Lue keskustelun säännöt.
Sukulainen kysyi ennen lapsen synttäreitä,
26.09.2011 |
että mitä lapsi toivoo ja minä kerroin. Toiveen mukaisen lahjan hintahaitari alkoi 5 eurosta ja niitä on joka kaupassa, myös siinä kaupassa, jossa hän on töissä ja josta saa alennusta.
No, ei, hän toi sitten kaikkea muuta kuin mitä kerroin. Väärän ikätason juttuja, ihmeellisiä pihakoristeita jne.
Mikähän tää juttu on? Ensin kysytään, mutta sitten ei koskaan tuo sitä mitä toivotaan.
Kommentit (5)
että sen mukaan mennään, se on vaan vinkki...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkoitus ei ole valittaa näistä lahjoista. Ihmettelen vaan tätä tyyliä, joka toistuu joka synttäri ja joulu. Ja sitten taas jälkikäteen valitellaan, kun "lahjat ei olleet mieleisiä"... Lapset kiittää ihan kauniisti ja leikkii noilla kohteliaasti, mutta kai se nyt on selvää, ettei kohta 10-vuotias välttämättä enää ole My Little Pony -iässä.
ap
Eriasia jos toivoisit 100e lahjoja ajatuksella, että maksatat lapsen toiveet muilla, mutta tästä ei ollut kyse.
Meillä anoppi on samanlainen. Välillä kysyy, välillä ei, mutta aina mennään metsään. 11v ei oikeasti kiinnosta 70luvun tietokirjasarja tai kananarian tuliaispaita (sillä oma vaatemakunsa), yksi parhaita oli kun sai 4v lahjaksi käytetyn, pikkurisan vauvalelun. Sellaisen, jolla hädintuskin 1v enää leikkisi. Silloin kysyi vinkkiä, mutta totesi seuraava päivänä, että löysikin kaapinperältä sopivan.
Meidän tenava pääsis varmaan suorilta teatterikorkeeseen, niin paljon se on joutunu harjoittelemaan feikkikiitoksia ja -kehuja taaperosta alkaen ;D. Noiden omistuisten lista on lähes loputon. Usein se on jotain vanhaa heidän nurkistaan, joka muuten joutais jo roskikseen.
valittaa vaan kun ei mitään osaa ostaa "kun aina tulee vääriä" ja ei sitten aio ostaakaan mitään. Ja ostaa sitten kuitenkin jotain mitä sattuu, mutta eihän tuohon nyt voi mennä sanomaan oma-aloitteisesti, että "sitten kun kuitenkin päätät jotain ostaa, niin meillä tarvittaisiin..."
Joskus on pyydetty jotain omatekoista (kuten nukensänkyyn petivaatteita, tiedettiin että anopilla on jämäkankaita). Tekee noita kyllä mutta ei lahjaksi. Lahja kun pitää ostaa (ja sitten pitää jälkeenpäin valittaa kun ei ole rahaa)...
*huokaus*
Mulla sama juttu, mutta kyseessä anoppi. Kysyi mitä lapsi voisi tarvita/haluta synttärilahjaksi. Kun kerroin että vaatelahjakortti voisi olla paras, kun leluja oli jo tarpeeksi. Anoppini suuttui ja tekstasi, että hän kun ei korttilahjoja anna! Toi synttäripäivänä lapselle sitten valmiiksi järsittyjä puupalikoita... Mutta onhan nekin ihan jees ;) Samainen anoppini antoi meille häälahjaksi kortin, johon oli askarrellut 50 euron setelin. Ainakin sillä riittää mielikuvitusta! Joulukorteiksi se lähettää meidän aiempina jouluina lähettämiä kortteja, vetoaa kierrätykseen.
Vaikka se kuinka yrittää mua ärsyttää, niin en anna sen siinä onnistua.