PERJANTAITA, TAMMIMASSUKAT!!!

Heips!

Olen tässä siivoillut vessaa näin aamutuimaan, tosi mieltä ylentävää. No onhan nuo p*skahommatkin joskus tehtävä.



Miehelle justiinsa illalla valittelin, etten ole koko viikolla nukkunut kunnolla, et joka aamu olo on enemmän tai vähemmän väsähtänyt. Pojalta jätettiin tutti pois, ja sen takia meni pari yötä vituralleen. Oma flunssa verottaa, kun olo on tukkoinen ja päätä särkee.

Mutta ah ihanuutta, viime yönä heräsin vaan kahteen kertaan! Mulle siis toooosi hyvä yö. Hyvä niin, tänään olis miehen pikkuveljen (kummisetä esikolle) tuparit, joten pitäis illallakin olla vielä pirtsakkana.



" Lapsellisille" kysymys;

Vaikuttiko teillä talviaikaan siirtyminen lasten nukkumiseen aamulla?

Minä luulin ensimmäisten aamujen perusteella, ettei vaikuttanut... mutta kyllä vaan siltä kuitenkin näyttää, et vaikutti. Eikä mitenkään positiviisesti :( Just kun poika oppi tässä syksyn pimetessä nukkumaan jopa kahdeksaankin, niin nyt taas noustaan ennen seitsemää. Ja äitiä väsyttäis mahdottomasti, hoh hoi!



Näin aamusta pirteenä ajattelin lähteä tekemään sämpylätaikinan, en muista milloin olisin jaksanut leipoa viimeksi (jos ei herkkuja lasketa).

Elikäs sämpyläntuoksuista perjantaita toivottelee

Toukoaarre 29+6

En tiedä, onko sairaslomalla vaikutusta, mutta tuntuu että sen jälkeen ku kirjotettiin saikkua, on supistellu ihan niin, että jo häirittee..

Että " tieto lisäis tuskaa" .

Aikasemmin, ku olin töis vielä, niin pärjäsin kyllä suppareitten kans, eikä niitä hirveesti edes tullu, vaikka työ oliki raskasta, kiipeilyy ja kantamista, maustettuna runsaalla kyykkimisellä ja kurottelulla.. No enpä tiedä..

Eilen oli kuitenki ihan mahdoton päivä.

Aamulla kävin kaupassa, sinä aikana jo neljä supistusta, joten en sitte tohtinu mennä mitää remppatouhuja alotteleen, vaan ajattelin, että leivon pitkästä aikaa. Yhtäkkiä ajattelis, että leipominen olis kevyttä puuhastelua, mutta kyllä jonku taikinan vaivaaminen työstä käy!

Molemmat koirat oli karkuteillä eilen ja pienempi varasti tiikerikakusta puolet ja hermot kireenä jo valmiiks.. Ja taas supisti, ku hihat palo!



Ootteko huomannu, että jos hermostutte jostain, niin helposti supistelis!?

Mä vähän epäilen että siihen vaikuttais fyysisen rasituksen lisäksi myös henkinen rasitus..



Eikä se yhtää piristäny, että mies makoili sohvalla koko illan, tekemistä olis kyllä ollu, mutta ku mä en jaksanu mitää (tai uskaltanu), niin kai se sitte ajatteli, ettei senkää tarvi. Enkä mä ny oleta, että mä vaan köllöttelisin ja se raatais kotihommia töittensä jälkeen, mutta vähä omatoimisuutta yli kolmekymppiseltä odottais.

Tuli ittelle sellanen kamalan riittämätön tunne, ku ei pysty tekemään, vaikka haluais, lastenki kans pitäis olla ja touhuta ja mua vaan supistelee! Mä joskus pelkään tosissani, että tää pieni ihminen syntyy pahasti ennen aikojaan.

Ehkä tää kuulostaa pahemmalta, mitä onkaa, tuntuu vaan välillä niin pahalta ja näin anonyyminä on hyvä valittaa, kukaa ei leimaa turhan marisijaksi. Kiitos ja anteeksi.



