Lue keskustelun säännöt.
Kiusaajasta ammattipsykolgi - APUA!
16.09.2011 |
Tai onkohan tämä tavanomaista?
Luokallamme oli herttainen hymyilevä siro tyttö.
Paitsi että tuon hymyn takana oli julma kiusaaja. Harvemmin kiusaaminen oli verbaalista, useimmiten se oli uhrin olemassaolon täydellistä huomiotta jättämistä tyyliin: käveli päin, aivan kuin kulloinenkin uhri olisi ollut hänelle ilmaa, ei vastannut tervehdyksiin, ei vastannut kysymyksiin, käänsi selkänsä "mitättömiksi" luokitelleille luokkakavereille näiden tullessa paikalle ja sulki nämä "sisäpiirin" ja minkä milloinkin piirin ulkopuolelle.
Sama tapa suhtautua kanssaihmisiin jatkuin opiskeluaikana - seuraan kelpasivat vain rikkaat ja menestyvät.
Nyt kuulin, että hän on valmistunut psykologiksi ja on avannut vastaanoton perhepsykologina. En ollut uskoa korviani.
Miten hän pystyy edes teoreettisesti paneutumaan vastaanotolleen tulevien ongelmiin, kun häneltä selvästi puuttui vähäisinkin inhimillinen ote kanssaihmisiin niin lapsena kuin nuorena aikuisenakin.
Minkälaista apua on odotettavissa niille perhe- ja pariterapiaan tuleville ihmisille tällaiselta ihmiseltä!
Pelottaa näiden puolesta.
Kommentit (33)
Ei se kuule niin mene. Psykologien joukossa on vaikka millaisia hiihtäjiä, useimmilla on jotain omassa mielessä kaihertavaa psyykkistä oiretta. Ei se tee psykologista ammattitaidotonta.
jollakin tasolla ymmärtämään asiakkaiden mielenliikkeitä ja motiiveja.
Jos on noin empatiakyvytön kuin ap kuvaa tuon kiusaajan olleen, niin pahasti minäkin ihmettelen, miten hän kykenee asiakkaitaan auttamaan. Tietyt teoriat yms. voi ikäänkuin opetella ulkoa, mutta riittääkö se?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
henkilöstön hyvinvoinnin parissa työskentelevän "asiantuntijan". Tämäkin on todella pelottavaa, mutta totuushan on, että kaikissa ammattiryhmissä on vain ihmisiä (erilaisine puutteineen).
nämä ovat koululaisina ollut.
Sitä paitsi, eiköhän tuo tyttö ole osoittanut tuntemustaan ihmismielestä, kun on osannut kiusata non-verbaalisesti noin taitavasti. Hänellä vain ei ehkä ollut ketään kasvattajaa, joka olisi kieltänyt ja kasvattanut häntä.
nämä ovat koululaisina ollut. Sitä paitsi, eiköhän tuo tyttö ole osoittanut tuntemustaan ihmismielestä, kun on osannut kiusata non-verbaalisesti noin taitavasti. Hänellä vain ei ehkä ollut ketään kasvattajaa, joka olisi kieltänyt ja kasvattanut häntä.
Kukakohan häntä nyt sitten on yhtäkkiä kasvattanut, jos opiskeluaikanakin oli k-pää ja nyt on vastavalmistunut?
oli ihan viirupäitä.
Hakeutuvat kai opiskelemaan ymmärtääkseen paremmin omia ongelmiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta tietenkin, että me emme ole lapsina kenties sitä mitä aikuisina ja toiset kehittyvät joissain aineissa aiemmin, toiset myöhemmin.
Mutta voiko ihminen luonteensa puolesta muuttua empatiakyvyttömästä empaattiseksi? Tai ehkä minä olen ymmärtänyt psykoterapian luonteen väärin, ehkä se onkin pelkkää teoriaa eikä edellytä myötäelämistä.
Kasvatuspointti on ihan hyvä - mutta ko henkilön äiti työskenteli (työskentelee) hoiva-alalla, joten luulisi tällä olleen kyky kasvattaa ja kieltää.
nämä ovat koululaisina ollut. Sitä paitsi, eiköhän tuo tyttö ole osoittanut tuntemustaan ihmismielestä, kun on osannut kiusata non-verbaalisesti noin taitavasti. Hänellä vain ei ehkä ollut ketään kasvattajaa, joka olisi kieltänyt ja kasvattanut häntä.
ja tiedän heidän taustojaan, ja eihän heillä ihan täysin normaali psyyke yleensä ole itselläänkään, jos nyt kenelläkään ylipäätään on. Kiinnostus psykologiaan kun usein herää omasta pahasta olosta. Ja tarpeesta ymmärtää läheisiään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oma terapia ennen kuin pääsevät terapoimaan muita.
