Aspergerista kysymys

siis yksinkertainen vastaus: kyllä voi olla mahdollista. Tämä on itse asiassa aika tavallistakin.

Asperger löydettiin vasta 1990-luvulla. Ei varmasti ole ehditty testaamaan kaikki. Oma 1996 syntynyt lapseni on testattu ja saanut diagnoosin. Testaaminen tehtiin minun aloitteestani. Olen tyrkyttänyt myös itseäni testattavaksi, koska nettitestin perusteella minulla on AS. Ei ole suostuttu, koska olen pystynyt olemaan työelämässä.

Eivätkä itsekään osaa epäillä, että ovat aspergereita. Tuntevat vain, että sosiaaliset suhteet ovat ikäviä, eivätkä niitä halua - kun todennäköisesti sen taustalla on OMIEN sosiaalisten taitojen puute.



Ensimmäinen as-diagnoosi annettiin Suomessa vasta vuonna 1989, ja senkin jälkeen kesti vuosia, ennen kuin tietämys levisi ja diagnoosit yleistyivät.



Eikä siis vieläkään kaikkia asseja havaita. Sen oireet nimittäin vaihtelevat kovasti eikä voida vetää tiukkaa linjaa, jonka toisella puolella ovat täysin terveet ja toisella täysin assit. Monasti diagnoosiksikin tulee "piirteitä Aspergerin syndroomasta".

Asperger löydettiin vasta 1990-luvulla. Ei varmasti ole ehditty testaamaan kaikki. Oma 1996 syntynyt lapseni on testattu ja saanut diagnoosin. Testaaminen tehtiin minun aloitteestani. Olen tyrkyttänyt myös itseäni testattavaksi, koska nettitestin perusteella minulla on AS. Ei ole suostuttu, koska olen pystynyt olemaan työelämässä.

Tässä on yksi:



http://xestia.net/testit/asperger.php



Kannattaa muistaa sitten, että nuo ovat tietenkin vain HYVIN, hyvin suuntaa-antavia, ja oikea diagnoosi on pitkien, poissulkevien tutkimusten tulosta.

Epäilen aikuisella veljelläni siis aspergeria. En usko, että saan häntä menemään minnekään testeihin. Olen vuosikaudet yrittänyt saada jotakin tolkkua hänen tilanteeseensa, mutta se on ollut todella vaikeaa. Itsensä mielestä kaikki on ihan kunnossa. Opiskeli sosiaalialan oppilaitoksessa, valmistui, mutta hänellä on suuria vaikeuksia hankkia töitä.



Opiskelujen alkuun asti häntä autettiin monissa elämän nivelvaiheissa. Nyt tuntuu olevan hukassa. Hän on sosiaalisesti erittäin kömpelö, oppi puhumaan myöhään, mutta lukemaan varsin varhain. On todella pikkutarkka hänelle merkityksellisissä asioissa. Haluaisi kovasti ystävystyä - hakee kovasti kontaktia, mutta homma tyssää sosiaalisten tilanteiden lukutaidon puutteeseen.



Olisiko netissä testejä?

Epäilen aikuisella veljelläni siis aspergeria. En usko, että saan häntä menemään minnekään testeihin. Olen vuosikaudet yrittänyt saada jotakin tolkkua hänen tilanteeseensa, mutta se on ollut todella vaikeaa. Itsensä mielestä kaikki on ihan kunnossa. Opiskeli sosiaalialan oppilaitoksessa, valmistui, mutta hänellä on suuria vaikeuksia hankkia töitä. Opiskelujen alkuun asti häntä autettiin monissa elämän nivelvaiheissa. Nyt tuntuu olevan hukassa. Hän on sosiaalisesti erittäin kömpelö, oppi puhumaan myöhään, mutta lukemaan varsin varhain. On todella pikkutarkka hänelle merkityksellisissä asioissa. Haluaisi kovasti ystävystyä - hakee kovasti kontaktia, mutta homma tyssää sosiaalisten tilanteiden lukutaidon puutteeseen. Olisiko netissä testejä?

