argh! Anoppi...

Vaikka mulla on tosi hyvät välit anoppiin, niin hän ei edes pyydä lapsia yökylään ennen kuin kysyy asiasta mun mielipidettä. Aivan älytöntä toimintaa.

että toivot että ensi kerralla kysytään sinunkin mielipide yökyläilyihin. Ja lapsille että ilman äidin/isän lupaa ei voi jäädä yöksi mummolla, kotoa pitää AINA kysyä ensin.

Lasten iät ? Ovatko muutenkin usein anopilla yötä (silloin minusta voisi olla jopa ok) ? Olisiko vähän vahingossa "jyrännyt" ?



Ollappa itselläkin niin hyväkunoinen anoppi ja helpot lapset että voisivat noin vain jäädä yökylään...

menet nyt sen miehesi kainaloon ja rauhoitut

ollut muita suunnitelmia. Jos ei, niin tuskin olisin kovasti hermostunut. Toki munkin mielestä täytyy kysyä kotoa ensin, mutta ehkä anoppi ei mitenkään tahallaan jyrännyt sua, vaan ajattelemattomuutta antoi lasten jäädä kysymättä sulta tai mieheltä.



En mä tuon perusteella vielä anoppia tuomitsisi, tietysti jos taustalla on muutakin. Lapsillekin opettaisin, että kotoa kysytään ensin.

voitte nauttia toisistanne rauhassa ja niin äänekkäästi kuin haluatte. Ja ilman tökeröä käytöstäsi olisitte saaneet nukkua aamullakin pitkään ja viettää rauhallisen aamun. Nyt anoppi varmaan laittaa kakarat kotiin huutamaan heti kun heräävät.



Olisipa minullakin kiva anoppi, joka omasta aloitteestaan ottaa lapset yöksi ihan spontaanisti.

lapset ovat 3v ja 5v, ovat joskus olleet mummolassa yötä, mutta aina ennen on sentään soitettu, että jäävät yöksi. (sitä ei ole aina ennenkään kysytty, saako jäädä, vaan se on ilmoitettu)

Olen sanonut mummolle, että olisi kiva, jos asioista kysyttäisiin minunkin mielipidettä, mutta se tepsii vaan vähän aikaa.

Mummo rakastaa lapsia, tiedänhän minä sen.

Mies ei ole kotona ja minua niin harmittaa, kun odotin niin lapsia kotiin.

Jos sinulle ei ole ok että anoppi päättää yksipuolisesti että sopiiko yökyläily, niin kerro se hänelle. Voit kertoa että olet erittäin harmistunut siitä että hän lupasi lapsille yökylän johon kumpikaan lasten vanhemmista ei ollut antanut lupaa, ja että mikäli yrittää samaa temppua uudestaan, niin sitten ei anopin auta muu kuin herättää lapset ja tuoda kotiin - ja muistaa että yökyläilyt hoidetaan sitten SOPIMALLA etukäteen.



Ja seuraavalla kerralla kun lapset ovat mummolassa, haet heidät itse kotiin hyvissä ajoin ennen kuin ehtivät nukkumaan ruveta.

lapsia ei kukaan ota yöksi ilman etä lupa on kysytty!



Ihme anoppi sulla :(

Muiden tuonikäiset on vielä hoitolapsia...



Oliko kyläilystä sovittu anopin kanssa tyyliin lapset menevät sinne 3 tunniksi? Vai päättivätkö lapset noin vain mennä?



Minusta olisi outoa, että meille tulisi kaksi lasta kylään eikä kukaan tulisi noin tunnin kuluttua noutamaan pois. Ehkä anoppi ajatteli samoin eli koska kukaan ei ole lapsista tuntikausiin kiinnostunut, jääkööt nukkumaan.



Ei käy edes mielessä, että tuonikäiset kyläilevät niin, että en ole etukäteen sopinut aikaa.

Kyllä pitää kysyä ensin!

ja kun se aika olisi kulunut, olisi tullut vihainen soitto, että miksei lapsia kukaan tule hakemaan. Asuvat melkein naapurissa, mutta anoppi ei ikänä lähde tuomaan sieltä kotiin vaan vaatii, että me noudamme.

