Kaarina Kivilahti syö 4-6 munkkipossua matkalla Helsingistä-Mäntyharjulle ja takaisin.

En nyt muista olenko koskaan seisahtanut Mäntyharjulla, mutta eikö se ole välillä Heinola-Mikkeli? Lupaan syödä taas ensikerralla.

Kaikilla joilla on ongelmia syömistensä suhteen (=suhde ruokaa ei ole ns. normaali) puhuvat puhuvat siitä liikaa/koko ajan.



Laihat vakuuttelevat miten syövät koko ajan ja ihan kamalasti, mutta kiloja ei vain tule. Ja lihavat puhuvat miten taas paino vain nousee, vaikka mitään lihottavaa ei ole syönyt...! Molemmat valehtelevat itselleen ja muille.



Ihmisten fysiologiassa ja aktiivisuudessa on eroja, mutta ei niin ratkaisevia (yllä joku hyvin kirjoittikin) että toinen voisi syödä ämpärillisen roskaruokaa joka päivä lihomatta, ja toinen vain paisuisi vaikka pelkkää vihersalaattia ilman kastiketta lautasellisen päivässä söisi.



Toinen ap:n esimerkin kaltainen nainen on kirjailija A-K H. joka vakuuttelee joka haastattelussa miten on aina ollut pieni ja hoikka, ja tosiaan syö ihan mitä vaan mutta ei millään liho...! Kuitenkin hän on nuorempana ollut pyöreämpi, eikä todellakaan "aina laiha", tähän kun yhdistetään alituinen tarve luetella syömisiään, "kotikammarin Dr. Phil":kin osaa diagnosoida syömishäiriön;)



Kannattaa myös muistaa se, että ruokavalio jossa pekonia/suklaata/munkkeja/jäätelöä jne. ei vain lihota, vaan aiheuttaa myös muita terveysongelmia...! Eli ei vain lihominen ole syy välttää tiettyjen ruokien liika nauttimista, lievä ylipaino on terveysriskeistä vähäisin.

Ei uskoisi. Hänellä tosin kaikki hoidot, huipputuotteet, treenaajat saatavilla, mutta upea nainen. Ihailtavaa

Syömisistä puhutaan joka haastattelussa, kolumneissaan on kirjoittanut aiheesta, ja keittokirjassaan myös. Vähän outoa kyllä, kun täytyy tuolla tavoin korostaa. Ja ihan sama fiilis mulle tuli tuosta Hesarin jutusta.



Samaa ilmiötä lienee myös se, kun monet (Ameriikan) julkkikset sanovat aina syövänsä ihan normaalisti tai paljon, mutta eivät muka liho... Sitten kun ko. julkkis tulee raskaaksi, niin hän lihoo joku 30 kiloa, kun kerrankin elämässään voi syödä. Kilot karistetaan sitten huippuvalmentajan ja tiukan ruokavalion avulla pikapikaa. Esimerkkinä Gwyneth Paltrow ja se Goldie Hawnin tytär, minkä niminen olikaan...

Nykyään tunnustetaan, että aineenvaihdunnoissa on eroja. Se ei silti tarkoita, että hitaammalla aineenvaihdunnalla siunatut olisivat tuomittuja lihavuuteen, he vain joutuvat tekemään enemmän työtä pysyäkseen hoikkina kuin ne, joilla on nopeampi perusaineenvaihdunta. Olen itse seurannut vierestä laihoja ihmisiä, jotka normaalien aterioiden lisäksi syövät välipaloina suklaalevyjä, munkkipossuja ja sipsejä lihoakseen, eivätkä silti liho.

Minun äitini on 60-vuotias tavallinen duunari, 5 lapsen äiti ja täytyy sanoa, että paremman näköinen kuin Kaarina K. Äitini on 160 cm 55kg ja syö pääasiassa pullaa ja karkkia, äärettömän vähän oikeaa kunnollista ruokaa. On aina ollut hoikka, vaikka ei kauheasti liikuntaa harrastakaan. Valitettavasti minä en ole näitä geenejä saanut... Minusta tuntuu että Kaarina tupakoi, sekin voi selittää hoikkuutta (äitini ei).

