Parsitko rikkinäiset sukat vai heitätkö roskiin?

Jos kangas on jo kovin hapertunutta, niin en parsi. Oma äitini parsisi varmaan sellaisetkin, taitaa olla vähän sukupolvikysymys.

Muuten parsisinkin. lapsen sukat on aina puhki ihan heti:/

huonot heitän pois.

lasten sukkahousuja saatan korjata, mutta silloinkaan en varsinaisesti parsi, koska jostain syystä se parsimisen jälki, miltä se näyttää, vaikka olisi kuinka hienosti tehty, niin se vaan oksettaa mua, on pienestä pitäen niin tehnyt. Anoppi joskus kaappasi kasan sukkahousuja, joita olin alkamassa korjata ja tuskan kanssa olen tyttöjen antanut niitä käyttää, en meinaa pystyä koskemaan kun pyykkiä pesen. En tiedä miksi olen näin outo asian suhteen.

ainoastaan jos näkee että sukka on tosi tosi kulunut, en parsi. Mulla on yhdet talvikengät, jotka ovat aivan liian isot mutta tosi hyvät kävellä. Viime talvena mä käytin tälläisiä rikki menneitä sukkia, 5 päällekäin ja kengät mahtuivat hyvin.

Viime kesänä kun oli aikaa mä ompelin 5 sukat yhteen sivuista ja keskimmäiseen ompelin palan huopakangasta, kun kantapää on se mikä usein menee rikki. Näitä tein 2 paria ja ne menee hyvin ensi talvena näitten isojen kenkien kanssa.

Joo, pennejä lasketaan, mutta pärjätään.

ihan tavalliset ohuehkot nilkkasukat ja urheilusukat yms? Mulla ainakin ne ekana hajoavat kantapäästä ja päkiästä, kun kangas menee ihan ohueksi. Painaisi tosi ikävästi jalkaan, jo sellaista alkaisi parsimaan ja silloin on yleensä pohja hapertunut niin isolta alueelta, että saisi parsia aika ison alueen ja muutaman käyttökerran jälkeen taas lisää.



En siis parsi paitsi villasukat.

Roskiin menee, ei tulis mieleenkään parsia. Mun mummo joka eli lähes satavuotiaaksi parsi sukkahousunsakin (n. 150 denieriä:-)) niin kauan kuin vaan neula käsissä pysyi. Ja olihan ne karseen näköisiä, eikä niin säästäväinen olisi hänenkään tarvinnut olla, mutta köyhistä oloista kun oli lähtöisin. Villasukkia voisin ehkä parsiakin jos osaisin, onneksi miehen mummo on niitä tehnyt tusinoittain niin riittää varmaan meille loppuiäksi parsimattakin.

On niin hienoja sukkia, että ei raaski heittää, jos vaan voi parsia.



Villalangalla tai "villa"langalla, siis paksummalla, kun ohuella langalla korjatessa voi päättelyn tai alun solmu tuntua ikävästi jalkapohjaan. Hyvin toimii.



Jos on näkyvällä paikalla reikä, saatan tehdä jonkun kuvion erivärisellä langalla, sydämen tai tähden.



Ja lapsetkin vihin aikanaan tämän jalon taidon saloihin.