Minäkin tunnen yhden kiusaaja-psykologin. Hän sai potkutkin sen vuoksi. Nyt hän on äitiyslomalla, en tiedä mistä saa enää töitä. Toivottavasti ei mistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oma terapia ennen kuin pääsevät terapoimaan muita.
Tapailin joskus yhtä psykiatriksi erikoistuvaa tyyppiä, ja hän sai itse diagnoosiksi persoonallisuushäiriön. En tiedä tekeekö enää niitä töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko muuten antaa vihjettä HYVISTÄ terapeuteista. Sellaisista, joiden taustalla ei ole ikävää muiden kiusaamista.
joilla on omia mt-ongelmia, syömishäiriöitä, yms taustalla.
Hakeutuvat alalle parantuakseen ja "auttaakseen muita".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
suurimmaksi osaksi olivat. Pönkitetään sitä oman ammattikunnan sisäistä ihmisten tuomitsemista, jopa naureskellaan ihmisille, joilla on erilaisia ongelmia.
Harva erottui empaattisena ja selkeästi asiakastyöhön kykenevänä, onneksi suurin osa noista pahimmista suuntautuikin muualle. Ne harvat kyllä olivatkin vastapainoksi todella hyviä ja ihania tyyppejä, jotka käsittivät itsekin olevansa ihmisiä.
tiedän psykologin, jolla on vakava masennus ja persoonallisuushäiriö, onneksi ei tee noita töitä. Tuttavani innostui opiskelemaan psykologiaa, kun oma elämä takkuili. Tuttavani mies vaihtoi luonnontieteistä psykologiaan, tuttava alkoi ihmetellä, kun mies alkoi kertoa, kuinka häntä vainotaan ja kohta oli hourulassa. Onhan noita tapauksia. Itsekin olin tosi kiinnostunut psykologiasta, kun olin nuori, ja elämä oli murroksessa, kuten kai nyt siinä iässä useinkin. Myöhemmin ei ole kiinnostanut niin paljon.
tytöstä tuli myös psykologi. Muistan ikuisesti sen imettelevän ilmeen, kun näimme kerran yliopiston kahvilassa. Hän oli ihan järkyttynyt, että minä opiskelen samassa paikassa, onneksi sentään eri tiedekunnassa.
Kaikki psykologit eivät onneksi ole mitään kamalia tyyppejä. Tunnen muutaman mukavankin.
ja kristinuskon vastaista. Älkää siis ihmetelkö jos ne ihmiset, jotka seuraavat näitä oppeja, ovat pahoja. He ovat hylänneet Kristuksen ainoana pelastuksena ja tienä taivaaseen. Ihmisten omiin päätelmiin turvatuminen vie harhaan.
Älkäähän nyt ihmiset yleistäkö koko ammattikuntaa muutamien tapausten perusteella. Itse uskon kyllä, että ylivoimaisesti suurin osa psykologeja on asiansa tasalla olevia ammattilaisia. Suuri osa psykologeista myös sijoittuu ihan muualle kuin terapeuteiksi (henkilöstöhallinto, opettajat, tutkijat ym.)
tunnen kaksi psykologia ja yhden kohta valmistuvan. Nämä kaksi valmista psykologia ovat kyllä empaattisia ja inhimillisiä, mukavia tyyppejä. Tunnistavat kyllä omat heikkoutensa ja vahvuutensa, ja omaavat itseironiaa kun miettivät välillä, että mitä muut mahtavat ajatella.Mutta kuitenkin ovat kuin eivät olisikaan :) Ottavat toiset huomioon ja osaavat kuunnella.Tiedostavat että ovat ihmisiä siinä missä muutkin, eivät huonompia tai parempia kuin muutkaan. Miksi muuten luullaan, että psykologi ei saisi kohdata ongelmia? Eiköhän niitä jokaisen tielle tule, oli kuka tahansa.
Sitten on tämä valmistunuva, jolla lienee vielä jonkinlaista virkaintoisuutta, on niin ollakseen aina ja tarve päteä, leijuu toisten yläpuolella, "minä, minä, minä.." Kyllä psykologienkin joukkoon mahtuu varmasti vaikka mitä, kyllähän alakin on sellainen jossa parhaimmillaan kasvaa inhimillinen ymmärrys ja mahtavia tyyppejä, mutta sitten myös valitettavasti näitä "parempia ihmisiä" ja tuomitsijoita.
Ei se kuule niin mene. Psykologien joukossa on vaikka millaisia hiihtäjiä, useimmilla on jotain omassa mielessä kaihertavaa psyykkistä oiretta. Ei se tee psykologista ammattitaidotonta.