoidetaan aktiivisesti (käsittää verenpaineen, sydämen sykkeen, verensokerin, tulehdusten hoidon lääkkeillä, ravitsemuksen, nesteytyksen ja kuntoutusarviot heti kun vointi vakautuu) tai ihan terminaalihoidon (saattohoidon) eli ei elvytetä mutta annetaan nestettä ja kipulääkettä. Ravitsemuksen antoa mietitään yleensä pari päivää, jos potilas pysyy vakaana vaikka olisi tajutonkin, eikä vaikuta siltä että kuolee lähipäivinä niin ravitsemus aloitetaan. Toki jos potilaalla on hoitotahto, sitä noudatetaan.
Elvytyskielto ei tarkoita terminaalihoitoa (saattohoitoa). Kävelevällä ja puhuvalla potilaalla voi olla elvytyskielto, jos hän niin itse tahtoo. Elvytyskielto asetetaan lääkärien toimesta tilanteessa jossa potilaalla on senlaatuinen sairaus ettei elvytys paranna tilaa vaan lähinnä huonontaa sitä. Esim. aivoinfarktissa on jo syntynyt aivovaurio jota elvytys ei taatusti paranna. Nestehoidon lopettaminen taas ei ainakaan erikoissairaanhoidossa ole vallitseva käytäntö. Mikäli potilaalle menee lääkkeitä suonensisäisesti, nestehoitoakin annetaan. Se siis lopetetaan ainoastaan niissä tilanteissa joissa potilaan hoitotahto sen kieltää.
Olen kyllä monesti miettinyt mitä omalla kohdallani toivoisin, ja kyllä se toive on kirkastunut niin että minua ei saa ruokkia eikä nesteyttää jos on arvioitu ettei toipumisennustetta ole. Morfiini ja muut opiaattikipulääkkeet pitävät sen verran hyvin nälän ja janon tunteen kurissa että ei mitään letkuja minuun kiitos!
T: sh neurolta
[quote author="Vierailija" time="17.10.2011 klo 19:43"]
pappani sinnetteli vastaavassa tapauksessa 10 päivää. Tuntui kauhealta, siltä kuin hänet olisi tapettu nälkään ja janoon, vaikkei asia ihan niin ole, mutta tavallaan kyllähän se näin oli :(
[/quote] kuoli siis sairauteen. ei janoon
Vanhuksia jätetään syöttämättä ja juottamatta niissä tilanteissa, joissa he eivät enää itse niele tai kieltäytyvät ruuasta. Maallikkona sitä ajattelisi, että IV-nesteytys toisi kuolevalle helpotusta, mutta kun se ei ole niin.
Oli sunnuntai kun päätettiin että äidin täti saa lähteä, ettei enää herätetä juomaan tai syömään.. Toki oltaisiin annettu juotavaa jos hän olisi herännyt ja pyytänyt. Lopetettiin kaikki lääkitykset, paitsi morfiini.
Sain sairaslomaa itse viikon verran kun kävin maanataina lääkärissä itkemässä että en pysty tekemään töitä kun elämäni tärkein ihminen tekee kuolemaa, ja pystyin olemaan sairaalassa isotätini kanssa lähestulkoon 24/7 kunnes hän lopulta kuoli torstai-aamuna... Elämäni pisimmät vuorokaudet...
Tuosta nesteytyksestä.. Siinä vaiheessa kun elinaikaa on enää muutamia vuorokausia, nesteytys on se joka niitä tuskia lisää. Kun elimistö on jo osaltaan lakannut toimimasta, solut ei enää käsittele nestettä elimistön hyödyksi ja se kertyy kudoksiin. Seurauksena on järkyttävä käsien ja jalkojen turpoaminen ja kun nesteytys jatkuu on kuolemana tukehtuminen, nesteen kertyessä lopuksi keuhkoihin. Ja se on tuskallinen kuolema. Ei nesteytys enää jossain vaiheesa hyödytä mitään, siksi se lopetetaan. Joku sanoi kerran "rakkaat omaiset, en minä kuole siksi etten syö tai juo, minä en syö tai juo koska minä kuolen".
Nesteytys ei tuo kuolevalle helpotusta jos on jo tajuton.
Mulla setä samassa tilanteessa. (kysyin itse samaa täällä alkuviikosta). 82-v ja elää edelleen, vaikka ei ole syönyt eikä juonut (suuta on kastellut) 18 päivään.
