Tyttöni huostaanotettiin
Olimme ex-mieheni kanssa narkkareita,jonka seurauksena sairastuin psykoosiin tietämättäni ja tulin raskaaksi.En ymmärtänyt kunnolla olevani raskaana edes silloin kun kävin ultrassa ja mahaakin oli jo jonkun verran.En kuitenkaan puhunut pääni sisällä olevista asioista kenellekään,mutta koska lopetin huumeiden käytön aikaa myöten myös pääni selveni.
Sosiaalitoimi vaati että eroaisin miehestäni,tämä kun vielä käytti satunnaisesti vaikka oikestikin on erikoinen ihminen,ei mihinkään muottiin sopiva.
Muutin pois kun sain asunnon ja kaikki oli ihan hyvin olosuhteisiin nähden,perhetyöntekijät kävivät luonani aluksi joka päivä,ja myöhemmin kerran viikossa.Olin vieläkin psykoosin jälkiseurauksena ajoittain ahdistunut,mutta ajan myötä siitäkin selvisin.
Mieheni mustasukkaisuus kuitenkin ajoi meidät vähän väliä riitoihin,hänen mielestään en saanut käydä baareissa tai oikeastaan yhtään missään.Mies vietti luonani aikaa usein,ja pidin hänen tavastaan käsitellä vauvaa,se kun tuntui tulevan luonnostaan.Mieheni läsnäolo myös joskus lievitti ahdistustani koska luotin häneen kaikista riidoistamme huolimatta.
Perhetyöntekijät pelkäsivät miestäni,vaikka yritin heitä vakuuttaa ettei mies ollut sellainen kuin he luulivat,joskus kun äijä äityi nurisemaan heille turhautumistaan.
Kunnes yksi lauantai....Katselin illalla telkkaria
olkkarissa,kun makkarin ikkuna helähti tai oikeastaan pamahti rikki.Juoksin makkariin ja näin mieheni auton kaasuttavan pois pihalta.
Naapurit soitti poliisit paikalle,joille sanoin että näin kävi,en tiedä kuka se oli.Siitä paikasta soitin miehelleni jolle huusin kurkku suorana,eipä se asiaa enään pelastanut.
Seuraavalla viikolla tulivat sosiaalityöntekijät ja sanoivat suoraan: anna lapsi meille,tai viemme sen! Olin järkyttynyt,toisaalta helpottunut surullinen ja vihainen,pakoon pääsyä ei ollut.
Syy oli se etten pystynyt turvaamaan lapselleni kotia missä saisi olla rauhassa.
Jälkeenpäin mietin olisiko tässä voitu toimia toisin? Olin joskus raskaana ollessani pyytänyt turvakotiin pääsyä,mutta sanoivat että mieheni asuu liian lähellä.
Pointtia tässä ei ollut,halusin vain kertoa tarinani,saada purettua tätä katkeruutta sosiaalityöntekijöitä kohtaan.
Kommentit (37)
Äärimmäisyyksiin on menty ennenkin rikkomatta lapsen oikeuksia tavata isäänsä.
Minä hommasin exälle lähestymiskiellon. Muutin eriosoitteeseen ja pistin tietoni salaisiksi.
Tapaamisista sovittiin niin että isä sai tavata lapsiaan lastenkodissa kahden perhetyöntekijän valvonnassa.
Jos isä on vaaraksi lapsilleen, voidaan myös tapaamisoikeudet evätä.
Muuttaminen ei tietenkään ole pakollista, mutta sinun ei tarvitse päästää ketään kotiisi, olkoon tulija sitten lapsen isä tai ei.
Jos päästät aggressiivisesti käyttäytyvän ihmisen kotiisi niin se on sinun vastuullasi.
Aina ei juuri muuta voi kuin soittaa poliisit, mutta sekin on sentään jotain. Kertonee siitä että et suhtaudu välinpitämättömästi lasten turvallisuuteen.
Turvakoteja on muissakin kunnissa. Jos omalla kunnallasi ei ole antaa tarvittavia tukitoimia, niin voit sentään itse tehdä asioille jotakin.
Lastesi tähden muutat vaikka toiselle puolelle maapalloa jos siitä on apua.
aikuiseksi, ja vastuunotto lapsesta/lapsista, jotka sinulla on vastuulla. Ne ovat sinulta jääneet kokonaan huomioimatta. Jos lasta ajattelee, olisit toiminut toisin. Joten sinun on aika nyt kasvaa, eikä jäädä sinne teinivuosiin. Näin se vaan menee !
nykyään kaikki on hyvin,silloin olisin voinut toimia toisin.