Viikonloppu siis ihan käsillä, taas, aika kuluu tosi nopeesti!

Vauva kai voi ihan hyvin, se liikkuu paljo ja usein. Se piristää vähän.

Mutta eikö tämä tästä taas ala kirkastua, toivottavasti teillä muilla on paremmat fiilarit. Hyvää perjantain jatkoo ja viikonloppua kaikille!



Terv. Hemppa 28+3

Moi!



Viikon viimeinen työpäivä pyörähti täälläkin käyntiin... suunnittelin tossa äsken pari tuntia tälle päivälle ja maanantaille; nyt on sit hetki aikaa hengähtää... vaikka olishan noita kokeita tuossa korjattavana.



Eilen tuli viimeinkin päätös äitiysrahasta ja -avustuksesta. Olin yllättynyt, miten " paljon" sit kumminkin saan sitä rahaa - melkein puolet enemmän kuin olin uskaltanut toivoa. Oon NIIN pessimistinen ton Kelan suhteen. Nyt sit vaan oottelemaan Postin ilmoistusta äippäpakkauksen saamisesta. Tuskin maltan odottaa (paitsi sitä haalarinkauhistusta)! Mutta kokeneemmat: milloinkas sitä lapsilisää sitten haetaan? Onko sen suhteen jotakin, mitä pitäis tietää...



Pakkauksista puheenollen, ootteko muut keränneet (koskaan) miehellenne isyyspakkausta? Mä oon sellaista yrittänyt väsätä ja jotakin oon jo sinne löytänytkin, mutta vielä haluaisin jotain... alkaa vaan toi mielikuvitus loppua. Pakkauksessa on siis jo 2 bodya vauvalle & t-paita isälle, Uusi vauva - huoltajan opas -kirjanen, vauvalle katselukirja ja kylpyankat yhteisiin leikkihetkiin, lastenlaulu-cd, jotta miehen lastenlauluvalikoima laajenisi ;) (sis. myös Karaoke-dvd:n, joten toivottavasti on iloa pitkään...), isälle korvatulpat ja vauvalle tutti kriisitilanteisiin sekä lahjakortti Arnold' siin, jotta donitseihin hulluna oleva isä voi joskus hemmotella itseään (ja toivottavasti myös tulevaa äitiä, hih) sekä sitten julmetun iso sikari isälle ja neljälle kaverille varpajaisia silmällä pitäen. Harkinnassa on myös Muumipappa-muki ja -puurolautanen. Mutta löytyykö muita ideoita, mitä tuollaiseen pakkaukseen voisi laittaa?



Masuun ei edelleenkään kuulu oikeastaan mitään uutta, paitsi että eilen kun olin kävelyllä mua alkoi vetää suonta (tai jotain) tuolta alapäästä taas. ja tais siinä tulla mun eka supistuskin samassa, tosin ei kipeä sellainen.Oli pakko soittaa miehelle, että tulee hakemaan mut kotiin... meni sit kyllä ohi kun illan lepäilin. Osaako kukaan sanoa mitä tuollainen on - onko mun syytä soittaa (taas) neuvolaan?



No, mutta nyt täytyy lähteä soittamaan yks puhelu.

Voikaa hyvin, viihtyisää viikonloppua!

(Ja muistakaa käydä kaupassa, kun huomenna on kaikki paikat kiinni)



:) SolAngel & masuaarre 28+1

Noista supistuksista aattelin vielä kirjoittaa, itekin niistä kun kärsin.

Voihan se olla, että tieto lisää tuskaa, mutta uskon myös et töissä ollessa (tai jos on muuten paljon hommaa) niitä ei ehdi niin paljoa miettiä ja rekisteröidä niitä suppareita, kuin kotona ollessa.



En muista enää, onko sulla kohdunsuulla muutoksia?

