Toisen leffaketjun innoittamana:minkä leffan hienoutta et ymmärrä, mitä et saa katsottua loppuun?
Kommentit (12)
toimintaelokuvista tai romanttisista komedioista.
Ainoa kerta, kun olen lähtenyt elokuvistakin 10 minuutin katsomisen jälkeen pois.
kunnes sain katsottua sen loppuun. Se on todella hieno elokuva, mutta todella raskas.
Edvin Laineen Tuntematon sotilas
Eikä Kaurismäetkään kaukana takana oo.
kaikissa puhutaan niin teennäisesti sellaista suuta suipistelevaa elokuvakieltä. Jopa nuoret näyttelijät tekee sitä. Että voikin ärsyttää tuo juttu. Joku Miia Nuutila on ainoita poikkeuksia. Kaurismäen filmit poikkeus, kun niissä ei taas puhuta mitään.
Lopetin katsomisen, kun tuntui, että tehtiin mauttomalla tavalla pilaa keskitysleirin kärsimyksistä. Pääpariskunnan romanttinen suhde oli myös todella ennalta-arvattava ja kliseinen, en pystynyt innostumaan siitä ollenkaan. En kokenut, että leffalla voisi olla mulle mitään annettavaa, oli pakko jättää kesken.
90-luvun loppupuolella poistuin salista, jossa esitettiin Luc Bessonin elokuvaa "Suuri sininen". Oli vaan todella pitkäveteinen.
Godardin "Alphavillestä" olisin myös voinut poistua mutta kärsin loppuun asti. (Onneksi Godardilla on pari katsottavaakin pätkää.)
Olisin myös voinut jättää kesken elokuvan "Gainsbourg - tarina legendasta". Omaan makuuni pitkäveteinen ja juonenkäänteiltään hyvin yllätyksetön. Jaksoin kuitenkin urheasti loppuun.
Ja sit jotain järkyttävää on gilbert grabe(?).
Ja elisabeth town.
Tähän kategoriaan kuuluvat esim. Englantilainen ptolas, Donnie Darco ja The Postman
samoin kaikki muu tekotaiteellinen elokuva, myös ranskalais-italialais-islantilaisyhteistyöelokuvat jätän suosiolla väliin.
nää laahustavat kaurismäet tekee tiukkaa, ja englantilainen potilas: 2x yrittäny ja heti nukahtanut ennen kuin vartti katottuna :)