Mikään ei ole peruuttamatonta! Vaikka lapsesi otettiinkin nyt huostaan, niin kunhan saat asiasi kuntoon, voit saada lapsesi takaisin kotiin.
Sinun ei ole todellakaan vielä liian myöhäistä muuttaa elämääsi. Olet jo nyt saanut elämässäsi paljon myönteistä aikaan, jatka samaa rataa.
Yritä ajatella, että kun lapsi on nyt turvallisessa paikassa väliaikaisesti, voit ihan rehellisesti keskittyä itseesi ja itsesi hoitamiseen. Hyvinvoiva äiti = hyvinvoiva lapsi.
Tilanteessasi olet oikeutettu monenlaisiin yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin. Puhu sosiaalityöntekijälle ja ota vastaan kaikki apu, mitä sinulle tarjotaan. Ei nyt kannata jäädä jossittelemaan, mitä olisi pitänyt tehdä joskus aiemmin, keskity tulevaisuuteen.
Ehdottomasti kaikkein tärkeintä on, että pysyttelet erossa päihteistä. Hanki siihen tukea kaikin tavoin. Älä ainakaan nyt katkerana sorru päihteisiin, tiedät itsekin mitä siitä seuraa.
Sinulta vaaditaan nyt vahvuutta! Olet selvinnyt elämässäsi jo nyt monesta pahasta paikasta, joista monet muut eivät olisi selvinneet, joten selviät kyllä tästäkin.
Toinen tärkeä asia on, että pysyttelet erossa ex-miehestäsi. Hakeudu turvakotiin, pyydä sosiaalitoimistoa auttamaan sinua esim. lähestymiskiellon hakemisessa, vaihda asuntoa ja pistä osoite salaiseksi. Ja kyllä se mies siitä ennen pitkää kyllästyy sinun kiusaamiseesi, jos vain pidät tiukkaa linjaa, etkä tapaa häntä missään merkeissä. Hän ei ole hyväksi sinulle, ja tiedät tämän sydämessäsi itsekin. Älä ole heikko, vaan vahva, luota itseesi!
Hakeudu psykiatrisen avohoidon piiriin. Sanokoot ihmiset mitä tahansa, niin kyllä sieltä saa myös apua. Jos vain suinkin on mahdollista, niin yritä päästä Kelan kustantamaan terapiaan. Se oli minulle kaikkein tärkein asia paranemisessa. Ja jos asut Helsingissä, niin olet oikeutettu Valtava-tukeen, mielenterveystoimistossa osaavat kertoa tästä lisää.
Hae kaikkia etuuksia, joihin olet nyt oikeutettu. Sosiaalitoimistosta pyydä apua papereiden täyttämiseen ja hakemiseen.
Muista, että kyllä lastensuojelu ja sosiaalitoimi pyrkivät tekemään KAIKKENSA ennen kuin huostaanottoon ryhdytään, se tulee kunnalle niin kalliiksi, että muita tukitoimia kyllä annetaan mielellään, jotta huostaanottoa ei tarvitsisi pitkittää tai uusia jonkin ajan kuluttua.
Älä välitä tämän palstan ilkeiden ihmisten puheista. Muista, että ei ole tarpeen olla täydellinen äiti, riittää, että on RIITTÄVÄN HYVÄ ÄITI. Sellainen, jolla on perusasiat kunnossa eli ei päihdeongelmaa, ei väkivaltaisia tai epämääräisiä ihmissuhteita, joka rakastaa lastaan ja antaa tälle rakkautta, turvaa ja hoitoa.
Sinä pystyt kaikkeen tähän! Nyt tarvitaan vain vahvuutta, ja sitä sinulla kyllä on, kun luin kertomuksesi. Aloita pienin askelin, hae apua joka paikasta, jaksa käydä se papereiden ja hakemusten täyttäminen läpi, PYSY EROSSA PÄIHTEISTÄ JA EX-MIEHESTÄ ja muista päihteitä käyttävistä ihmisistä.
Huostaanotto on tilapäinen ratkaisu, ja kunhan voit taas hyvin ja olet saanut perusasiat hallintaan, saat lapsesi takaisin. Muista ajatella asiaa niin, että nyt kun lapsesi onkin poissa mutta turvassa, niin sinulla on tuhannen taalan paikka keskittyä keräämään voimia ja muuttaa elämäsi suunta.
