Onko täällä kellekään tehty nenän väliseinän korjausleikkausta?

On olemassa tällainenkin vaiva... Minulle tehtiin noin 6 vuotta sitten ja puudutuksessa. Oli vähän hassu kokemus, epämiellyttävä, tehtiin puudutuksessa ja vaikkei kipua tuntunut niin tuntui höyläys ja "hakkaaminen". Sinänsä tapahtuma oli nopeasti ohi mutta sen jälkeen oli hankala hengittää kun nenä oli täynnä tuppoja. Kipulääkettä tarvitsin jonkin verran ja seuraavana päivänä otettiin tukot pois ja lääkäri tarkisti jäljen. Oikaisu helpotti hengitystä, vähensi allergiaoireita ja tukkoisuutta. Nyt vaan kun aikaa on kulunut leikkauksesta tuntuu että vaiva on tullut takaisin. Leikatessaankin lääkäri arvoioi että leikkaus auttaa muutamaksi vuodeksi ja vaiva voi uusiutua. En kadu leikkausta kyllä mutta en tiedä lähdenkö uudestaan. Suosittelen jos tukkoisuutta, kutinaa ja allergiaoireita on paljon. Vaatii leikkauksen jälkeen tiivistä huuhtelua nenäkannulla joka auttaa kyllä vielä nykyäänkin kun kehtaa käyttää, niin nuhaan kuin tukkoisuuteenkin. Vinkkinä kaikille tukkonenäisille! Nenäkannun saa ostettua apteekista.

viestistäsi. Nenäkannu minulla jo onkin, mutta siitä ei juuri hyötyä ole koska vesi ei kulje "läpi". On niin kallellaan tuo väliseinä että se todellakin haittaa hengitystä ja kuuluu myös puheessa että nenä tukossa. :/



Jännittää vaan niin älyttömästi mennä siihen leikkaukseen.. Viime kesänä kävin jo nielu- ja kitarisat poistattamassa ja se toipuminen oli aivan kamalaa. Voiko pyytää että se tehtäisiin edes nukutuksessa? Suostuisivatkohan lääkärit siihen?

Elämäni kamalin kokemus. Nenä oli mennyt rikki aikoinaan urheilussa ja korjattiin pari vuotta sitten. Nenä siis rikottiin paloiksi ja oikaistiin. Nenäreikiin pistettiin silikonilastat, jotka tietenkin kasvoivat kiinni viikossa ja kun ne otettiin pois niin voi jeesus kun tuntui kamalalta. Viikkoon en juurikaan pystynyt nukkumaan kivun ja suun kautta hengittämisen takia. Auttoi mielestäni, koska minulla oli toinen sierain ihan tukossa ja krooninen poskiontelontulehdus sen takia. Kerran olen potenut poskiontelot sen jälkeen, sitä ennen monta kertaa vuodessa.

up

Paitsi että leikkaus tehtiin nukutusessa, yli kymmenen vuotta sitten.



Toinen sierain oli sisäseinän vinouden takia tosi tukossa, mutta silti hämmästyin ettei leikkauksessa sitä saatu auki "samanlaiseksi" kuin toinen sierain. Ja tosiaan tuntuu että nyt on taasen menossa enemmän umpeen.



Leikkauksen jälkeinen ole ei mielestäni ollut mitenkään karmea, tupot nenässä piti pitää ja vähän oli turvoksissa. Kipulääkkeet piti kivun pois.



Pahempi oli mielestäni nielurisaleikkaus, olin niellyt verta ja oksentelin ekan päivän h----n kipeällä kurkulla. Ja se kurkku oli kipeä.

ei ollut mikään kauhea kokemus.

Tehtiin puudutuksessa, olin siis hereillä, mutta aika pöhnässä. Hihittelin vaan siinä pöydällä.

Puuduttaminen tuntuu ikävältä aluksi, mutta tunto häviää aika nopeasti.

Leikkauksen jälkeen olin muutaman tunnin tarkkailussa, että pahin pöhnä hävisi. Autolla ei olisi kyllä voinut itse ajaa, joten kyyti piti olla kotiin.

Tampoonit laitettiin nenään ja niitä piti pitää päivä-kaks, en muista ihan tarkkaan. Tampoonien poisto tuntui ikävältä, mutta ei sekään nyt mikään kauhukokemus ollut.



Nenän leikkauksen ja tampoonien poiston hoiti kokonaisuudessaan yksityissektorilla alansa huippu lääkäri, joten en tiedä kuinka paljon se helpotti kokomusta. Mitään verenvuotoakaan ei juurikaan ollut.



Nyt vuosia myöhemmin alkanut taas tulla poskiontelon tulehduksia. Nenä on suora, mutta mahdollinen arpikudos tukkii ilma-aukot onteloihin ja ehkä joudutaan ne poraamaan auki uudelleen :/

minulla leikattu teini-iässä myös nieluja kitarisat ja se oli kyllä todella paljon pahempi kokemus.

Nenän väliseinän suoristus siihen verrattuna ihan lasten leikkiä. Älä turhaan jännitä :)

ja nukutksessa tehtiin, ihan ok mutta kalat kivut seuraavat 2vk , panacodilla elelin =) , mun kohdalla vaikea vielä sanoa kannattiko kun toipuminen vielä vaiheessa. . . onnea matkaan kohtalotoveri ja pyydä vaan nukutus jos siltä tuntuu.

