Säälittävä tarina ihastumisesta
Ihastuin erääseen mieheen ihan täysillä jokin aika sitten, mulla on sellainen tunne että tunne oli molemminpuolista. Se oli pääteltävissä myös miehen puheista. Nyt emme ole nähneet muutamaan kuukauteen, mutta ajattelen miesti silti joka ikinen päivä. Haaveilen ja unelmoin siitä mitä voisi tapahtua jos tapaisimme vielä. Kamalaa tämä on siksi, että useinhan tällaiset ihastumiset menevät ohi, jos toista ei näe. Poissa silmistä pois mielestä... Ei ainakaan mun kohdalla päde, en tiedä sitten miettiikö mies enää ollenkaan minua.
Mitä tehdä tässä tilanteessa, toisaalta kiusaan itseäni näillä haaveilla, mutta toisaalta tarvitsen niitä haaveitakin, jotta elämässä olisi jotain....
Kommentit (12)
onko vaan se yksi kerta, kun tapasitte, vai oletteko tunteneet pidempään? Aika erikoista, että noin voimakkaasti ihastuit.
emme koskaan syvällisemmin päässeet juttelemaan. Jotain kuitenkin tapahtui. En tajua tätä!
ap
mieheni on kaikille niin ystävällinen ja kiltti että monet akat luulee että se vastaa jotenkin heidän ihastukseensa. Älä siis luule mitään.
saattaa myös olla, että kuvittelet miehen ihastumista.
Oliko tämä mies vapaa? Tapaatteko vielä?
Oli töissä yksi kiva nuorimies joka oli tosi mukava ja ystävällinen kaikille, semmoinen symppis kaveri. Yksi uusi työntekijä, paljon vanhempi nainen kertoi että on ihastunut mieheen.....sanoin vaan että onhan se mukava tyyppi, mutta en usko että se on molemminpuolista, koska puheista on käynyt ilmi että tyyppi on avoliitossa. Myöhemmin menivät kihloihinkin, joten luulen että onnellisessa suhteessa on, mutta vaan niin avoin ja mukava tyyppi, että monet naiset luulevat liikoja.
Tuli vaan mieleen kun tuo edellinenkin puhui miehestään, että tällaisia symppismiehiä tosiaan käsitetään väärin, kuten ap.kin on saattanut.
Eihän unelmoinnissa ole sinänsä vikaa, kunhan et sen takia kävele onnesi ohi jonkun muun suhteen..4
saattaa myös olla, että kuvittelet miehen ihastumista.
Oliko tämä mies vapaa? Tapaatteko vielä?
mun omaa toiveajattelua ja kuvittelua. Mutta jotenkin katseesta, miehen sanomisista ym. ajattelen jotain muuta. Mies on tietääkseni vapaa, eikä olla nyt pariin kuukauteen nähty. Siksi ihmettelenkin että miksi en vaan voi unohtaa...
ap
saattaa myös olla, että kuvittelet miehen ihastumista.
Oliko tämä mies vapaa? Tapaatteko vielä?
mun omaa toiveajattelua ja kuvittelua. Mutta jotenkin katseesta, miehen sanomisista ym. ajattelen jotain muuta. Mies on tietääkseni vapaa, eikä olla nyt pariin kuukauteen nähty. Siksi ihmettelenkin että miksi en vaan voi unohtaa...ap
Miksi et toimi?
saattaa myös olla, että kuvittelet miehen ihastumista.
Oliko tämä mies vapaa? Tapaatteko vielä?
mun omaa toiveajattelua ja kuvittelua. Mutta jotenkin katseesta, miehen sanomisista ym. ajattelen jotain muuta. Mies on tietääkseni vapaa, eikä olla nyt pariin kuukauteen nähty. Siksi ihmettelenkin että miksi en vaan voi unohtaa...ap
Miksi et toimi?
tekisi mieli jotain kysyä tms., mutta en halua tehdä itseäni tyhmäksi enkä varsinkaan halua antaa epätoivoista kuvaa itsestäni jos varsinkin mies ei olekkaan kiinnostunut....
ap
Itselläni on myös vähän samanlainen tilanne, ikävä kyllä kyseessä on ammatillinen tuttavuus.
Näimme ammatillisessa merkeissä lähes viikotttain melkein vuoden verran, kun eräänä päivänä jotain muuttui. Tyyppi tuli uniin ja ajatuksiin, tulee koko ajan vieläkin. Eikä asiaa helpota se, että näemme pakostakin ainakin pari kertaa kuukaudessa työn puolesta.
Pidin kyseistä henkilöä aika tylsänä ja totisena tapauksena, mutta kun työhommat muotoutuivat niin että meillä oli kahdenkeskeisiä projekteja, hänestä kuoriutuikin jotain aivan muuta.
Kaikkea sitä pitää olla, vielä tässä 35wee kypsässä iässä... :/ Enpä osaa neuvoa mitä sinun ap tulisi tehdä tai olla tekemättä... Itse en (samoista syistä kuin sinä) lähtisi selittelemään tälle omalle päiväunelleni yhtään mitään.
Itselläni on myös vähän samanlainen tilanne, ikävä kyllä kyseessä on ammatillinen tuttavuus.
Näimme ammatillisessa merkeissä lähes viikotttain melkein vuoden verran, kun eräänä päivänä jotain muuttui. Tyyppi tuli uniin ja ajatuksiin, tulee koko ajan vieläkin. Eikä asiaa helpota se, että näemme pakostakin ainakin pari kertaa kuukaudessa työn puolesta.
Pidin kyseistä henkilöä aika tylsänä ja totisena tapauksena, mutta kun työhommat muotoutuivat niin että meillä oli kahdenkeskeisiä projekteja, hänestä kuoriutuikin jotain aivan muuta.
Kaikkea sitä pitää olla, vielä tässä 35wee kypsässä iässä... :/ Enpä osaa neuvoa mitä sinun ap tulisi tehdä tai olla tekemättä... Itse en (samoista syistä kuin sinä) lähtisi selittelemään tälle omalle päiväunelleni yhtään mitään.
saattaa myös olla, että kuvittelet miehen ihastumista.
Oliko tämä mies vapaa? Tapaatteko vielä?
mun omaa toiveajattelua ja kuvittelua. Mutta jotenkin katseesta, miehen sanomisista ym. ajattelen jotain muuta. Mies on tietääkseni vapaa, eikä olla nyt pariin kuukauteen nähty. Siksi ihmettelenkin että miksi en vaan voi unohtaa...ap
Miksi et toimi?
tekisi mieli jotain kysyä tms., mutta en halua tehdä itseäni tyhmäksi enkä varsinkaan halua antaa epätoivoista kuvaa itsestäni jos varsinkin mies ei olekkaan kiinnostunut....ap
Jos ette joudu tapaamaan viikottain, mitä haittaisi jos kysyisit joskus kahville ilman että tunnustaisit suuria tunteita? Voi nainenkin tehdä aloitteen eikä se ole noloa.
Vai tapasitteko vaikka työn merkeissä ja olit vaistoavinasi kiinnostusta?
Vai jotain muuta?