uudestaan raskaana.

Ja oli sellaista hulinaa että huh huh. En oikeastaan muista mitään siitä ajasta kunkuopus oli vauva. Esikoista kävi sääliksi kun oli vielä kuitenkin ihan vauva ja tarvitsi äitiä todella paljon, koita siinä imettäessä sitä antaa...



Nyt he ovat välillä toistensa parhaita kavereita ja vihollisia, riippuu päivästä

nyt 5 ja 6 vuotiaat ja on aina mukavasti seuraa.

Tosin vauva aika meni vähän sumussa mutta niin on menny jokaisen kohdalla

Sama tilanne täällä, itsellä vain lapset tulevat pienemmällä ikäerolla :) Moni on moisesta tilanteesta selvinnyt ja itsekin olen iloa ja onnea täynnä. Itse en siis edes harkinnut keskeytystä.



Uskoisin sinun selviytyvän hyvin, mutta tokihan itse teet päätöksesi. Itse ajattelen asian niin, että pienellä ikäerolla olevilla lapsilla on myöhemmin seuraa toisistaan.

Niin makaa kuin petaa.

Rankkaa niinkuin aina pienilapsi vaiheessa, mutta hengissä ollaan ja varmasti sinäkin tulet pärjäämään :)

Tsemppiä jatkoon, onhan se ihanaa kun noista on nyt (2 ja 3-vuotiaat) toisillensa paljon seuraa ja ovat kuin paita ja peppu.

tee abortti jos pystyt tappamaan myös hänet. Samanlainen sinulla on kohdussasi kasvamassa.

ikäeroa 3kk enemmän, mutta tosi hyvin sujui arki kahden pienen kanssa.



Ei mitään mustasukkaisuutta isomman taholta ja ihan samanlaista arkea jatkettiin kuin yksilapsisena perheenäkin.



Tosi nopesti lapsista tuli parhaat kaverit toisilleen.

Siis kahden pienen lapsen kanssa. Sisarus on ihana asia! Onnea, kyllä se siitä alkujärkytyksen jälkeen iloksi muuttuu!



Voimia ja onnellista odotusaikaa! :)

Itse tein myös positiivisen testin kun tyttö oli 6kk. Hän syntyi sektiolla joten sen takia hieman hirvitti, että voiko uutta lasta alkaa odottamaa niin pian.

Päätin pitää lapsen, en olisi pystynyt edes ajattelemaan aborttia.



Poika syntyi kun tyttö oli 1v2kk ja risat, tyttö oli just oppinu kävelemään :)



Alku oli jumalattoman rankkaa, kun vauva söi 5 kertaa yössä ja tyttö halusi herätä todella aikaisin. (Olin yksin lasten kanssa).

Mutta pikkuhiljaa sain rytmit kohilleen ja lapset nukkuin yhet päikkärit aina samaan aikaan jolloin nukuin itsekin.



Ensimmäiset pari vuotta oli aika raskaita mutta nyt kun ovat pian 3-ja 4, niin alkaa olla helpompaa lukuunottamatta kahta uhmaikäistä :D



Leikkivät ja tappelevat keskenään. Kun menivät p-kotiin niin olivat vuoden pienten ryhmässä yhtäaikaa. Se oli mukavaa :) Ihanaa kun touhuavat muutenki koko ajan keskenään, ei tarvi äidin keksiä tekemistä ;)



Kyllä selviät jos haluat, onnea tulevaan! :)

siitäkin selvisi. kolmas tuli onneks vasta, kun ekat oli 2v5kk