Mulla supisti esikkoa odottaessa suunnilleen vkolta 18 alkaen ja näillä viikoilla jo tosi reilusti. Kohdunsuulla ei kuitenkaan tapahtunut mitään muutoksia, joten sain lääkäriltä luvan jatkaa töitä, jos halusin. Minä halusin, vaikka illat olikin sitten aika kurjia, jatkuvien supistusten kanssa. Kuitenkin musta oli kivempi olla päivät töissä, kuin olla jatkuvasti kotona miettimässä supistuksia (karrikoidusti!) Esikoista odottaessa olin tietty tosi huolissani supistuksista, kun pelkäsin vauvan syntyvän ennen aikojaan.



Tätä toista odottaessa en osaa kummemmin huolehtia. Esikko syntyi rv 42 sektiolla, vaikka supistuksia olikin loppuaikana jatkuvasti useamman viikon.

Nyt supitukset alkoi jo rv 15. Paikat on onneksi pysyneet ainakin tähän asti kiinni, joten en ole osannut mitään stressiä ottaa. Tahtia on ollut pakko hidastaa, kun kipeiltä suppareilta ei nopeesti pääse etenemään. Pojan, 1v5kk, nostelu selkeesti lisää supistuksia mut en mä voi sitä hoitamattakaan jättää, kotiäitinä kun olen.

Varsinkin iltaisin supistaa, supistaa ja supistaa. Yritän keskittyä kaikkeen muuhun ja olla mahd paljon ajattelematta koko asiaa, ettei elämä pyöri pelkkien supistusten ympärillä. Tässä on vielä 10 vkoa jäljellä, pitkä aika.



Tsemppiä supistusten kanssa kärvistelevälle Hempalle ja muillekin!

Koitetaan nauttia olostamme ja elää normaalia elämää, supistuksista huolimatta. Ei ne aina ole vaarallisia.



Toukoaarre

Alkoipa aamu kivasti, kun pojan fysioterapeutti oli oven takana jo ennen kahdeksaa. Olin laittanut kalenteriin, että hän tulee klo 9, joten aamupuuro oli syömättä ja oltiin pojan kanssa yöpaidoissa :) No, juotiin sit kaffet ja syötiin puurot ennen kuin aloitettiin. Muuten vaan en tykkää oikein tällaisita ylläreistä, aamulla kun ei ole muutenkaan parhaimmillaan.



Omaan masuun kuuluu ihan hyvää. Minua ei supistele, joskus maha kovettuu jos enemmän rasittaa itseään, mutta eipä muuten. Mutta eipä supistanut esikoisen aikaankaan, ensimmäiset kipeät supistukset oli synnytyssupistuksia rv 41+6.

Selkä kyllä alkaa olla kovilla, kun esikkoa joutuu kantelemaan, mutta kuten joku mainitsikin, pakkohan tuo on hoitaa, ja meidän poika kun ei edes itse liiku.



Minä kasasin miehelle isyyspakkauksen, kun esikko oli tulossa. Siinä oli joku vauvanhoito-opas, rintareppu (mies oli semmoisesta haaveillut), isukki- ja vaavi- t-paidat, sisu-pastilleja ja energiajuomaa. Saattoi olla vielä joitan muutakin, en nyt muista.



Kyllä meillä on vaikuttanut kellojen siirto pojan uniin. Ei niinkään iltahommiin, mutta aamulla herätään usein liian aikaisin. Eilen aamulla alkoi meteli klo 6.20, kun parhaimpina aamuina nukutaan yli kahdeksaan. Pitää vaan toivoa, että rytmi tuosta tasoittuu, mamma haluaisi aamulla nukkua vähän pidempään...



Nyt on kaivettava siivousvehkeet esiin.



Tihveröinen 28+2

Ihanaa perjantai... vaikka saitsulla olenkin niin perjantait on ihania kun tietää, että muru on kaks seuraavaa päivää kotona. Täällä uudella paikkakunnalla kun ei vielä kauheesti oo kavereita niin nämä viikot tuntuu aika pitkiltä. Onneks on noi koirat pitämässä sauraa.



