Äh..uusi työpaikka,jossa 3hlöä lisäkseni..
Koen jotenkin ahdistavaksi sen, kun istuvat aamulla, joka tauolla jne. todella pienen pöydän ääressä. Kaikki kolme tunteneet toisensa 10 vuotta ja ovat minua 20 vuotta vanhempia. Koen jotenkin ahdistavaksi nämä tilanteet, olen niin ulkona niiden inside-jutuista ja ihan eri ikäinenkin.. olenkohan jotenkin sosiaalisesti vammainen?
Kommentit (3)
johon ptää ensin tottua ja sopeutua. Anna itsellesi aikaa. Kuuntele heidän juttujaan ja sano sananen joukkoon, kun tilaisuus tulee. Hei kyllä se siitä, vuoden kuluttua tuskin muistat tätä alkukangertelua.
Oletko itse ikäennakkoluuloinen, tuntuuko että ei heidän juttunsa voikaan olla sinusta kiinnostavia? Jos näin on, niin vikaa on sinunkin puolellasi (ja myös heidän, kun noin pienessä yhteisössä eivät varta vasten ota sinua huomioon - pitäisi kyllä).
Jos et ole ikäennakkoluuloinen vaan ihan vilpittömästi outsider, niin äläpä huoli. Ota asiaksesi aina pöytään tullessasi sanoa joku yksi asia ystävällisesti, sään kommentointi on aina hyvä aihe, tai joku merkkipäiväasia tai uutinen (esimerkiksi eilen oli epäonnistumisen päivä), tai kommentoi vaikka kahvilaatua.
Sillä osoitat, ettet ole yksinäsi murjottamassa, mutta sen jälkeen voit ottaa vaikka aamulehden ja lueskella sitä ja kuunnella kekustelua toisella korvalla jos siellä jotain sinullekin tulisi.
Vähitellen pääset joukkoon mukaan.
Eiköhän tuossa kuka tahansa tuntisi itsensä ulkopuoliseksi..