Jos haluat veljellesi kirjallisuutta aiheesta, niin mm. Autismi- ja aspergerliitolla on hyviä julkaisuja, joita voi tilata postitse:

http://www.autismiliitto.fi/julkaisut_ja_myynti/myytavat_julkaisut/

Esim. meillä on tuo Toimintarajoite - miten se vaikuttaa elämääsi.

LISÄKSI voi veljeäsi kehottaa menemään as-väen omalle keskustelupalstalle katsomaan:

http://www.aspalsta.net/

Siellä on omat osionsa as-aikuisille ja as-nuorille.

"Olen tyrkyttänyt myös itseäni testattavaksi, koska nettitestin perusteella minulla on AS. Ei ole suostuttu, koska olen pystynyt olemaan työelämässä."



Mua ei myöskään suostuttu testaamaan, vaikka en ole kyennyt työelämään enkä saavuttanut edes ammattitutkintoa (yrityksistä huolimatta). Perustelut oli, koska elän parisuhteessa, en voi olla asperger.

"Olen tyrkyttänyt myös itseäni testattavaksi, koska nettitestin perusteella minulla on AS. Ei ole suostuttu, koska olen pystynyt olemaan työelämässä." Mua ei myöskään suostuttu testaamaan, vaikka en ole kyennyt työelämään enkä saavuttanut edes ammattitutkintoa (yrityksistä huolimatta). Perustelut oli, koska elän parisuhteessa, en voi olla asperger.

Missä tuollaisia kommentteja on lauottu, ihan seinästä revittyjä. Tiedän vaikka kuinka aikuisia aspergereita, joilla on perhe.

Itse epäilen myös veljelläni olevan Aspergerin

Hän on syntynyt 1974. Pysyvää työpaikkaa hän ei ole saanut. Hänellä on paljon innokkaita suunnitelmia mutta niistä ei tule yleensä yhtään mitään. Koulua hän ei ottanut tosissaan ja oli myös koulukiusattu.

On todella puhelias ja puhuu isolla äänellä ja juttelee helposti aivan tuntemattomillekin.

Laskee päässä mitä vain ja muistaa hyvin asioita, hänellä on fanaattisia mielenkiinnon kohteita joista saattaa innostua luennoimaan.

Veljeni ei aina ymmärrä mikä käytös on sopivaa eri tilanteissa ja on usein aika jyrkkä mielipiteissään.

Mietin vain miten kertoa hänelle että epäilen aspergeria.

90-luvulla syntyi monia turhia asperger-diagnooseja, jotka menivät kuin kuumille kiville.

Osa varmaan sai ihan oikeista syistä, mutta moni sai vääristä.

Tuolloin ei osattu erotella skitsofrenisia piirteitä aspergeristä, eikä otettu huomioon ympäristötekijöitä, vaan perimä. Samoin pelkät introverttiset piirteet tuolloin olivat asperger ominaisuus, mutta nyt heistä väännellään sosiaalisesti kömpelöitä ekstroverttejä.

Onkohan kukaan, ketkä ovat saaneet turhaan asperger-diagnoosin, saaneet uudelleen diagnosoinnin jälkeen aspergeria pois päivitettyä?

Itse tajusin kunnolla olevani assi joskus 45-vuotiaana vasta (-68 syntynyt). Nettitestin perusteella käsitys vahvistui sitten. Suvussa molemmin puolin myös asseilta vaikuttavia henkilöitä. Koulussa olin liikunnassa aina tosi kömpelö. En ole täysin epäsosiaalinen mutta tilanteet joissa on iso ryhmä ihmisiä, ovat stressaavia, esim. jotkin juhlatilaisuudet voivat olla äärimmäisen stressaavia. Tiettyjen henkilöiden kanssa viihdyn ihan hyvin kahden kesken kyllä.