Erot selittyy nimeomaan tuolla. Mulla on tuttavapiirssä jokainen muka luonnolaiha tapaus paljastunut syömishäiriöiseksi. Juurin näitä kyllähän minä syön ja paljon syönkin -tyyppejä. Ei vaan ole mahdollista. Ja itse olen ns. läpipasko, mutta se tarkoittaa vain nopeaa suolentoimintaa, ei liity siihen että en lihoisi helposti. Lihon ihan yhtä helposti kuin suurinosa muistakin ihmisita. Vaikka monet saa sen käsityksen, että olen niitä jotka voi syödä mitä vaan. En tosiaan ole, syön joskus paljon ja suurimman osan aikaa vähän. Tietty sillä on merkitystä paljon kuluttaa, jos vaikka tuo edellisen kaveri kuluttaa 3000 kaloria päivässä, hän voi hyvin syödä yhden suklaalevyn ja normaalit ruoat joka päivä ilman että lihoo. Mutta joa hän syö 4000 niin sittenpä jo lihookin. En tajua miksei ihmiset ymmärrä tätä vaan pitää ihme magiana että jotkut muka voisi syödä mitä vaan.

Syö mitä vaan, vaikkapa karkkipussin ja kaksi munkkipossua kerralla. Kuitenkaan ei laita leivälle rasvaa, inhoaa kaikkea rasvaista kuten juustoja, metvurstia, kermaa.



Ja jos paino nousee niinkuin joulun jälkeen syötyään 15 suklaarasiaa aina nousee pari kolme kiloa laihduttaa kilot heti tammikuussa pois.

joka päivä yhen munkin/pullan tms.. jonkun tollasen ihanan kaloripommin, napostelen pitkin päivää jotakin, ja syön mäkkäris melkeen päivittäin, ja teen kotona illalla nuudeleita tms...... limulla ne huuhtelen alas.

hampaat silti hyvät, ja terveys muutenkin, käyn vuosittain tarkastuksessa ja viimeks kuukausi sitten.

Olen 165 pitkä ja 50 kg.

iho voi hyvin ja olo mitä parhain!! ainoastaan raskausaikana ja imettäessä huolehdin suorastaan neuroottisesti että syön terveellisesti jne...

peruksinaan ja sitten kun herkuttelen niin syön ihan sikana ja lihottavaa. Aika useinkin itse asiassa. Yritän pitää balanssia sillä kevyllä arkilinjalla kun en ole oiken kohtuutta oppinut tuon herkuttelun suhteen. Johtuu varmaan siitä, että mulla oli aika surkeat kotiolot ja niitä hyviteltiin mulle herkuilla, joita sain ahmia miten paljon vaan. Esim. kokonainen sipsipussi tai suklaalevy ala-asteikäiselle lapselle yksin syötäväksi...ja ahmin sen aina kerralla....

Nyt 33 v ja tullut viisi kiloa ylimääräistä, kun olen edelleen syönyt reilusti mielitekojeni mukaan esim yhden suklaalevyn päivässä ruoan lisäksi.

Ei kukaan pysty syömään enempää kuin kuluttaa ilman että lihoisi. Ihan perusfysiikkaa.

olevansa luonnostaan erittäin hoikka/laiha ja syövänsä paljon. Kirjoittanut myös leivonta-aiheisin kirjan. Kehuu aina sillä kuinka pieni ja laiha on luonnostaan. Kuitenkin tämä samainen nainen oli parikymppisenä pullea, joten en usko että on luonnostaan hoikka, Tekisi mieli joskus pamauttaa, että miten sitten olit nourena läski jos kerrn voi syödä mitä vaan lihomatta! Outoa tosiaan tuo joidenkin tarve korostaa kuinka ovat luonnostaan niin laiho´ja!

