Lue keskustelun säännöt.
Vierailijat kotona synnytyksen jälkeen?
16.09.2011 |
Kävikö teillä paljon vieraita kotona heti synnytyksen jälkeen, milloin ja keitä? Me olemme juuri kotiutuneet sairaalasta toisen pienokaisen kanssa ja nyt anoppi soittelee ja sanoo, että isomummot ja miehen sisarukset puolisoineen haluaisivat tulla heti katsomaan vauvaa. Ei millään meinaa uskoa, että haluamme olla rauhassa nyt muutaman päivän, itsellä rankka synnytys takana ja unettomia öitä sairaalassa. Todella törkeää mielestäni! Tämä sama juttu oli esikoisen kanssa, yritettiin heti ängetä kylään. On se ihme jos ei aikuisilla ihmisillä ole sen vertaa hienotunteisuutta, että voivat odottaa kutsua tai ainakin kohteliaasti kysyä koskas sopisi tulla. Omat sukulaiseni ovat laittaneet viestiä, että ilmoitelkaa sitten kun olette hengähtäneet ja jaksatte ottaa vieraita vastaan.
Isovanhemmat kävivät siis sairaalassa jo katsomassa, nyt on kyse muista sukulaisista. Kokemuksia?
Kommentit (32)
kun on kutsuttu. Oletan, että jokaisella aikuisella ihmisellä järki juoksee sen verta hyvin, että osaa itse arvioida, koska jaksaa ottaa vieraita vastaan. Ja tuon pullat mukanani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ottaa ainakin joitakin vieraita vastaan aika pian, ei nyt heti eka päivänä mutta viikon sisällä. Useimmat synnytykset eivät ole hirveän vaikeita. Jos on ollut vaikea synnytys ja ei jaksa ja vieraista kieltäytyy, vieraiden pitää se uskoa. Hölmöä, moukkamaista, ettei kysytä, milloin sopisi tulla käymään. Mutta ymmärrän kyllä senkin, että läheiset haluavat nähdä vauvan pian.
Meillä on käynyt vieraita pian sairaalasta tultua ja samoin tutuilla ja kavereilla. Eri asia on tai olisi, jos on tosi väsynyt.
Niinpä niin, kun olisi se kristallipallo, josta voisi katsoa toisten mielentilan ja ajatukset, ettei vain loukkaisi ketään. Minä olen erittäin läheiseltä ystävältäni kysynyt aina, jo ennen uutta vauvaa, että sopiiko minun tulla kylään ja eihän se häiritse. Aina vastataan iloisesti, että joo sopii se ja tule vain. Uuden vauvan tultua kysyin, onko se ok että tulen heille kylään silloin, kun tarvitsin myös yöpymispaikkaa heidän kotikaupungistaan (ennenkin olen yöpynyt siellä). Ja kysyin nimenomaan vastasyntyneen takia, että sopiiko minun nyt tulla teille. Ja vastaus: juu kyllä sopii.
Sitten erään keskustelun aikana äiti alkaakin vihjailla että he olisivat halunneet olla rauhassa uuden vauvan ja esikoisensa kanssa. Vituttaa. Miksei sitä voi sanoa suoraan, kun vielä etukäteen kysymällä kysyy että SOPIIKO TULLA? Ja en ole sitä tyyppiä joka loukkaantuisi jos kielletään.
Meillä lähdetään vauvaa katsomaan vasta kutsusta. Käytännössä isovanhemmatkin ovat nähneet vauvan vasta ristiäisissä ja niidenkin jälkeen on pidetty tiukasti kiinni siitä, että vauvaperheeseen mennään vain, jos erikseen kutsutaan. Äitini ei ole nähnyt veljen lapsia kolmeen vuoteen, koska sinne ei ole kutsuttu. Lienee vieläkin totutteluaika lapsiin menossa.
