Saako vammaisen oikeuksia rajoittaa?

Jos "Riitalle" haetaan henkilökohtaista avustajaa vammaispalvelulain perusteella niin saako siihen asettaa ehtoja?





Jokainenhan saa elää kuten haluaa, mutta voidaanko esim pakkotyöllistää avustajaksi kun avustettava on alkoholiongelmainen vammainen, jonka kämpässä lemuaa eritteet pitkin poikin, sisällä tupakoidaan tauotta eikä minkäänlaista omatoimisuutta osoiteta.



Esimerkki:



"Riitta 44v" kykenisi itse tiskaamaan, kokkaamaan, huolehtimaan osin pesuistaan, siirtymistä, mutta kun päivät kännätään niin avustajalla teetetään kaikki ja usein asunnolla vielä avustajan "ilona" tämän "Riitan" ystäviä = ryyppyporukka, jonka jälkiä "kodinhoidollisia askareita" jää avustajan kontolle. Lisäksi "Riitan" ulkoilu tarkoittaa, että avustaja käyttää siwassa ja alkossa avustettavansa. Työmäärä on siis kolminkertainen vrt. jos "Riitta" olisi raitis ja tekisi oman osansa arjessa. Voisiko "Riitan" velvoittaa raittiiksi ehtona avun saamiselle?



Toinen esimerkki:



Vammaiselle haetaan avustajaa ja myös kodinhoito kuuluu tehtäviin. Avustettavalla on kuitenkin terve puoliso, jolla ei ole mitään esteitä siivota ja kokata. Onko siis kohtuullista, että avustajatunteja saa niin paljon, että niillä teetetään avustajalla ilmaista siivousta ja muuta. Vai voidaanko se terve puoliso vastuuttaa kotiaskareista kuten "normaalissakin" perheessä, se tekee kotihommat joka ehtii tai miten sovittu. Usein toinen enempi/tai kokonaan?



En väitä, että ko. esimerkkeihin on oikeaa vastausta, mutta keskustelua ne saattaa herättää nyt kun rahaa on kunnilla yhä vähemmän. Saako ihmisen itsemääräämisoikeuteen puuttua?