Ihme toimintaa laittaa lapset naapuriin, unohtaa sinne ja sitten raivota, kun joku toinen on heidät syöttänyt, pessyt hampaat, lukenut iltasadun jne.



Kai sinä suunnilleen tiedät, mihin aikaan teillä lapset menevät nukkumaan? Vai otit äijän kanssa alkoa ja unohdit lapset?

Anopin oletus oli varmasti, ettei sinulla mitenkään voi olla mitään sitä vastaan. Olisiko ollut? Lapset olivat itselleen tutussa ja turvallisessa paikassa ja heistä pidettiin huolta - oletan, ettei anoppi ole alkkis tms. Ei siis kerrassaan mitään vaaraa mihinkään suuntaan.



Mitä luvan kysymistä siinä oikein tarvitaan? Eivät lapset ole äidin omaisuutta. Ilmoittaminen on varmasti paikallaan ja nyt anoppi ei vain ehtinyt tehdä sitä ennen kuin ap soitti.



Ei tuo ole mikään ilkeä temppu, vaan ihan päinvastoin: hyväsydämistä tukea pienten lasten vanhemmille, jotka saavat omaa kahdenkeskistä aikaa.

Anopin oletus oli varmasti, ettei sinulla mitenkään voi olla mitään sitä vastaan. Olisiko ollut? Lapset olivat itselleen tutussa ja turvallisessa paikassa ja heistä pidettiin huolta - oletan, ettei anoppi ole alkkis tms. Ei siis kerrassaan mitään vaaraa mihinkään suuntaan.

Mitä luvan kysymistä siinä oikein tarvitaan? Eivät lapset ole äidin omaisuutta. Ilmoittaminen on varmasti paikallaan ja nyt anoppi ei vain ehtinyt tehdä sitä ennen kuin ap soitti.

Ei tuo ole mikään ilkeä temppu, vaan ihan päinvastoin: hyväsydämistä tukea pienten lasten vanhemmille, jotka saavat omaa kahdenkeskistä aikaa.

no meillä päin on tapana ilmoittaa vanhemmille, jos aikoo ottaa heidän lapsensa yökylään. Viis siitä kuin läheistä sukua ovat ja minkä ikäisiä.

ohis

Tätä jyräämistä varmaan esiintyy enemmänkin ja muissakin asioissa? Ymmärrän, ettei se tunnu kivalta, itselläkin on kokemusta miten anoppi sivuuttaa mun sanomiset ja jyrää mut täysin. Toisen lapsistani ei kestä maitoa, mutta kun lapset olivat mieheni kanssa anopilla eli mummollansa, anoppi syötti heille jogurttia, koska "tässä on tämmöstä bakteeria, kyllä tätä voi syödä". Tohvelimies ei saanut sanottua äidillensä, ettei se bakteeri poista maitoa siitä jogurtista. Olin aika vihainen anopille, kun olin kaksi vuorokautta hoitanut kuumeilevaa ja ripuloivaa lasta. Niin, olimme anopin luona ja lapsemme sairastui anopin tekemisten takia, mutta ei hänellä tullut edes mieleen auttaa lapsen hoidossa.



Tämä onkin sitten se toinen puoli - mun lapset ei ole koskaan missään yöhoidossa, ja suoraan sanottuna minusta on ihanaa, kun olen saanut lähettää lapset ja miehen pois nurkista laahustamasta, ja jäädä yksin kotiin edes yhdeksi yöksi.

Onko sinulla vanhemmuus kotonaan kadoksissa, kun et osaa ilmoittaa lapsille selkeästi, koska täytyy tulla kotiin? Kai sovit vierailusta anopin kanssa ja olisi voinut sanoa, että laita lapset tulemaan kotiin klo 18.00? Tai sanonut, että tulet heidät silloin noutamaan.



Kun kukaan ei lapsia kysele, anoppi varmaan oletti, että kotona ei olla ihan lastenhoitokunnossa ja päätti antaa lasten jäädä sinne, kunnes saatte päänne selväksi.