Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Monet naiset kuulemma taantuvat äitiensä seurassa. Minulle käy päin vastoin. :(
08.09.2011 |
Jotenkin ihan kadehdin niitä naisia, jotka saavat joskus taantua ja olla äidin hoivattavina. Meillä asetelma on lähes päin vastoin: Äiti on se joka kiukuttelee ja minä se järkevä osapuoli, joka rauhoittelee häntä. Näin on ollut teini-iästäni asti.
Inhoan tätä asetelmaa. Tälläkin hetkellä äiti kiukuttelee minulle eräästä asiasta, ja luultavasti itkee kotonaan kun on niin huono äiti ja turha ihminen. Yleisen moraalitajun mukaan minun pitäisi varmaan soittaa ja lohduttaa häntä, mutta MINÄ EN AINA HALUAISI OLLA ÄIDILLENI SE JÄRKEVÄ LOHDUTTAJA. :(( Miksi äiti ei voisi joskus koota itse itseään ja vaikka kysyä, mitä minulle kuuluu?
Kommentit (5)
Tuntuu etten pysty, ja toisaalta kuitenkin toivoisin tasa-arvoista suhdetta enkä hoivasuhdetta puolin tai toisin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
käydessäni, mutta se ei tarkoita, että olisin äidin hoivattavana. Jos vaikka käyn vanhempien luona käydessäni vessassa, äiti kysyy monta kertaa, että pesitkö kätesi? Pesitkö varmasti kätesi? Siis ihan varmastiko sinä pesit kätesi? Joskus se käy katsomassa, onko pyyhkeeseen kuivattu märät kädet.
Se jatkuva tivaaminen, tenttaaminen sekä tekemisten ja tekemättä jättämisten arvostelu ei myöskään ole hoivaa vaan äärimmäisen rasittavaa.
Itse kadehdin niitä kavereitani, joiden äidit kohtelevat aikuisia lapsiaan kuten aikuisia kohdellaan.
Kyllä, ole yrittänyt keskustella asiasta asiallisesti äitini kanssa. Hän pistää sen vitsiksi - hihii, kun tuo meidän Maija on taas uhmakkaalla tuulella. Ja jos jatkan, niin sitten tulee se ihan sinun parastasi minä vain ajattelen -vaihe.
käydessäni, mutta se ei tarkoita, että olisin äidin hoivattavana. Jos vaikka käyn vanhempien luona käydessäni vessassa, äiti kysyy monta kertaa, että pesitkö kätesi?
Hän kuvittelee sinun olevan pieni lapsi.
käydessäni, mutta se ei tarkoita, että olisin äidin hoivattavana. Jos vaikka käyn vanhempien luona käydessäni vessassa, äiti kysyy monta kertaa, että pesitkö kätesi? Pesitkö varmasti kätesi? Siis ihan varmastiko sinä pesit kätesi? Joskus se käy katsomassa, onko pyyhkeeseen kuivattu märät kädet.
Se jatkuva tivaaminen, tenttaaminen sekä tekemisten ja tekemättä jättämisten arvostelu ei myöskään ole hoivaa vaan äärimmäisen rasittavaa.
Itse kadehdin niitä kavereitani, joiden äidit kohtelevat aikuisia lapsiaan kuten aikuisia kohdellaan.
Kyllä, ole yrittänyt keskustella asiasta asiallisesti äitini kanssa. Hän pistää sen vitsiksi - hihii, kun tuo meidän Maija on taas uhmakkaalla tuulella. Ja jos jatkan, niin sitten tulee se ihan sinun parastasi minä vain ajattelen -vaihe.
Alue: Aihe vapaa
Että kaipaat äitiä. ?