SolAngel, kyselit lapsilsästä. Mulle ainakin sanottiin neuvolasta, että se pitää anoa samalla kun se äitiyspäivärahakin eli siihen samaan hakemukseen vaan raksi lapsilisän kohdalle. Soitapa Kelaan ja kysäse. Jos jollain on jotain muuta tietoa asiasta niin korjatkaa.



Masussa on ollut pari päivää aika rauhallista, mutta kumminkin liikkeitä tuntuu tasaiseti joten en ole mitenkään huolissani. Maanantaina on neuvola ja pelonsekaisella innolla odotan uutta sf-mittaa ja punnistusta. Taitaa olla paino taas noussut kohisten. Mutta minkäs teet kun liikunta on niin mahdottoman vähissä ja syömistäkään ei voi kokonaan lopettaa.



Minä en ole tulevalle isukille pakkausta tehnyt. Ostin vain netistä semmosen paidan, jossa on superman-kuvio, mutta tekstinä SUPERDAD. Oli mun mielestä niin ihana, että piti vähän tuhlata. Tietty lisäks vois ostaa vaaville jonkun bodyn, jossa kerrotaan hänen olevan isin kulta tms.



Nyt postin hakuun taas ja sitten koirat ruokkimaan. Hauskaa viikonloppua kaiklle tammimasuille!



-J ja Röllimaha- 28+3



p.s.Pakko vielä hehkuttaa, että muru vie mut tänään ulos syömään kun on meidän kuukausipäivä, eli taas tuli yksi kk lisää täyteen yhdessä oloa.

Toukoaarre kysyi, että onko mulla suppareitten seurauksena muutoksia kohdunsuulla. No se kanava on lyhentyny 1,5 senttiin ja vähän oli kohdusuu pehmee.

Lääkäri ei edes antanu vaihtoehtoja, sano vaan, että mitää riskejä ei oteta, koska työ on mitä on näin vauvaa odottavalle.

Oon siis maalari.

Ja varmasti on niinki, että ku on saikkua määrätty, niin tarkkailee itteensä sitä mukaa ja vielä kun kotona on, niin on mahdollisuus tarkkailla taukoomatta. No pitää koittaa ottaa rennommin, tähän mennes on tänään ollu parempi päivä, oon jopa pikkasen kittaillu vintillä ja kohta meen varovasti hiomaan, mutta odottelen eka lapset koulusta..Ja saatan ottaa pienet levot;)

Ja ens tiistaina joka tapaukses on kontrollikäynti lääkärillä, että sitte taas lisää tietoo. Joka tapaukses saikku on jo kirjotettu äitiysloman alkuun asti, että sikäli ei varmaan mitää uutta. Toivottavasti en joudu vuodelepoon, sitte tää firma kaatuu kokonaan...



Kunpa tuo isäntä vaan huomais tehdä jotain, ilman että tarvis montaa kertaa sanoo

(taas supistaa, vaikka vaan istuu)p****le tästä mitää tuu..

Taidan tosiaan hetken lepäillä, mutta viikonloppuja!

Ihanaa, on perjantai. Viikko on madellut eteenpäin ja vihdoin koittaa viikonloppu. Mulle on kaatumisen jälkeen tosiaan ilmestyneet supistukset, joten siitä keskustelen ensi keskiviikkona neuvolassa. Nykyään ei tarvitse tehdä oikeastaan mitään, kun heti supistaa. Mies on ihan " hädissään" ja on tehnyt jo varasuunnitelmien varasuunnitelmatkin sen varalle, että synnytys käynnistyy ja on itse toisella paikkakunnalla kuten silloin kun kaaduinkin. On se hyvä että joku huolehtii ja järjestää! :o)



Viikonloppuna meille onkin tulossa kummipoikani perheineen kyläilemään. Hiukan hirvittää nuo tulevat aamut; hänen äiti kertoi aamuherätyksen olevan nykyään 5.00-5.30. ...ja mulla riittäisi tällä hetkellä unta vaikka muille jakaa - ja väsyneenä olen Todella Ärtyisä...



