Lue keskustelun säännöt.
Mitä olet jättänyt elämässäsi tekemättä/tehnyt vain siksi, että "mitä muut ajattelee"?
11.09.2011 |
Ihan vain pieniä tai sitten suuria juttuja.
Itse jätin nuorempana hakematta sellaiselle alalle, mikä olisi kiinnostanut, mutta ei ollut kovinkaan arvostettu ja minulta monet odottivat, että suuntaudun johonkin "korkeampaan" ammattiin.
Ja vähän pienempi juttu; En suostunut tuomaan miehelleni kaupasta tupakkaa, vaikka olin kauppaan menossa, koska täysin tuntemattomat ihmiset varmasti ajattelisivat/katsoisivat pahasti kun olen raskaana. :D
Kommentit (32)
Hänen mielestään on ihan luonnollista pistää omat tarpeensa kaikissa tilanteissa muiden tarpeiden edelle.
Itse olen nainen enkä pidä sitä oikeutettuna. Siksi meillä mä tosiaan elän pitkälti muiden ihmisten ehdoilla, mieheni ei ollenkaan.
olen huomannut, että muiden ihmisten ehdoilla eläminen en enemmän naisten kuin miesten ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jätä mitään tekemättä sen vuoksi, että "mitä muut ajattelee". Olen 35-vuotias mies, ja teen mitä haluan. Pelaan tietokonepelejä, lasken talvella pulkkamäessä yms.
Minulla on vain yksi elämä, ja vietän sen ihan miten itse haluan. Pahin asia, jonka voin kuvitella on, että kuolinvuoteellani suren asioita, joita olisin voinut tehdä.Sillä yksikään perheellinen aikuinen ihminen ei voi viettää elämäänsä ihan miten haluaa (paitsi jos se halu sisältää halun tehdä asioita sillä tavalla mikä on koko perheen kannalta parasta) ilman että siitä joku kärsii...
Perheellinen joutuu sinkkua enemmän laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen ja laittamaan jonkun muun ihmisen edun oman etunsa edelle.
Kyse oli kuitenkin siitä, mitä muut ihmiset ajattelevat, eikä perheen edusta.
Ihmiset kun voivat kovasti paheksua niin kotonaoloa kuin lasten hoitoon laittamista, ja siinä sitten vaan omat ratkaisut on tehtävä omilla aivoilla. Ei sen mukaan, mitä sanoo anoppi, hyväksyykö naapuri, paheksuuko päiväkodintäti, ja entä miehen veli...
En tuolla irl hirveästi huutele, että pidän yhteyttä noin 90% päivistä erääseen mieheen. Se selvästi ei ole naimisissa olevalta naiselta hyväksyttävää, vaikka kyse ei ole kuin siitä, että saan keskustella minua kiinnostavista asioista ihmisen kanssa, jota kiinnostaa samat asiat. Niin ja täällä oleville moraalinvartijoille voin sanoa, että mieheni tietää tästä ja samoin tän miehen vaimo, joten mistää salaisesta keskustelusta ei ole kyse.
etten ole hankkinut seksuaalisia kokemuksia tosi hottisten miesten kanssa aikoinani.
Asuin pienellä paikkakunnalla, ja olin nuorena tosi, tosi nätti, mutta kasvatettu kurissa ja herran nuhteessa.
Olisin saanut kenet tahansa, ja harmittaakin ,etten heittäytynyt ja lähtenyt ns. pahojen poikien mukaan...
Jämähdin sitten ensimmäiseen vanhempien hyväksymään seurustelukumppaniin (tylsääkin tylsempi tyyppi), ja uhrasin hehkeimmät vuoteni häneen.
Kun tajusin hankkiutua tyypistä eroon, olin jo lähes kolmikymmppinen ja ulkonäöllisesti parhaat vuoteni ohittanut (lievä ylipaino parisuhdemasennuksesta jne.)
Onneksi tarinalla on onnellinen loppu, eli löysin elämäni miehen, jumalaisen sellaisen, joka sattuu arvostamaan muotoja... Mutta silti on jäänyt kaivelemaan se, etten uskaltanut aikoinani rikkoa kaavaa ja tehdä niin kuin sydän sanoi...
heittäynyt sivusuhteeseen polvet veteläksi saavan miehen kanssa vaikka tilaisuus olisi ollut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jätä mitään tekemättä sen vuoksi, että "mitä muut ajattelee". Olen 35-vuotias mies, ja teen mitä haluan. Pelaan tietokonepelejä, lasken talvella pulkkamäessä yms.
Minulla on vain yksi elämä, ja vietän sen ihan miten itse haluan. Pahin asia, jonka voin kuvitella on, että kuolinvuoteellani suren asioita, joita olisin voinut tehdä.
kuin mitä on jäänyt kokematta, eihän niistä kokemuksita saa mitään bonuksia mukaan tuonpuoleiseen, kaikki kokemukset HÄVIÄÄ ja menettää merkityksen silloin.
Ainoa mikä jää on muisto seuraaville sukupolville ja sen mukaan minä elän..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mieti muiden mielipiteitä, eikä ne määrää tekemisiäni.
Lapsistani kasvatan samanlaisia.
olisin voinut jättää ainakin osan kokeiluistani väliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata miettiä mitä muut ajattelevat. Niillä muilla on tarpeeksi ajattelemista omissa asioissaan.
Ajatukseni näet ovat vanhanaikaisesti ilmaistuna "painokelvottomia".
Esim. entinen esimieheni oli mielestäni vetelä kuin paska ja täysin saamaton. En ole koskaan kertonut tätä kellekään.
Ihminen, jonka kanssa olen usein yhteydessä ja hyvää pataa, on mielestäni itsekeskeinen ja vain teeskentelee yrittävänsä tehdä kaiken oikein. Todellisuudessa hän vain etsii turvallisuudentunnetta. Jos hän saa sellaista ihmiseltä, joka toimii väärin, hän seuraa tämän ihmisen esimerkkiä.
Aika usein siis pidän turpani kiinni. Ihan vain siksi, etten halua muiden tietävän, mitä oikeasti ajattelen, koska se polttaisi sillat ympäriltäni aika tehokkaasti.