Miksi ette halua enää lisää lapsia perheeseenne?

helvettiin:



1) Koko raskausajan ja 2 ekaa vuotta ihoni oli niin huonona etten voinut mennä ulos ilman paksua meikkikerrosta, yleensä ei meikitkään auttanut. Iho myös märki ja mätäni ja kutisi niin hirveästi että valvotti enemmän kuin vauva joka myös oli harvinaisen vähäuninen.



2) Vauva tosiaan korvasi nukkumisen huutamisella. Rajoitti hirveästi elämää kun koko aika oli riski että alkaa huutokonsertti johon ei auta mikään.



3) Se mieletön yksinäisyys. Nyt mulla sentään on ees jotain elämää.



4) Kun oli vauva anoppi katsoi asiakseen tulla koko aika katsomaan vauvaa, puuttua meidän asioihin ja keksiä kaikenlaista kiusaa mulle. Nyt kun lapsi on isompi voin pitää anoppiin etäisyyttä. Saan myös mielihyvää siitä että saan kostaa anopille sillä etten tuota hänelle enempää lapsenlapsia.



5) Haluaisin tytön mutta todennäköisesti toinenkin lapsi olisi poika. Kamalaa sanoa näin mutta en ole varma kestäisikö mun mielenterveys sitä.



Olen 26v. yhden lapsen äiti.

Olen 45-vuotias. Muuten kyllä haluaisinkin, mutta mies ei enää halua (hänellä on lapsia myös aiemmasta liitosta joten yhteensä lapsia on aika monta).

- Lapsia on jo neljä.

- Ollaan jo kohta nelikymppisiä.

- Ei olisi rahaa isompaan asuntoon tältä seudulta eikä muutenkaan halua köyhäillä.

- Vihaan raskaana olemista.

- Tykkään olla töissä enkä halua olla enää äitiyslomalla.

- Tuntuu, ettei aika ja energia riittäisi suuremmalle lapsimäärälle. Nyt on ihan ok, kun on koulaliset ja pikkulapset.

enkä halua enempää. tälle jaksan antaa huomiota ja rakkautta ja rahat riittävät. oma terveyden tila ei ole kovin hyvä joten olisin hyvin itsekäs hankkimaan lisä lapsia.

Tällä hetkellä vastaukseni on että en halua. Minulla ei ole miestä ja esikoiseni on erittäin temperamenttinen. Hän on myös vähäuninen ja vauva-ajat meni siihen että hän vain huusi väsyessään, mikään ei auttanut.

Ikinä en ole kokenut oloani niin osaamattomaksi, väsyneeksi ja haukutuksi. Moni oli sitä mieltä että kaikki ongelmat olivat vain minun syytäni.

Synnytys oli vaikea ja vammat myös.

Tällä hetkellä lapsi on kohta 6 v.

en halua valvoa öitäni huutavan vauvan kanssa

en halua loputonta vaippojen vaihtelua

en halua tississä kiinni roikkuvaa vauvaa

en halua sitä puklautuspyykkiä

en vaan halua kokea enää samaa helvettiä

yksi lapsi on ihan tarpeeksi...

- vihaan raskaana olemista ja synnytystä kaikkine neuvoloineen yms paskoineen

- lapset on jo isoja, tulisi iso ikäero

- sain lapset nuorena, jos nyt aloittaisin uuden kierroksen menisi koko elämä lasten pyörittämiseen

- ikää on jo sen verran että jos tekisin lapsen nyt olisin isoäiti-ikäinen kun saisin sen maailmalle

- enkä kyllä rupea sikiämään ainakaan tämän miesystäväni kanssa, ei osaa hoitaa omiakaan asioitaan

- ja yh-ksi en enää rupea

- vauva-aika on yhtä painajaista, ei kiitos koskaan enää

- taaperoaika on vielä pahempi

- ja murrosikä kaikista hirvein

iäkäs (45) etten enää jaksaisi raskautta enkä synnytystä enkä vauvanhoitoa. Kelpaako ap:lle syyksi?

säästän joka paikasta että saisin kolme lastani vaatetettua edes kohtalaisesti. Unelmoin kampaajalle pääsystä. Sitten joskus. Mun oma elämä on ihan olematonta ja surkeaa, kaikki aika ja raha menee vaan lapsiin.

Viisi vuotta ja sitten toi juniori on jo eskari-ikäinen. Mä lasken, et viisi vuotta ja sit mä alan elää taas. Kampaajalle pääsen alkuvuodesta, pakko se on käydä siistiytymässä ennen töiden alkua..

Ei yhtä ainutta kävelevää rahareikää mun talouteen enää ikinä! Jos mies ois rikas niin vois sitten ehkä lisää lapsia tullakin.

A) en halua olla enää koskaan raskaana, koska kaksi viimeistä raskautta oli jo niin rankkoja (vaikeutui koko ajan)



B) olemme kansoittaneet maapalloa jo aivan riittävästi omalta osaltamme



C) olemme täyttäneet yhteiskunnallisen velvollisuutemme aivan riittävästi



D) meillä on miehen kanssa oikeus joskus tulevaisuudessa elää myös itsellemme > toki haluamme siihen itselle elämiseen liittää lapsenlapsista vastuunottoa, jos sitä meille tarjotaan.



E) haluamme hoitaa nämä nyt olemassa olevat lapset hyvin ja tarjota heille myös aineellista hyvää, vaikka materialisteja emme olekaan.

lapsia 4 ja enempään ei rahkeet riittäisi.vanhin 13v ja nuorin iltatähti 2,5vuotias.nyt on tämä perhe kasassa=) ja nuorin on kauan haluamani tyttö,isommat ovat ylpeitä isoveljiä.

joista yksi kuollut. Viimeisen raskaus oli todella vaikea ja tämäkin vauva meinasi kuolla syntymänsä jälkeen.

Nyt nautitaan näistä neljästä terveestä lapsesta ja yritetään heistä saada kunnon kansalaisia. Kaikille pitää riittää aikaa sekä rahaakin tarvitaan. Melkoisen täyttä on elämä nyt =) ja lisää työtä ei kaivata.. Enkä uskaltais edes yrittää raskautta enää, en halua riskeerata yhtään elämää enää.

Näin on oikein hyvä.

Haluaisin ja en haluaisi. Lapset kohta 4v ja 6v. Elämä alkanut jo hieman helpottaa niin ei enää taida jaksaa vauva - ja taaperovaihetta.



Lisäksi mietin sellaisia tyhmyyksiä että ei olisi omaa huonetta, ynnä muuta

Nuorin on 8 vee, lapsia on kolme ja todellakin riittää tämä määrä.

Lapsia yksi, jo koululainen.

Arki on jo vähän vapaampaa, voi käydä yksin lenkeillä ja jättää lapsen siksi aikaa kotiin.

Koen että sisarus olisi pitänyt tehdä jo monta vuotta sitten.

Meillä oli helppo raskaus, synnytys ja vauva-aika. Eli ei traumoja tai mitään masennuksen yms.

Ei mitään järkeä enää ruveta siihen hommaan.