Annoj: mistä löysit sen t-paidan " superdad" ?? Kuulosti tosi kivalta! :o)



Nyt työt kutsuu vielä hetken verran, joten yritän keskittyä niihin... Oikein mukavaa & rentouttavaa viikonloppua kaikille!



Jennika 29+4

...unohdin jo kuka kysy, mutta ainakin tämmösestä osotteesta saa niitä superdad-paitoja.



http://www.shirt66.de/Family/SD_SuperDad_T_Shirt_blau::10.html?sid=4ba7…



toivottavasti linkki toimii... =)



-J ja Röllimaha-

Tiedän, että tästä asiata on monia ketjuja olemassa, mutta kiinnostaisi tietää, mitä te muut meinaatte siihen pakata ja oletteko miettineet asiaa?

Olen seuraillut kuulumisianne taustalta, mutta nyt ajattelin osallistua itsekin.

Meille odotetaan kauan toivottua esikoista viikoilla 28 tasan. Eilen oltiin lääkärissä ja kaiken pitäisi olla ok. Kohdunsuu 3cm ja vauva kasvaa tilastojen keskiarvoviivaa pitkin.

Itse olen ollut viime aikoina väsynyt ja turvotustakin on reilusti, mutta muuten olo on ollut ok. Ainoa asia mitä kaipaisin on ystävät joiden kanssa jakaa odotuksen iloa. Kavereilla on 4-7kk ikäisiä lapsia ja jotenkin tuntuu, että olen jollain tapaa ulkopuolinen heidän jutuissaan. Sillä enhän minä voi vielä tietää millaista elämä on pienen lapsen kanssa (näin minulle on asiaa kommentoitu...).



Terveisin

Marilla

Olin siis eilen siinä sokerirasituksessa (kuten olen ollut jokaisesta raskaudesta, aina ovat arvot heitelleet). Aiemmilla kerroilla itse rasituksessa tuloksena täysin normaalit arvot, mutta tällä kertaa yksi oli asteikon väärällä puolella. En saanut omaa neuvolatätiä kiinni, joten en ihan tiedä, mitä pitää tehdä. Varahoitsu sanoi, että vältä sokeria ja rasvaa. No, mitenkään älyttömästi en voi sanoa herkutelleeni, sillä painoa tullut mielestäni maltillisesti (noin 5kg). Edellisessä raskaudessa sain pidettyä arvot kohdillaan sokeria välttelemällä, tällä kertaa sain yhden plussamerkinnän, vaikken ollut mitään sokerista syönyt vuorokauteen.



Keskimmäinen oli kookas lapsi, muut olleet pieniä tai tavallisia. Saas nähdä minkäkokoinen tällä kertaa tulee. En ainakaan halua, että kovin paljoa yliaikaiseksi tätä lasta päästetään.



Alkaa olla viimeiset hetket, kun pystyn taistelemaan pukamia vastaan. Kauhulla odotan jäljellä olevia viikkoja. Niitäkin on aiemmissa raskauksissa jouduttu operoimaan, toivottavasti tällä kertaa sujuu inhimillisemmin. Toivossa on hyvä elää.



Marilla kyseli sairaalakassista. Ainoa, mitä ilman on vaikea pärjätä, on puhelinmuistio. Kännykkä on pidettävä kiinni, einkä minä ainakaan muista yhtään numeroa, hyvä jos omani.



Nyt kauppaan! Ruokaa koko viikonlopuksi.



enyo 32 (tai jotain, täysin pudonnut kärryiltä)

