En olisi ikinä uskonut, että vammaisen vauvan saaneita

johtuu vauvasta. Ehkä se johtuu siitä, että he eivät voi tajuta miten iso kuilu on heidän tunne-elämän ja vieraiden tunne-elämän välillä. Vanhemmat voivat siitäkin huolimatta olla ihan äärimmäisen onnellisia vauvastaan, vaikka olisi miten kuuro ja sokea ja se shokki johtuu siitä, että he eivät voineet kuvitellakaan miten heidän pitää tätä asiaa perustella kenellekään. On varmasti todella vaikea kohdata ihmisiä, jotka etsivät heistä pettymystä ja epätoivoa. Mutta voi toki olla, että ovat shokissa vauvan sokeudesta ja kuuroudesta, eikä silloin kyllä varmasti helpta se, että muut tukevat tätä negatiivista tuntemusta positiivisten sijaan etsimällä epätoivoa vanhempien olemuksesta.

tarkoittanut painostamista. Mutta joskus joku kysymys saattaa edesauttaa asian purkamista. Ei siis mitään totista "puhukaa nyt, kertokaa miltä tuntuu", vaan inhimillisiä kysymyksiä. Ne ainakin minä koin helpoimpana. Kaikista vaivaannuttavinta oli se, että ihmiset ei millään tapaa kommentoineet. Tuli sellainen olo, että esittävät. Eikä missään nimessä mitään ylitsepursuavaa sääliä myöskään!

kuuro tai sokea.

Sen myötä saatu tieto, että kuulevat (onneksi näin). Ne testit on helppo tehdä. Näöstä en tiedä.

mutta kuurous - tai ainakin vaikea-asteinen kuulonalenema - voidaan todeta otoakustisella emissiolla. En tiedä, onko nykyään käytössä jo kaikissa synnytyssairaaloissa.

ja kuulo tutkittiin jo heti alussa!

"kuurous - tai ainakin vaikea-asteinen kuulonalenema - voidaan todeta otoakustisella emissiolla."



Myös keskivaikea kuulovamma voidaan löytää tällä kokeella. Mutta tuo koe ei ole koskaan vauvan kohdalla luotettava heti, vaan on tehtävä lisätutkimuksia tai toistettava koe parin kuukauden kuluttua, jotta kuuroudesta/kuulovammasta voidaan olla varmoja.



Näkövamma voi löytyä pelkällä silmien tutkimuksella, jos kyseessä on vakava synnynnäinen silmien rakennevaurio.

tämän lapsen ei tarvitse enää kuulla eikä nähdä mitään. Hänen tarvitsee vain kasvattaa vanhempiaan, jotta hekin pelastuisivat. Tuo vauva on lähetetty heille siksi, että hekin pelastuisivat heittämällä kaikki turhat huolet, murheet ja arvot romukoppaan.

Siunausta tuolle perheelle! Ja ap:llekin:)

Minulla on ystävä, jolla on aikuinen vaikeasti vammainen lapsi. Hän on ollut aikoinaan todella loukkaantunut, kun on saanut kuulla ympäriltään juuri tuota "tämä on nyt teille kasvun paikka" -lässytystä. Miksi yleensä aina ajatellaan niin, että pariskunta saa vammaisen lapsen siksi, että he ovat jotenkin vajavaisia - keskenkasvuisia, pinnallisia tai muuta vastaavaa? Tuollaisia juttuja jauhavat ihmiset ylentävät itsensä vammaisen lapsen vanhempien yläpuolelle.

Tapa, jolla ystäväni ja hänen miehensä ovat vammaisesta lapsestaan huolehtineet, pikemminkin on osoittanut, että tilanne oli aivan päinvastainen. Heille syntyi vammainen lapsi siksi, että heillä oli jo alun alkaen voimia ottaa vastaan vammainen lapsi ja arvomaailma, joka auttoi heitä kasvattamaan rakastavasti vammaistakin lasta.

Erityisesti nr. 16 puki sanoiksi tämänpäiväisen tilanteen.

mutta jos OAE antaa "epäilyttäviä" tuloksia, niin ihan pienillekin tehdään sen jälkeen ABR-mittaus.

