kenen on vastuu ja mitä ylipäänsä voi tehdä

Minulla on täti, johon olen yhteydessä "silloin tällöin" - en erityisen tiiviisti, mutta kuitenkin jonkun verran. Hän on sinkkuihminen, korkeasti koulutettu, asuu yksinään. TÄysin kykenevä hoitamaan omat asiansa - paitsi että.



Hän on aina ollut vähän outo, sillä tavalla, että kun hänen kanssaan puhuu, ei ikinä voi olla ihan varma, vitsaileeko se nyt vai onko tosissaan ja onko se nyt helvetin tyhmä vai oliko toi joku minua fiksumpi vitsi (ja sanottakoon nyt, että en minäkään virallisesti tyhmä ole, mutta kieltämättä huumorintajuton tosikko, joten voi olla että en ihan kaikkia vitsejä tajua). Nyt hän on viimeisen vuoden sisällä alkanut muuttua mielestäni entistä oudommaksi, usein loukkaavaksi ja vähän aggressiiviseksi. EHkä hän on aina ollut sellainen, mutta en minä mitään näin pahaa kyllä muista.



Hänen ulkoasunsa on usein lievästi sanottuna ruokkoamaton - mutta se voi toki olla vain siksi, että on tulossa mökiltä, vaikka onkin menossa hautausmaalle tai kauppaan tai muuten "ihmisten ilmoille".



Olen alkanut miettiä, onko hän ehkä sairastumassa johonkin dementian tapaiseen. Hän ei ole vielä kuuttakymmentä, ei vielä dementiaiässä siis, mutta... Hän juttunsa muistuttavat vähän erästä toista (toisen sukuhaaran, ei biol sukua tälle tädille) sukulaista, sellaisena kuin hän oli noin vuosi ennen kuin sai dementiadiagnoosin.



Kenen on vastuu huomata, jos aikuinen sinkkuihminen sairastuu? Enää ei ole ketään sukulaista, joka näkisi häntä edes viikoittain, sillä hän on suoraan sanottuna rikkonut välinsä kaikkiin muihin paitsi meihin ja mekään emme näe häntä kuin kuukauden tai parin välein! Ja mitä voi tehdä, kun kyseessä on ihminen, jonka kaiken järjen mukaan pitäisi olla täysin kykenevä ja oikeutettu pitämään huolta omista asioistaan?