Vähän omaa taustaani: sairastuin jo raskauden aikana vakavaan masennukseen, joka jatkui synnytyksen jälkeen. Minulla onneksi oli ja on edelleen ns. kunnon mies. Hän piti kaikesta huolta, en jaksanut hoitaa lasta. Olin tosi aggressivinen miestäni kohtaan välillä, lasta kohtaan en koskaan. Lopulta jouduin Auroran päivystykseen ja minut ohjattiin psykopolille. Sitä kautta pääsin myös psykoterapiaan ja sain hyviä lääkkeitä. Aloin pikkuhiljaa parantua. Lapsi on 3v ja toipuminen on täysin kesken, mutta eteenpäin mennään koko ajan. Minulla ei ole ollut päihteitä kuvioissa koskaan, mutta tiedän kyllä äitejä, joilla on ollut. Osa heistä on kyennyt jättämään kaiken taakseen, osa heistä ei. Se riippuu ihmisen omasta toimintatarmosta ja vahvuudesta. Sinulla on vahvuus muuttaa elämääsi, tee se nyt!
Tsemppiä ja halaus sinulle!
koska että edes se ei kyllä pelasta.Isällähän on yleensä oikeus tavata lasta, joten tuo olisi kai lapsikaappaus, ja varma huostaanotto...
Olen ap:n tilanteesta kovin surullinen, vaikuttaa että järki on tullut päähän hänelle ja joutunut kamalaan tilanteeseen ihan menneisyyden virhevalintojen tähden.Eli hankkinut väärän isän lapselleen.Toivottavasti saat lapsen takaisin ja pääsette eroon ex:stäsi.
en päästänyt ketään sisään,heitti kivellä mun ikkunan rikki.Olisinko voinut tehdä jotain sen ehkäisemiseksi?Kyllä periaatteesssa,sen asunnon sossut mulle pikana hoiti,olisi pitänyt kieltäytyä.
Ai niin mutta sanoihan ne etten voi asuntoani valita on otettava tämä,koska muita ei siihen hätään ollut.
En soittanut poliiseja,koska pelkäsin seurauksia silloin.Olin joskus soittanut kun mies seisoi olkkarissa,oli tullut takaovesta.Poliisit tuli kyllä,siihen meni 2 1/2 tuntia,ja tilanne oli jo ohi ja seuraavana päivänä sossujen kuulustelua turhaan takia.
Tunsin mieheni erittäin hyvin ja näin heti mikä muudi oli päällä ja mitä oli ottanut tai jättänyt ottamatta,silloin mies oli erityisen rasittava siis selvinpäin.
Eipä siltä mitään evätty,mutta valvotusti sai tytärtään nähdä.
Ja vielä kerran tohon muuttoasiaan,ettekö tiedä että saadaksesi kaupungin/kunnan asunnon sinulla pitäisi olla siellä työ/koulutuspaikka?
Suomessa vapaa muutto ainostaan jos kriteerit täyttyy,tai siteen pitää olla tuohta tai muuttaa jonkun luokse.
kotona ja kaikki hyvin tämä oli vain purkaus tänne,kun joskus mietin sitäkin aikaa.
Ja sulle kellä masennus,hyvä että sait apua en voi kuvitella sellaista olotilaa jatkuvana,ja nostan hattua siitä selvinneille.
Pääsääntöisesti tällä palstalla ihmiset luulee,että huostaanotto olisi jotenkin kallista kunnalle kun kunta saa huostaanottoihin valtion apua.Tukitoimet kunta kustantaa itse joten huostaanotto tulee halvemmaksi,kunhan ensin annetaan lakisääteistä perhetyöntekijä apua.
Hienoa, että kaikki on paremmalla tolalla!
Ja kiitos sanoistani masennukseni suhteen.
Kaikkea hyvää sinulle ja lapsellesi!
t. se masentunut mutsi
noin ennakoimattoman isän kanssa, joka oli suuren osan ajasta kamoissa. Huolimatta siitä, että kivi lensi ikkunaan. Varmaan teillä oli parisuhteessa ja lapsen elinympäristössä paljon sellaista, joka vahingoitti lapsen tasapainoista kehitystä.