Vierailija kirjoitti:
kaikki halusivat tulla heti kylään. Sanoin että halutaan olla rauhassa. Minusta soittelut, tekstarit ja meilitkin olivat jo hieman tunkeilua, ainakin, jos niihin odotettiin vastausta. Me siis tosiaankin haluttiin olla aivan rauhassa kolmestaan. Olisin mielelläni ollut perheen kesken koko ensimmäisen kuukauden, mutta ekat vieras eli äitini tuli vauvan ollessa 10 pv. Se oli ihan ok, mutta vähänkin vieraampia en missään nimessä halunnut kylään. Pahimpia olivat lasten kanssa tulijat. Lapset kun riehuvat aina ja ovat kovia sairastamaan ja tartuttamaan. Sitäkin ihmettelin, ettei vieraat tuoneet syötävää tullessaan. Oli aika stressi laittaa jotain tarjottavaaa, vaikka pientäkin. Kauppaan kun ei pääse noin vaan.
Opin ainakin, etten tunge itseäni visiitille ennen kuin kutsutaan, tai annan kulua ainakin 2 kk. Mukanani vien kahvipullat.
Vanha ketju, mutta on sanottava että kannattaa tosiaan miettiä kaksi kertaa, ennenkuin ottaa kylään lapsia katsomaan vastasyntynyttä.
Omalla kohdalla kävi niin, että eräs vierailija tuli lapsilaumansa kanssa kylään katsomaan vauvaani ja nämä niin "juu ihan terveitä ollaan kaikki :)) ) -lapsoset olivat sitten aivan räkäisinä ja yskivät kuka mihinkin ilmansuuntaan.
Seurauksena minun parikuiseni sairastui flunssaan. Siinä sitten yritettiin kaikin tavoin helpottaa pienen oloa, herättiin keskellä yötä huuhtomaan räkäisiä sieraimia auki. Lopulta raukalta lähti ääni ihan totaalisesti, siinä vaiheessa mentiin lääkäriin. Onneksi ei ollut tulehduksia tai mitään, mutta pahalla mielellä mentiin muutamat yöt, kun toiselta lähtenyt muuta ääntä kuin matalaa pihinää ja siihen sitten piti yrittää herätä kun toinen itki nälkää..
Se on se itsekkyys ja piittaamattomuus niin isoa, kun on kova kiirus katsomaan söpöä vauvvaa! Sama se minkä taudin tuo mukanaan, ihan vastasyntyneellä tuollainen flunssa voi viedä jopa hengen.
Seuraavan kohdalla en todellakaan ota vastaan lapsivieraita, tämän kertaalleen valehtelu ja sen vuoksi vauvani sairastuminen riitti ihan loppuelämäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poika synty to. miehen isovanhemmat kävi pe iltana sairaalassa, kun saatiin perhehuone. Kotiin päästiin vasta ma. ja mun porukat tuli viikonlopuks varpajaisiin. Varpajaispäivänä nähtiinkin heti kertaheitolla varmaan 10 ukkoa. Lähdettiin sitten äitin kanssa hotelliin yöksi(ettei tarttenu siivota ja jätkät sai remuta kunnolla plus meillä oli valmis pöytä aamulla edessä🙂)
Sitten toisen kerran mun porukat tuli koolle sisaruksia ja heidän lapsiaan myöten kun pidettiin ristiäiset äijän ollessa 7vkoa vanha.
Isännän äiti ramppas tämän tästä vaikka ryökäle oli vähän flunssassaki! Se kyllä vähän ärsytti kun ajatteli vaan omaa persettään eikä pienen tai minun terveyttä😬
Muuten kyläilijät oli ok.enemmän omatoimisuutta olis toivonu kyllä miehen suvulta esim. reilusti kysymisen jälkeen vaan laittamaan kahvia ym tarjottavaa pöytään eikä kursailla ettei heitä varten mitään tartte laittaa...minä ainaki kaipasin kahvihetkeä ja juttelua aikuisten kesken sillon alussa. Poika on nyt 3,5kk. Ja nyt on inhimillistyny jo tuo kylässäkävijöitten määrä.