Terkkuja neuvolasta.Paineet ja hemppa hyvä.Sf-mitta ,27,28.Vauva kasvaa ihan tasan keskikäyrää.Painoa oli tullut kuten jo tiesinkin.Jännä meillä vauvan sykkeet olleet alusta asti 130-135 nyt pari viime kertaa ollu 150...hyvät terävät äänet kumminkin joten hyvä niin.Määkin olen ollut suppareiden takia saikulla jo viikosta 21 lähtien.Eli 10 vkoa.Kontrollit ovat olleet kahden viikonvälein.Paikat ovat olleet pehmeet mut kiinni.Tänään oli taas kaksiviikkoa täyteen mut kuulemma ei enään katota ku vasta viikolla 35,tieten jos säännöllisiä kipeitä tulee niin tieten sitten.Mulla on jännä homma noiden supistusten kanssa..Joku päivä saattaa supistella käytännöllisesti katsoen kokoajan sit taas seuraavana päivänä ei yhtään,hassua..Joku kyseli et vaikuttaako mieliala supistuksiin,mulla ainakin jos meinaa pukata stressiä päälle niin kyllä tykkää masukin kovettua samaa tahtia.Jotenkin tuntuu et vaavi on ollut paripäivää rauhallisemmin..ei hirveitä potkuja vaan semmosia jänniä muljahduksia.Terkkahoitaja sanoi et rt:ssa on mut ei ole työntänyt itteä vielä alaspäin,pyllöttää selkä vasemmalla ylhäällä ja jalat oikealla.Serkkutyttö aiko tulla huomenna yökylään,pitää tehä jotain hyvää ruokaa ja saunoa ja jos sitä jaksais valvoa vaikka yli kaheksaan niin olis kiva pelata jotain kivoja pelejä ja poltellla kynttilöitä.Se on muuten siskot huomenna pyhä joten käykäähän kaupassa ettei tartte huomenna ihmetellä et kelle sitä menis syömään..Vaan alanpa päiväkaffeen keittoon ja munkin syöntiin piti taas leipomolta hakea suussa sulavia possumunkkeja.Tyttö sanoi muuten eilen aamulla et äiti; susta on tullut ruma tissit kuulemma roikkuu ja nenä on leventynyt.Siltä seisomalta varasin ajan kampaajalle ja kosmentologille,on se kauheeta jos lapset pelkää...



Hyvää ja rentouttavaa viikonloppua.!



lettis73 TASAN 31!!!

Hei kaikille tammimasuille ja iloiset terveiset Pirkanmaalta, jonne lensimme Pekingistä esikoisen kanssa toista viikkoa sitten! Aivan ihanaa on ollut jo senkin takia, että saan ottaa nyt lomalaisena rennosti ja istua äitini valmiiseen ruokapöytään (ja " pakollisiin" kahvi- ja herkkuhetkiin)..



Olo on ollut ihan hyvä lennon jälkeisestä väsymyksestä ja aikaerosta hiljalleen toivuttuamme- tosin tuo kellojen siirto toi tunnin lisää aikaeroon, mutta kyllä sekin tästä. Muutamana yönä on ollut aivan kauhea suonenveto pohkeessa, joka sattui vielä toista päivää sen jälkeenkin! Siinä minun raskausvaivani sitten- toistaiseksi...



Ehdin jo käydä ensimmäisessä neuvolassa Suomessa ja kaikki näytti hyvältä, paitsi hemppa oli laskenut, nyt 117, joten sain syötäväksi matrifolia. Tänään käytin esikoista 3-vuotisneuvolassa, josta sain itse samalla raskaustodistuksen Kelaa varten. Poikakin muuten teki neuvolassa epäilyistäni huolimatta melkein kaikki käsketyt tehtävät, ainoastaan aluskalsareiden riisumista raukka arasteli ja näkötestin toisen silmän peittävän läpykän vei päättäväisesti neuvolan tädin pöydälle, se siitä tutkimuksesta;o



Sain lapun TAYSin tutustumiskäynneistä ja mieli tekisi mennä heti, kun viikon päästä menemme pojan kanssa Tampereelle, vaikka terkkari toppuutteli ja suositteli joskus kuukautta ennen laskettua aikaa. Mutta kun tuo täkäläisen sairaalan systeemit ovat minulle suurin mysteeri tässä raskausasiassa juuri nyt!



Viikonloppuja, meillä on vähän edellisiä hiljaisempi viikonloppu, kun vain veljeni perhe 2-vuotiaan taaperon kanssa tulee maalle- siskoni ja serkkuni pesueet ovat retkellä Helsingissä Ski-expossa ja muualla.



jujube 27+5