Lue keskustelun säännöt.
Alakoululaisten kaverikuviot
24.09.2011 |
Miten te toimisitte tilanteessa, jossa yksi ainokaisen äiti pyrkii jotenkin "lukittamaan" minun lapseni AINA hänen lapsensa seuraksi?
Ei tajua sitä, että meillä on myös toinen lapsi, eikä sitä, että haluttaisiin että lapsemme olisivat myös muiden kanssa.
Me asutaan eri alueilla, joten on hieman hankalaa päivystää hälytyksiä, milloin meidän lapsen pitäisi mennä heille lapsenvahdiksi tai viihdyttämään tai ulkoilemaan tms.
Tai sitoutua siihen, että koulun jälkeen meidän lapsi menee automaattisesti heille. Meillä toisella lapsella on astma eli hän on usein iltapäivisin kotona, eikä jää eskarin jälkeen päiväkotiin, ja minulla on epäsäännöllinen työ, joten meillä itsellä ei todellakaan ole tarvetta saada lapselle mitään "hoitopaikkaa", vaan tuo vain häiritsee sitä oman arjen pyörittämistä. Ja meillä on naapurissa paljon vanhempia kavereita, joiden kanssa olla, jos ja kun haluaa leikkiä.
Kommentit (2)
niin kuin omille lapsille sopii. Niiden kanssa leikitään ja ollaan kenen kanssa lapset sattuu haluamaan. Jättäisin moisen "lukitsemisen" omaan arvoonsa.
Toisaalta voi olla, ettei tällä lukittajan lapsella ole muita kavereita? Saattaa siis siksi ripustautua teidän lapseen. Ehkä tilanne paranee kun tuo lapsi saa koulusta muita kavereita, siihen asti olisi ihan kiva ettei ainokainen jäisi ihan yksin siellä koulussa vaan olisi edes se teidän lapsi seurana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olla sisaruksensa seuraneitinä. Jokaisella lapsella pitää olla oikeus omiin ikätasoisiin kavereihin.
En tosin katsoisi hyvällä tuon toisen äidin "järjestelyä" ala-koululaiset osaavat jo itse sopia kaverinsa, tietysti vanhempien antamissa puitteissa. Meillä esimerkiksi kukaan ei mene eikä tule koulusta suoraan minnekkään vaan ensin kotiin syömään ja sitten läksyt. Läksyjen jälkeen on kavereiden tai kyläilyjen aika.