Ei käynyt ekan lapsen jälkeen, koska en halunnut. Mun vanhemmat tulivat kutsuttuina auttamaan. Olin tosi huonossa kunnossa, en voinut esim. kantaa vauvaa yläkerrasta alakertaan ollenkaan. Jos joku nyt haluaa vängätä, että miksi miehen vanhemmat eivät tulleet, niin esim. siksi, että he eivät asu tässä suht lähellä, kuten minun vanhempani. Toisen lapsen synnyttyä oli ihan eri juttu, muutaman päivän päästä kotiutumisesta tuli ystäväni lapsineen pariksi päiväksi, ja aika pian lisää yövieraita. Mutta kaikki kutsuttuina, kukaan ei tupannut. Yksille yövieraille sanoin, että menkää hotelliin, he ymmärsivät hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei käynyt ekan lapsen jälkeen, koska en halunnut. Mun vanhemmat tulivat kutsuttuina auttamaan. Olin tosi huonossa kunnossa, en voinut esim. kantaa vauvaa yläkerrasta alakertaan ollenkaan. Jos joku nyt haluaa vängätä, että miksi miehen vanhemmat eivät tulleet, niin esim. siksi, että he eivät asu tässä suht lähellä, kuten minun vanhempani. Toisen lapsen synnyttyä oli ihan eri juttu, muutaman päivän päästä kotiutumisesta tuli ystäväni lapsineen pariksi päiväksi, ja aika pian lisää yövieraita. Mutta kaikki kutsuttuina, kukaan ei tupannut. Yksille yövieraille sanoin, että menkää hotelliin, he ymmärsivät hyvin.
Jatkan vielä, että ekan lapsen saatuani en edes halunnut puhua puhelimessa, niin sosiaalinen olin.
27:lle terv 26
Meillä isännällä on tokaluokkalainen tyttö...no äitinsä ei viittiny mainita, että tämän pikkusiskolla on juuri ollu vesirokko, tytöllä ei vielä ollut puhjennut. Mutta kun oli isäviikonloppu samalla kun varpajaisetkin, niin sehän oli sitten tultava(pojalla ikää vasta viikko)..no la.iltana käytiin saunassa kun huomasin näpyt ja su aamuna oli aivan pilkullinen koko likka. Kyllä vähän korpes kun ei voinu äitinsä sanoa, olipahan se tyttö voinu mennä vaikka mummolle 😬 Siinä kans yks itsekäs pask...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ekan lapsen syntymän jälkeen oli ihan järjetön liikenne, lähinnä miehen sukulaisia ja tuttavia. Maalla asutaan, kukaan ei koskaan ilmoittanut etukäteen tulostaan eikä kukaan tuonut kahvipullaa. Satuin aina olemaan ihan rasvasissa hiuksissa, likaset vaatteet päällä. Aivan väsyneenä. Kyllä vit**ti, mut minkäs teet. Jos laitoin oven lukkoon, koira alkoi haukkumaan ovikelloa ja vauva itki varmuudella.
Kohta syntyy toinen lapsi, en ihan tosissaan tiedä mitä tapahtuu... :( Jos sais edes muutaman päivän olla ihan omassa rauhassa...
Me on maalla totuttu että heti mennään katsomaan vauvaa laitokselle jo 🥰
Miten tälläisissä tapauksissa joissa ei saa mennä katsomaan, koska onnittelukukat sitten annetaan? Pitääkö ne lähettää vai?
Meille ainakin saa tulla sairaalaan katsomaan isovanhemmat, vanhempien sisarukset perheineen ja hyvät kaverit😍 Saatu/ viety kukkia ja kortteja
Voi jessus mitä vastauksia. Miten se voi olla jollekin niin suuri ihmetyksen aihe ettei kaikki jaksa heti kestitä vieraita synnytyksen ja laitokselta kotiutumisen jälkeen? Itsellä ainakin oli kotiin tullessa niin kamala olo, että teki mieli vain vollottaa. Ja varmasti vollotinkin. Alapää auki revittynä, kipeät peräpukamat, rinnat niin kipeät että hyvä kun pystyi olemaan, tajuton väsymys, pää sekaisin hormoneista. Ei ollut ensimmäisenä mielessä vieraat ja lähisukulaisten tunteet. Ei kyse ollut "asenteesta" vaan siitä, että yksinkertaisesti voi huonosti, enkä itse ainakaan siinä olotilassa halua tavata yhtäkään perheen ulkopuolista jäsentä. Mikä siinä oikeasti on niin vaikea ymmärtää??