Voi että mua surettaa ja hiukan ahdistaakin poikapuolen tilanne :(
On kiva nuorimies, mutta jonkinasteisia mielenterveysongelmia on nyt ilmaantunut ja poika käy juttelemassa psykiatrilla, mutta ei tunnu auttavan. Lähti eilen mummin tykö lepäämään viikonlopuksi ja soitti illalla, että on hankala olo. Miten voisi auttaa , kun pelottaa että jotain vielä sattuu, jos terapia ym. ei pian ala auttamaan?
Kommentit (6)
kirjoituksesta nyt hirveästi aukea, että minkälaisista ongelmista ja lähtökohdista poika yrittää ponnistaa.
Itse kuitenkin kerron aina kummipojalleni (15v), jolla on vaikea murrosikä ja luultavasti jonkinasteisia mielenterveysong. ja käy myös juttelemassa psykologin kanssa, että rakastan ja välitän hänestä. Että ei ole mitään sellaista asiaa maailmassa, josta ei selviäisi ja mistään ei tarvitse selvitä yksin.
Voimia teille!
Kerro hänelle, että sinä lupaat tukea häntä, voi kertoa sinulle asioistaan, jos on tarve. Kerro myös, että toipuminen on hidasta, mutta luotatte siihen, että toipuu. Tsemppiä!
Kerro hänelle, että sinä lupaat tukea häntä, voi kertoa sinulle asioistaan, jos on tarve. Kerro myös, että toipuminen on hidasta, mutta luotatte siihen, että toipuu. Tsemppiä!
poika kertoo asioistaan ja olostaan.
t.ap
Jos ei, niin sitä kannattais harkita. Onko varma, että mummin luona kaikki on ok, vai voiko ahdistuksen aiheuttaja olla todellinen?
Valmiina kuuntelemaan ja juttelemaan silloin kun poika haluaa. SItten voi tietysti yrittää järkätä jotain kivaa, joka saa ajatukset välillä muualle sieltä omasta navasta.
Poika käy varmaan psykologilla tai psykoterapeutilla?
Etpä sinä voi oikein mitenkään auttaa, tämä taistelu on pojan oma.