"kuurous - tai ainakin vaikea-asteinen kuulonalenema - voidaan todeta otoakustisella emissiolla."

Myös keskivaikea kuulovamma voidaan löytää tällä kokeella. Mutta tuo koe ei ole koskaan vauvan kohdalla luotettava heti, vaan on tehtävä lisätutkimuksia tai toistettava koe parin kuukauden kuluttua, jotta kuuroudesta/kuulovammasta voidaan olla varmoja.

Näkövamma voi löytyä pelkällä silmien tutkimuksella, jos kyseessä on vakava synnynnäinen silmien rakennevaurio.

Up

Halaa vanhempia, ainakin äitiä, kättele isää ja onnittele vanhemmuudesta. Silittele vauvan päätä ja käsiä ja sano "moi pikkuinen". Hymyile nätisti ja halaa heitä vielä lisää.

"Shokissa oleville vanhemmille on silkkaa ivaa mennä sanomaan että lapsi on aina lahja. ... sano vaikka että mikä ihana aarre teille on annettu" Siis mitä vitteliä. Ei saa sanoa että lapsi on lahja, se on ivaamista, mutta ihan hyvin voi sitten sanoa, että aarre se kuitenkin on. Tä?

[quote author="Vierailija" time="30.09.2011 klo 21:45"]

tämän lapsen ei tarvitse enää kuulla eikä nähdä mitään. Hänen tarvitsee vain kasvattaa vanhempiaan, jotta hekin pelastuisivat. Tuo vauva on lähetetty heille siksi, että hekin pelastuisivat heittämällä kaikki turhat huolet, murheet ja arvot romukoppaan.

Siunausta tuolle perheelle! Ja ap:llekin:)

[/quote]

Ei voi kun taas todeta etä on tuo teidän Jumalanne sitten mukava kaveri. Laittaa lapsen kärsimään jotta aikuiset tulisivat uskoon. Ja heppu on vieläpä kaikkivaltias ja vois tehdä sen jotenkin helpommalla tavalla. Mutta ei lapsihan siinä pitää pistää kärsimään, jotta saa pari aikuista omalle puolelle. Antaa ensin vapaan tahdon ja sitten manipuloi ihmisiä vammaisten lasten avulla. Ei ole Juamalalla kaikki muumit laaksossa, ei tosiaankaan.

Kuinka uskovaiset edes kehtaa suoltaa tuollaista suustaan? 

Se lapsi on nyt melkein kolmevuotias, ja toivottavasti hän on saanut sisäkorvaistutteet molemille puolille. Ne eivät tee ihmisestä kuulevaa, vaan niiden avulla oppii kuulemaan sen verran kuin se näillä vehkeillä on nykyään mahdollista. Luultavasti ihan tarpeeksi hyvin kuulee, jotta voi elää, kommunikoida ja nauttia elämästään normaaliin tapaan.

Järkyttyisin enemmän downista tai muusta kehityshäiriöstä kuin kuuroudesta ja sokeudesta. Kuuroutta en sinänsä edes vammana. Pidän kuuroja ihan tavallisina ihmisinä. Sokeus olisi vaikeampi. Tai mykkä.

Down on pysyvästi apua tarvitseva, ainakin ennen kun muuttavat johonkin omaan asuntoon jossa on varmaan hoitajia. Vaikea Adhd tai muu tuntuisi myös pahemmalta. Olisi raskasta elämä.

Ei musta tavallinen kuuro lapsi ole vammainen. Tottakai se vaikeuttaa elämää, mutta koko ajan päälle hyökkäävä, impulsiivinen, säntäilevä, hyvin vaativa, vajaaälyinen olisi mulle rankempaa.

Kuuro-sokeat usein ovat mykkiä, koska eivät kuule tai näe puhetta. Toki voivat äänellä muuten. Onhan se vaikea diagnoosi siitä huolimatta, että älyllisesti onkin ns. normaali. Ohis, mutta kuitenkin..