Täällä on turha alkaa meuhkaamaan vanhusten murhaamisesta ja kidutuksesta. Jos ihminen itse täysissä sielun ja ruumiin voimissa on tehnyt hoitotestamentin, jossa kielletään nesteytys suonensisäisesti, ei siihen kellään ole nookan koputtamista. Ja itse olen ollut vanhustenhoitajana useammassa paikassa. Ei siellä kukaan, toistan KUKAAN, hoitaja tai lääkäri ole koskaan antanut yhdellekään vanhukselle tappotuomiota. Koittakaa nyt murhista huutelijat tajuta!
Tuntuu jotenkin väärältä, että perushoidosta voidaan luopua ja lopettaa nesteen anto. Oma sukulaiseni 55v sai laajan aivoverenvuodon. Ensin lopetettiin pään sisäine paineentasaus, sitten hengityskone ja nyt lopulta saattohoidossa neste. Kipulääke vain menee. Lääkärit sanoo ettei enää aivotoimintaa, mutta mielessä kuitenkin että jos jossain siellä kuitenkin ymmärtää ja tuntee, että kuivuu. Ei kait sitä normi ihminen kamalasti yli 3 vrk ilman vettä elä ja niin tässäkin. 3. Päivä ja tuli ilmoitus
Tuntuu jotenkin väärältä, että perushoidosta voidaan luopua ja lopettaa nesteen anto. Oma sukulaiseni 55v sai laajan aivoverenvuodon. Ensin lopetettiin pään sisäine paineentasaus, sitten hengityskone ja nyt lopulta saattohoidossa neste. Kipulääke vain menee. Lääkärit sanoo ettei enää aivotoimintaa, mutta mielessä kuitenkin että jos jossain siellä kuitenkin ymmärtää ja tuntee, että kuivuu. Ei kait sitä normi ihminen kamalasti yli 3 vrk ilman vettä elä ja niin tässäkin. 3. Päivä ja tuli ilmoitus
.. Lukaisinkin aiemmasta viestistä. Meillä lääkärit tekivät päätöksen tehohoidon lopettamisesta parin päivän jälkeen. Ei siis enää testejä tai hengitysapua. Kipulääke, antibiootti ja neste meni. Seuraavaksi päättivät lopettaa antibiooti eikä sitä palautettu vaikka kuume alkoi nousemaan. Kun kertoivat, että aivotoiminta loppunut (en tiedä millä mittasivat kun ei laitteita, mutta ei refleksejä, limaa alkoi kertyä keuhkoihin kun ei köhimisrefleksiäkään) siirryttiin saattohoitoon. Kipulääke meni loppuun asti, mutta saattohoitopapereihin tarvitsivat allekirjoituksen ja se antoi luvan lopettaa myös nesteytys
Äidin kohdalla 27 h, kun nesteytys lopetettiin. 10 päivää sairaalassa, 5 tiedottomassa tilassa, munuaiset ja maksa olivat lopussa. Neste kertyi elimistöön. Oli varmaan viikkoja kotona, ettei ottanut nesteenpoisto lääkettä. Kun koko ajan piti käydä vessassa. Kävely huonoa. Oli äidin vuoro lähteä. 70 v.
NOIN VIIKON SISÄLLÄ PÄÄSEE TUONPUOLEISEEN .OMA ÄITINI OLI 91 KUN TULI POISMENO ,KUN EI VOINUT SYÖDÄ EIKÄ JUODA ENÄÄ.ANTOIVAT VAIN PARASUPPOA ETTEI OLLUT KIPUJA JA KASTUTTIVAT SUUTA.
Ap:n viesti on vanha.
Kyllä niitä vanhuksia oikeasti saatetaan hoitamatta jättämisellä tappaa. Muistatteko vaikka Joroisissa oli ylilääkärinä mies, joka oli sellaisen kulttuurin sinne valinnut ja hän oli saanut suuren osan henkilökuntaakin puolelleen. Olikos hänen nimensä Lantto. Lopulta (paljon pahaa tehtyään) hänet jotenkin saatiin sieltä pois. En muista miten se tarkalleen enää meni.
Kannattaa pitää omaistensa puolta. Ei ysikymppinen ole nykyään enää mikään ikäloppu, jos on hyväkuntoinen vielä.