Missä muissa ammatissa asperger-oireista

Ei ehkä niin hyvin ihan pikkuvesseleiden luokanopena, mutta aineenopena loistavasti!

Tunnen yhden as.piirteisen opettajan ja en yhtään kadehdi työkavereita. Ei "siedä" ollenkaan sosiaalisia ryhmätilanteita ja muutenkin kauhian hankala selittää, mutta semmoinen "outo" persoona :)

Mainitsemani ope on juuri aineenope ja aika tiuhaan on vaihtunut työpaikka koska yleensä työyhteisöissä on sosiaalista toimintaa: palavereja, virkistyshetkiä ja nämä ovat kammotus hänelle enkä tarkoita mitään baarireissua vaan ihan jotain asiallista ryhmäjuttua.



En usko, että oppilaiden on kovin helppo tätä opea lähestyä kun on jotenkin niin sulkeutunut sinne omaan maailmaansa. Vaikka taatusti huippupätevä onkin muodollisesti.



En osaa sanoiksi pukea, mutta vuosien varrella kontaktin saaminen hänen "planeettaansa" ja meidän "telluksen" kanssa on aika haastavaa.



Luulen, että hän viihtyisi jopa paremmin tutkijankammiossa tms jossa saa olla rauhassa, keskittyä vain siihen omaan juttuu eikä tarvi olla koko ajan kontaktissa muiden ihmisten kanssa, ainakaan muutoin kuin työasian tiimoilta.

sekä luokanopeksi että aineenopeksi ole soveltuvuuskokeet eli ei nykyisin likimainkaan kaikki pääse koulutukseen? Jos ope on päässyt tiukan seulan läpi ja valmistunut opeksi, kyllä hän todennäköisesti pärjää opena. Vaikea uskoa että assit läpäisevät sosiaalisia taitoja korostavan soveltuvuuskokeen. Tai jos läpäisevät, ei assius voi olla kovin huomattavaa.

hoitaja/opettaja empatiaa, jos ei pysty näyttämään sitä tai tunnistamaan lapsen tunnetiloja; vrt perhonen lasikuvussa.

kyllä as-ihminen pystyy osoittamaan empatiaa. Ja itse asiassa lasten tunnetiloja tulkitseekin aika hyvin, koska ne näkyvät aidommin ja suoremmin. On helpompi tulkita niitä kuin aikuisten "rivien välistä" ja matalalla profiililla ilmaisemia tunteita.

koska aspergerit on usein aika fiksautuneita johonkin omaan erityismielenkiinnonkohteeseensa, he eivät yleensä ole parhaimmillaan missään sellaisessa työssä, jossa sitä erityismielenkiinnonkohdetta ei mitenkään voi hyödyntää. Ts jos on ekkoala on vaikka ruoka, niin ei menesty varastomiehenä, ellei kyseessä ole keittiövarasto. Tai jos ekkoala on metsän sienistö niin ei menesty vaikka it-konsulttina, vaikka olisikin hyvä mallintamaan jotain metsän kasvusuunnitelmia tietokoneella.



Monet sanovat, että asiakaspalveluhommat ovat asseille liian stressaavia, koska pitää tulla toimeen lähtökohtaisesti hankalien ihmisten kanssa. Tämä on kuitenkin vähän yksinkertaistus: varmasti on stressaavaa olla vaikka ottamassa vastaan valituksia. Kuitenkin mun appiukko, ihan klassinen oppikirja-assi teki koko työnuransa kunnallisena virkamiehenä, jonka tehtävä oli neuvoa ihmisiä. Se sujui mainiosti, koska hänen piti neuvoa ihmisiä omaan erikoismielenkiinnon kohteeseensa liittyvissä asioissa.



Koska mä tunnen paljon asseja, satun tietämään ainakin kaksi asperger-aineenopettajaa ja yhden lastentarhanopettajan. Kahdella tästä jengistä menee ihan hyvin opetus-ja kasvatusalalla, eikä heillä kenelläkään ole mitään vaikeuksia ymmärtää laajoja kokonaisuuksia tai tunte ja ilmaista empatiaa. SIlle yhdelle koulumaailma ei sopinut, mutta ei ap:n mainitsemista syistä, vaan melun takia: koulussa on koko ajan kauheasti ääntä ja huutoa ja pirinää ja hän taas oli vahvasti kuuloaistiyliherkkä. Hän sitten jätti opettajanuran ja päätyi sosiaalitoimeen asiakaspalvelutehtäviin.

Jokainen heistä on ensisijaisesti yksilö ja toissijaisesti assi. Aspergeria on kovin monenasteistakin, osa on lähellä autistia ja osasta ei päällepäin huomaa aspergeriutta.



Minusta on siis aika vaikea vastata kysymykseesi. KESKIMÄÄRIN ehkä aspergerille on haastavaa olla pitempään ja syvempään kontaktissa vieraiden ihmisten kanssa - sen sijaan lyhytkestoinen ja asialähtöinen asiakaskontakti voi sujua oikein hyvin.



Ja monet assit ovat jollakin tavalla aistiyliherkkiä. Oma as-poikani tuskin koskaan voisi olla töissä vaikkapa isossa, kaikuvassa marketissa.



Useimmilla asseilla on omat erityismielenkiinnon kohteensa, kuten joku tuossa mainitsikin, mutta ei kaikilla. Eikä se nyt useimmilla tarkoita, etteivät he kykenisi tekemään työtä, jossa ko. alaa ei voi hyödyntää. Toki se lisää viihtyvyyttä, jos työ liippaa tuota aluetta, mutta ei se ole ehdoton edellytys. MYÖS assit kun kykenevät ymmärtämään sen, että työtä pitää tehdä elääkseen ja viihdepuoli sujuu sitten vapaa-ajalla.



Minua kovasti ihmetyttää, miksi ap teit kysymyksesi? Onko sinulla kenties as-lapsi, jonka uravalintaa mietit?



Jos on, niin älä liikaa rajaa lapsen valintoja. Anna hänen omien taipumustensa ja kykyjensä mukaan itse päättää.

Ja tämä on fakta. Tiedän sen siitä, että hän on myös yrittäjä, joka myy opetustaan puolen tunnin pätkissä. Hän on aivan ylityöllistetty vuodesta toiseen ja joutuu myymään jatkuvasti ei-oota.



Hänen työnsä sopii mainiosti aspergerille, koska hän opettaa yhtä erityiskiinnostuksen kohteistaan, hänen aistiyliherkkyytensä sopii juuri sille alalle, ja lisäksi suuri osa hänen tunneistaan on rutiininomaista toistoa, mistä assit pitävät. Hän on suosittu, koska hän opettaa hieman normaalista poikkeavalla tavalla - assithan osaavat mielestään kaiken paljon paremmin kuin normaalit, ja tällä kertaa se taitaa myös pitää paikkansa.

He voivat olla hyvinkin empaattisia. Ongelmia tulee siitä, että heidän on vaikea tulkita ihmisten monitasoisia viestejä, ja sen takia he eivät välttämättä YMMÄRRÄ, että toinen on surullinen.



Mikä kumminkin on eri asia kuin ettei tuntisi myötätuntoa, kun ymmärtää, että toinen on surullinen.

hoitaja/opettaja empatiaa, jos ei pysty näyttämään sitä tai tunnistamaan lapsen tunnetiloja; vrt perhonen lasikuvussa.