Jos nyt ajattelet asiaa tarkemmin, voit varmaan itsekin todeta, ettei lapsella ollut kovin hyvä kasvuympäristö ja oli varmaan parempi, että lapsi pääsä turvallisempiin oloihin.
olisitte voineet toimia toisin.Sun olisi sen ekan tilanteen (kun ex oli tullut takaovesta)jälkeen pitänyt vaatia että pääset muuttamaan turvallisempaan ympäristöön, vaikka toiseen kuntaan.Kyllähän sossut rahalla olisi sen voineet järjestää.Tuntuu, että huostaanotto on se ghelppo ratkaisu sossuille, eikä aina mietitä, että muitakin auttamiskeinoja olisi käytettävissä.
ajasta mies oli kunnollinen kävi töissä ja eli suht normaalia elämää.Me ei oltu enään yhdessä kun vauva syntyi,mies oli usein mulle tukena,mutta joskus se mustasukkaisuus nosti päätään ja silloin pistin sen mäelle.
Varmaan useimmille täällä vierasta yrittää pysyä väleissä entisten kanssa lasten takia,helpompaa on asioista neuvotella kun ei olla riidoissa.
Tänä päivänä hyvät välit,vaikka silloin tuntui toivottomalta yrittää olla kaikille mieliksi.
jos sun vanhemmat on aiheuttaneet sulle vammoja päähän tappelullaan niin ei voi mitään.
Mun tyttö ei tappelua joutunut kuuntelemaan,pistin ukon aina ulos kun merkit siihen viittas enkä todellakaan jäänyt kuunteleen ja provosoituun.
Ja teille tietämättömille: narkkari saa huumeista normaalin olotilan tarpeeksi sitä kiskottuaan.
Sekavuustila tulee,jos joudut olemaan selvinpäin.
olisitte voineet toimia toisin.Sun olisi sen ekan tilanteen (kun ex oli tullut takaovesta)jälkeen pitänyt vaatia että pääset muuttamaan turvallisempaan ympäristöön, vaikka toiseen kuntaan.Kyllähän sossut rahalla olisi sen voineet järjestää.Tuntuu, että huostaanotto on se ghelppo ratkaisu sossuille, eikä aina mietitä, että muitakin auttamiskeinoja olisi käytettävissä.
eikä mikään kunta voi toista vaatia ottamaan asumaan,ootteko ihan pöllöjä täällä?
Eihän tuollaista toimintaa voi arvostaa kissanpaskankaan vertaa. Kaikenlaisia idiootteja sitä pääseekin noita hommia tekemään.
täällä huutavat epäreiluutta sossutyöntekijäitä kohtaan.
Kun ei pysty näkemään omaa tilannettaan ulkopuolisin silmin, niin syyttää muita siitä.
Olen pahoillani tilanteestasi ja onnellinen lapsesi puolesta. Nyt hänellä on ainakin jonkinlainen mahdollisuus elämässään.
Eihän tuollaista toimintaa voi arvostaa kissanpaskankaan vertaa. Kaikenlaisia idiootteja sitä pääseekin noita hommia tekemään.
Olen onnellinen puolestasi, nyt vaikuttaa että kaikki on hyvin. Ymmärrän hyvin kantaasi, minunkaan mielestäni virkavalta ei ole aina oikeassa.
täällä huutavat epäreiluutta sossutyöntekijäitä kohtaan.
Kun ei pysty näkemään omaa tilannettaan ulkopuolisin silmin, niin syyttää muita siitä.
Olen pahoillani tilanteestasi ja onnellinen lapsesi puolesta. Nyt hänellä on ainakin jonkinlainen mahdollisuus elämässään.
jo luonani ja tästä on monta vuotta,todellakin mahdollisuus.Hyvä puoli tässä tilanteessa oli se,että mieheni menetti lopulta mielenkiintonsa minuun,ja siten sain lapseni takaisin.
Eihän tuollaista toimintaa voi arvostaa kissanpaskankaan vertaa. Kaikenlaisia idiootteja sitä pääseekin noita hommia tekemään.
Olen onnellinen puolestasi, nyt vaikuttaa että kaikki on hyvin. Ymmärrän hyvin kantaasi, minunkaan mielestäni virkavalta ei ole aina oikeassa.
huostaanottoon,koska pelkäsin seurauksia ja ihan syystä.Jos olisin silloin tiennyt mitä tiedän nyt huostaanottoa ei olisi tapahtunut mutta mitäpä siitä.Toivottavasti joku vastaavassa tilanteessa oleva saa OIKEAN avun ajoissa,eikä pelkääviä perhetyöntekijöitä sohvalleen istumaan tyhjänpanttina.
aikuiseksi, ja vastuunotto lapsesta/lapsista, jotka sinulla on vastuulla. Ne ovat sinulta jääneet kokonaan huomioimatta. Jos lasta ajattelee, olisit toiminut toisin. Joten sinun on aika nyt kasvaa, eikä jäädä sinne teinivuosiin. Näin se vaan menee !