En ole kokkeleita vedellyt ja kun tupakointikin loppui jo vuosia sitten,luulisi vaivan paranevan vaan eipä parane. Synnynnäisiä rakenteellisisa vikoja meistä niin harva on täydellinen. "Huimausaineet" eivät kuulu elämääni ollenkaan viisastelija.

On tehty. Mulla korjattiin väliseinä samalla, kun poskionteloita laajennettiin. Eli se poskionteloiden laajennus oli leikkauksen päätarkoitus ja samalla sitten oikaistiin väliseinä, kun sekin vaikuttaa siihen nenän ja poskionteloiden "ilmastointiin". Puudutuksessa tehtiin päiväkirurgiassa Meilahdessa. Poskionteloissa oli synnynnäinen rakenteellinen ongelma, joka aiheutti mm. toistuvis poskiontelotulehduksia. Väliseinä taas oli mennyt vinoon nuorena, kun sain koripallosta iskun naamaani.

Nro 14 jatkaa vielä että ei ollut mitenkään kamalaa, vaikka etukäteen jännitti. Todella taitava kirurgi suoritti operaation. Toista oli poliklinikalla, kun lääkäriharjoittelia tutki nenääni. Puudutus ei onnistunut ja meinasin pyörtyä kivusta, kun harjoittelija yritti punkteerausta, joka lopulta ei edes onnistunut.

Reilu kaksi vuorokautta mennyt leikkauksesta. Nenä ei kovin kipeä enkä särkylääkkeitä sen vuoksi tarvitse. Panadolia olen ottanut kaksi kertaa päivässä kun päätä koskee muuten leikkauksen jälkeen. Jonkin verran turvoksissa ja siksi tukkoinen olo. Minulle tekivät nukutuksessa koska itse niin halusin. Nielurisaleikkaukseen verrattuna ihan pikkujuttu.

On tehty samalla kertaa, kun leikattiin molemmat poskiontelot (FES). Ei ollut yhtään kamalaa, pelkäsin hirveästi, koska ennen leikkausta minut tutki kandi, joka ei ihan hallinnut hommaansa ja meinasin pyörtyä, kun sattui niin paljon. Mutta leikkauksen tehnyt lääkäri oli todella taitava ja puudutusaineet hyvät. Särkylääkkeitä söin vähän, mutta ei ollut mitään kovia kipuja jälkeenpäinkään.

Tehtiin myös FES leikkauksen yhteydessä, operaatio kesti 2-3h, nukutuksessa.

Lisää kokemuksia, tytär 14v kävi korva- ja nenätautien erikoislääkärillä joka kertoi että aikaisintaan 18v voidaan leikata. Nenän väliseinä S-mallinen ja jotain sille paikallispuudutuksessa pitää tehdä. Toivottavasti "vauvatuhina" loppuu siihen.

Kyllä tää tästä.

Neljä viikkoa leikkauksesta.

Molemmat sieraimet edelleen tukossa, vaikka suolaliuosta

Joka päivä useampaan kertaan.

Ei aukea ei.

Soitin sairaalaan tänään: ei merkittävää apua.

Kuulemma kosteutta vaan onteloihin.

Apteekissa farmaseutti kertoi, että on olemassa kortisonisuihketta.

Ai niin, unohdin mainita, että söin kaksi kuuria peräjälkeen:

Ei tulosta. Kiinni pysyy.

Pari vuotta sitten tehtiin tuo leikkaus, ja elämä on parantunut merkittävästi! Unen laatu nousut, allergiaoireet miltei hävinneet, kurkkutulehdusta tai flunssa en ole sen jälkeen kertaakaan potenut.

Minulla oli septoplastia toissapäivänä, ja vaikka paljon jännitin etukäteen niin ei ollut yhtään niin paha kuin pelkäsin. Kipua ei ole ollut juurikaan leikkauksen jälkeen. Se tamponi (mulla vaan toisessa sieraimessa) oli toki ärsyttävä ja haittasi unta, mutta onneksi kai se oli vaan vuorokausi. Leikkauksen jälkeisen illan tihkutti verta koko ajan mutta sain pari annosta Caprilonia, joka auttoi siihen. Tokan päivänä ei juuri enää tihkuttanut.

Silikonilevyjä ei laitettu ollenkaan - kuulemma tämä lääkäri ei niitä juurikaan enää käytä, kun yhtä hyvä tulee ilmankin. Parempi näin!

Tänään (kaksi päivää leikkauksesta) olen elänyt jo aikalailla normaalisti, toki nenää kostutellen ja varoen ponnistuksia yms., mutta ei kipuja, paitsi jos oikein nenää koskee. Sellanen perus tukkoinen olo, kuin flunssassa, ja tekisi mieli niistää, mutta vielä ei saa.

Nyt jo kyllä hengitys tuntuu, että hengitys kulkisi paremmin aiemmin tukkoisesta sieraimessa, vaikka toki leikkauksen jälkeistä turvotusta ja tukkoisuutta on vielä. Aika toiveikas olo siis!

Edellinen jatkaa:

Tuossa parin päivän kohdalla olo oli näköjään toiveikas, mutta nyt kun kaksi viikkoa leikkauksesta on jo kulunut, niin edelleen tässä joutuu viel katsomaan ja odottamaan lopullista lopputulosta. Aiemmin tukkoinen puoli on kyllä avoimempi kuin aiemmin, mutta toinen puoli on nyt tukkoisempi kuin ennen, ja limakalvoturvotusta ja kosketusarkuutta on edelleen. Eli nenä tuntuu edelleen kokonaisuudessaan vähintään yhtä tukkoiselta kuin ennen leikkausta. Toivon, että tilanne tästä vielä paranee.