Mitäs mä voisin tehdä elämälleni?

Oikeesti, pliis?

kukaan ei viitsi kommentoida tätä?

ja keskityin lapsiin. Laitoin haastavaan kouluun, jossa tarvitaan vanhempien panosta, kuskasin hyviin harrastuksiin.



Nyt ovat 7 ja 9 ja vähitellen aion nyt kehittää itsellenikin älyllisiä haasteita.



Hyvin lyhyt elämänvaihe oli.

varsinkin jos mies voi elättää teitä sen aikaa ja auttaa lastenhoidossa. Et ole yhtään liian vanha uudelle alalle, se on nykyään yleistymässä, ettei ihmisellä ole vain yhtä koulutusta ja ammattia. Mene vaikka työkkäriin tai mene MOL:n sivuille katselemaan eri vaihtoehtoja, tee ammatinvalintatesti siellä, josko nousisi joku ajatus jatkosta.



http://www.mol.fi/mol/fi/03_koulutus_ura/03_koulutus_ammattitieto/03_am…

Työ on vaativaa ja aikaa vievää, mutten vaan viihdy enkä pidä siitä, en myöskään työyhteisöstä. Sulla on mun mielestä ollut hyvä ratkaisu, mutta mun tyhmä työ siis valitettavasti estää keskittymästä lapsiin.

ap

ja keskityin lapsiin. Laitoin haastavaan kouluun, jossa tarvitaan vanhempien panosta, kuskasin hyviin harrastuksiin.

Nyt ovat 7 ja 9 ja vähitellen aion nyt kehittää itsellenikin älyllisiä haasteita.

Hyvin lyhyt elämänvaihe oli.

"sama" duuni voi olla ihan kiva toisessa työpaikassa. Tai koita vaihtaa työnkuvaa työpaikassasi tai etsiä uusi työ, jossa on vähän vanhaa ja sitten jotain uutta.



Voit tietysti opiskella uuden ammatin, mutta pieten lasten kanssa voipi olla turhan työlästä.

Miehen palkan varaan ei voida täysin jättäytyä, pitää tehdä opintoja työn ohessa jos jotain teen.

ap

varsinkin jos mies voi elättää teitä sen aikaa ja auttaa lastenhoidossa. Et ole yhtään liian vanha uudelle alalle, se on nykyään yleistymässä, ettei ihmisellä ole vain yhtä koulutusta ja ammattia. Mene vaikka työkkäriin tai mene MOL:n sivuille katselemaan eri vaihtoehtoja, tee ammatinvalintatesti siellä, josko nousisi joku ajatus jatkosta.

<a href="http://www.mol.fi/mol/fi/03_koulutus_ura/03_koulutus_ammattitieto/03_am…" alt="http://www.mol.fi/mol/fi/03_koulutus_ura/03_koulutus_ammattitieto/03_am…">http://www.mol.fi/mol/fi/03_koulutus_ura/03_koulutus_ammattitieto/03_am…;

jos kertoisit mikä on ammattisi niin voisimme kommentoida lähemmin?

mutta missä välissä ne lapset sitten näkisivät äitiään??



Onko mielestäsi juuri nyt se hetki toteuttaa itseään? Vai olisiko järkevämpää keskittyä nyt niihin lapsiin, kun ne kerran on tehty?

Ongelmaksi muodostuu matka ja sen viemä aika. Olen nyt töissä lähellä, jos vaihdan, on lähdettävä kauemmas. Muksut olisivat aina ne hoitopaikan viimeiset, jotka räkä nenästä valuen roikkuvat verkkoaidassa odottamassa äitiä hakemaan.

ap

"sama" duuni voi olla ihan kiva toisessa työpaikassa. Tai koita vaihtaa työnkuvaa työpaikassasi tai etsiä uusi työ, jossa on vähän vanhaa ja sitten jotain uutta.

Voit tietysti opiskella uuden ammatin, mutta pieten lasten kanssa voipi olla turhan työlästä.

Pari vuotta olen nyt miettinyt josko alkaisin opiskelemaan uudelleen (olisi 6v koulutus), mutta nyt olen päättänyt koluluttautua samalla alalla eteenpäin, koska se on perheen ajajsta pois jos äiti alkaa tekemään jotakin uutta ja vaativaa. Kyllähän se on helpompaa vaan jatkaa samalla alalla eteenpäin.



Itse olen alalla jossa voi tehdä vain yhdenlaista työtä ainakin jos asuu suomessa. Silti ajattelin, että pystyn muuttamaan työnkuvaani/työtapaani tarpeeksi jos opiskelen eteenpäin. Eli tavallaan muuttamalla omaa asennettani ja osaamistani työssä aion saada siitä taas mielekästä ja haastavaa.



Tämä on yksi vaihtoehto, mutta mielestäni sinulle voisi toimia myös työpaikan vaihto, jos nykyinen ei miellytä. Vaikea sanoa kun en tiedä ammattiasi. Voisiko sitä tehdä osa-aikaisesti, jotta lapsille jäisi enemmän aikaa?

eikä siitä mitään traumoja ole jäännyt. Ja tuskin jää sunkaan lapsille jos muuten asiat on kunnossa.

Kenties voisit tehdä lyhyempää työpäivää?

Ongelmaksi muodostuu matka ja sen viemä aika. Olen nyt töissä lähellä, jos vaihdan, on lähdettävä kauemmas. Muksut olisivat aina ne hoitopaikan viimeiset, jotka räkä nenästä valuen roikkuvat verkkoaidassa odottamassa äitiä hakemaan. ap

"sama" duuni voi olla ihan kiva toisessa työpaikassa. Tai koita vaihtaa työnkuvaa työpaikassasi tai etsiä uusi työ, jossa on vähän vanhaa ja sitten jotain uutta. Voit tietysti opiskella uuden ammatin, mutta pieten lasten kanssa voipi olla turhan työlästä.

Työskentelemälläni alalla työntekijä ei oikein pysty itse vaikuttamaan siihen, millaista työmäärää hän tekee. Se on yksi asia, mikä kuormittaa paljon. Toisaalta työmäärä vaihtelee paljonkin, välillä teen töitä vuorokaudet ympäri ja välillä minulle jää huimasti vapaa-aikaa. Osa-aikatyö ei ole käytännössä mahdollista - tai sitten pitää heittäytyä epävarmempaan tilanteeseen, esim. pätkätyösuhteeseen, yrittäjätyyppiseen tilanteeseen tms.



Ammattiani en tässä nyt kuitenkaan halua suoraan sanoa.



Kävin katselemassa noita MOL-sivuja ja siellä olevia ammattitietoja. Aloin itsekin miettiä sitä, mitä joku tässä edellä sanoi, että olisi helpointa koettaa kouluttautua eteenpäin tai vähän "sivulle päin" tällä samalla alalla.



ap

Kun sain esikoisen, oli aikaa miettiä ja pysähtyä ja myös sitä omaa elämää.



Kovasti teki mieli vaihtaa uraa, koska en ole aikoihin viihtynyt työssäni.



Mutta päädyin sitten siihen, että opiskelin kaksi uutta kieltä, laajensin erityyppisiin töihin.



Ja opettelin intohimoisesti laittamaan ruokaa, panostin sisustamiseen jne.



Näin jälkeenpäin ajatellen luulen, että ei minulta olisi kuitenkaan löytynyt tuossa vaiheessa paukkuja opiskella kunnolla jotakin uutta suurempaa. Lapsiperheen arki on todella raskasta!