Pika! Apua! Mistä hunaja on tehty?

Asetuksen mukaan: "Hunaja on luonnosta peräisin olevaa makeaa ainetta, jonka hunajamehiläinen (Apis mellifera) on tuottanut kasvien medestä tai kasvien elävien osien eritteistä tai kasvien elävillä osilla elävien kasveja imevien hyönteisten eritteistä, joita mehiläiset keräävät, muuttavat yhdistämällä omia tiettyjen itsestään peräisin olevien aineiden kanssa, luovuttavat hunajakennoon, haihduttavat liiallisen veden, varastoivat ja jättävät kehittymään ja kypsymään hunajakakkuihin."[1]

Se syntyy kun mehiläiset ns pölyttää kukkia ja kerää sitä mettä niistä.

Mehiläiset keräävät kukista mettä noin kolmen kilometrin säteellä pesästään. Medenkeruukausi alkaa Suomessa keväällä pajun kukinnasta ja päättyy n elokuun puoleenväliin mennessä. Tärkeitä hunajakasvejamme ovat mm. voikukka, horsma, valkoapila, vadelma ja muut metsämarjat, monet puutarhakasvit ja peltokasveista rypsi.



Mehiläiset erittävät keräämäänsä meteen rauhasistaan entsyymejä ja haihduttavat medestä vettä. Entsyymit pilkkovat meden sisältämää ruokosokeria hedelmä- ja rypälesokeriksi.



Valmistamansa hunajan mehiläiset varastoivat ja peittävät peittävät vahakannella kennoihin.

...mehiläiset tuottavat sitä medestä sotkemalla sitä sylkeensä (no eihän se nyt ihan sylkeä ole, mutta samankaltaista ainetta).



Hunaja on tarkoitettu toukkien ruoaksi mehiläiskennossa.

Mehiläisillä on leukansa alla pitkä kärsä, jolla ne imevät kukista mettä. Kärsästä mesi kulkeutuu mesimahaan. Mesimaha on mehiläisen takaruumiissa oleva paksu osa, ennen varsinaista mahaa. Mehiläinen erittää meteen rauhaseritteitään, sylkinestettä ja entsyymejään, jolla se muokkaa muun muassa meden sokerikoostumusta invertaasientsyymin avulla pilkkoen ruokosokeria rypäle- ja hedelmäsokeriksi. Mehiläinen haihduttaa medestä pois myös ylimääräistä vettä.