Lue keskustelun säännöt.
keksikää mulle liikuntalaji
08.09.2011 |
mä en voi sietää mitään ryhmäjuttuja, etoo jo pelkkä ajatuskin sekä peleistä että rivissä punnertamisista tai lantionvatkauksista. Punttisalilla en ole ikinä käynyt, enkä osaisi käyttäytyä siellä. Olen takavuosina jumpannut menestyksellä kotona omalla ohjelmalla ja yksinkertaisillä välineillä tyyliin kuminauha, käsipainot ja tasapainolauta (ja ohjelma on hyvä, fysioterapeutin tekemä, mutta voi hii miten tylsä). Toisina takavuosina käynyt säännöllisesti lyhyehköillä lenkeillä. Nyt jotenkin en näytä saavan itsestäni irti, joten jotain pitäisi keksiä.
RYhmäkammo tarkoittaa myös lenkkeilykavereiden kammoa, varsinkin kun oma perhe on epäsovelias: mies juoksee mulle ihan liian lujaa ja teinipoika ei suostu esiintymään äitinsä kanssa julkisesti.
Kommentit (7)
tai missä järjestyksessä tai mitä jonolakeja siellä on jne. En edes sitä, miten sinne ostetaan pääsylippu, jos niiksene tulee.
Ja olen juossut ja hiihtänyt aikaisemmin yksin, mutta kuten sanottu, jotenkin se ei nyt vaan onnistu. EN saa lähdettyä. Mä jopa ajattelen kerran illassa, että nyt pitäisi lähteä, mutta aina tulee joku homma, joka pitää viel hoitaa ennen lähtöä ja sitten sen jää. Miten saisin lähdettyä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen melkoinen sohvaperuna, en saa itseäni raahattua salille tms, mutta työmatkat sujuu pyörällä kuin itsestään. Bonuksena rahansäästö kun ei tarvitse kk-lippua.
tai missä järjestyksessä tai mitä jonolakeja siellä on jne. En edes sitä, miten sinne ostetaan pääsylippu, jos niiksene tulee.
Ja olen juossut ja hiihtänyt aikaisemmin yksin, mutta kuten sanottu, jotenkin se ei nyt vaan onnistu. EN saa lähdettyä. Mä jopa ajattelen kerran illassa, että nyt pitäisi lähteä, mutta aina tulee joku homma, joka pitää viel hoitaa ennen lähtöä ja sitten sen jää. Miten saisin lähdettyä?
tekemään ohjelman ja neuvomaan liikkeet. ei ne nyt niin monimutkaisia ole, etteikö niitä nopsaan opi.
Tuohon liikkeellelähtöön en osaa oikein vastata. Itse treenaan salilla ja välillä sinne saa pakottaa itsensä, mutta jälkeenpäin on hyvä fiilis että tuli mentyä. Ja kun käy säännöllisesti, niin ei halua edes jäädä pois.
t.2
Kaikista ei ole treenaaman. Jotkut yksinkertaisesti vihaavat kaikkea liikuntaa niin paljon, että keksivät vaikka mitä tekosyitä sille ettei tarvitsisi persettään sohvalta nostaa. Sinä olet yksi näistä. Live with it!
Miten saisin lähdettyä?
Pitää käydä kioskilla, viemässä kortti postiin, katsastamassa lähimetsän sieni- tai marja-apajat... Perillä olet päässyt jo vauhtiin ja loppulenkki sujuu helpommin. Tai ostat uuden levyn ja lataat sen soittimeen, annat itsellesi luvan kuunnella ainoastaan lenkillä. Lupaat itsellesi jonkun palkinnon lenkin jälkeen? Jos ongelma siis on pelkkä lähteminen?
T. toinen ryhmäliikunnan ja kuntosalien kammoaja, jolle lenkille lähtö tuottaa välillä vaikeuksia, mutta lenkin jälkeinen hyvä olo kyllä palkitsee sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen samanlainen kuin sä, en millään saisi lähdettyä liikkeelle. En myöskään tykkää ryhmäliikunnasta. Mulle ainoa toimiva keino on pistää itselleni aikataulu, vaikka ihan kalenteriin. Ma, ti ja to salille klo 18 ja su lenkille. Silloin mennään, huvitti tai ei.
Salille kun menet, sanot heti tiskillä että olet ekakertalainen ja tarvitset apua. Ne neuvoo sulle kädestä pitäen kaiken tarpeellisen. Mä tykkään salilla kuunnella musiikkia tai äänikirjaa, siinä pääsee ihan omaan maailmaansa eikä tarvitse huomioida muita ihmisiä ollenkaan. Paras on jos voit valita sellaisen ajan, kun salilla ei ole paljon muuta porukkaa.
Pitääkö siellä jotenkin käyttäytyä eri tavalla kuin normaalioleminen?
Entä jos juokset/uit/pyöräilet/hiihdät/zumbaat/rullaluistelet yksin?