Varmaan aika moni on kateellinen sellaiselle, joka voi syödä paljon ja rasvaista lihoamatta (jos nyt kukaan siihen pystyy, kait tuollainen on liioittelua) - ehkä siksi asiaa pitää mainostaa koko ajan, sillä kyllähän tuollainen saa kanssaihmiset vihreäksi.

Oikeastiko joku on kateellinen siitä että toinen voi muka syödä paljon rasvaa lihomatta? Hyih, itse en pidä mistään rasvaisista ruuista enkä myöskään tykkää syödä suuria määriä sokeria. Rasvaiset ruuat ällöttävät enkä todellakaan syö niitä muuten kuin jos on pakko(grilli-illat yms.) enkä kyllä ikimaalimassa ole kateellinen jollekulle joka ainakin omien sanojensa mukaan saa syödä miten paljon tahansa rasvaa. Hyi.

Itse syön terveellistä ruokaa koska siitä tulee hyvä olo, en kadehdi ketään joka voi omien sanojensa mukaan syödä kymmenen munkkipossua ja kilon suklaata päivässä lihomatta koska en ikimaailmassa haluaisi moisia syödä. Minulle ravinnolla on muutakin merkitystä kuin painonhallinta.

Mutta tosiaan, kaikki tuntemani ihmiset jotka mainostavat kuinka paljon voivatkaan syödä herkkuja ovat olleet syömishäiriöisiä. Kyllähän se suuri määrä herkkuja kertoo jo syömishäiriöstä vaikka sitten ihan oikeasti ei oksentaisi tms., ei ole normaalia syödä kilokaupalla suklaata.

Ja sitten tosiaan ihmisten aktiivisuudessa on eroja. Mieheni on todella laiha vaikka syö joka päivä isot määrät suklaata, sipsejä, karkkia ja rasvaista ruokaa(ja kyllä, minä teen hänelle terveellistä ruokaa ja kyllä hän senkin syö, mutta sitä rasvassa uitettua sitten töissä ja herkkuja illalla, enkä minä aikuisen ihmisen syömisiä voi oikein rajoittaa vaikka hänen terveytensä huolestuttaakin). Hän on kuitenkin myös hyvin fyysisessä työssä(esteratsastaja), ja lähestulkoon 24/7. En uskalla edes arvioida hänen kulutustaan, mutta samankokoiseen normaalia elämää(toimistotöitä ja "urheiluna" salillakäyntiä...) viettävään mieheen verrattuna se lienee noin kaksinkertainen.

voit kertoa hänelle, että linnut syövät usein monta kertaa oman painonsa verran päivässä. :D

olevansa luonnostaan erittäin hoikka/laiha ja syövänsä paljon. Kirjoittanut myös leivonta-aiheisin kirjan. Kehuu aina sillä kuinka pieni ja laiha on luonnostaan. Kuitenkin tämä samainen nainen oli parikymppisenä pullea, joten en usko että on luonnostaan hoikka, Tekisi mieli joskus pamauttaa, että miten sitten olit nourena läski jos kerrn voi syödä mitä vaan lihomatta! Outoa tosiaan tuo joidenkin tarve korostaa kuinka ovat luonnostaan niin laiho´ja!

Hytönen kirjoitti pakinassaan kerran tästä yhdestä kirjailija-näyttelijästä, joka väittää olevansa pieni ja laiha luonnostaan, et kuinka hän oli teatterikorkeakoulun aikoinaan lihavanpullea tyttönen. Anna-Leenasta taisi olla kyse.

...koska ei saa tarvittavasti energiia low fat-uskovaisen vaimonsa sapuskoista! Minulla ja aika monella muullakin on herkuttelu jäänyt siihen, kun aloitimme karppauksen. Kun syö tarpeeksi rasvaa, ei tee mieli sokerisia tai suolaisia herkkuja!

Munkkipossut <3 Ei ihme, että K. Kivilahti vetelee niitä tuollaisia määriä.

Luin vanhoja viestejä ja minun alkoi tehdä mieli (Eromangan) munkkipossuja. Enkä edes pidä rasvassa paistetuista munkeista.