Lue keskustelun säännöt.
äitini kertoi tänään
03.09.2011 |
raskaudenkeskeytyksestä, minulla olisi kuulemma voinut olla sisko.... jumalauta miksi se kertoo nyt kun mä oon melkein 40 vee? Tää on niin vanha asia ja nyt se vasta kertoo. Miksi kertoi ollenkaan, tuli kamala olo!
Kommentit (16)
itse halusi päästä lapsesta eroon :( Sattuu niin :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Munkin äiti sai kaksi "lasta" minun jälkeeni. Toinen oli rypäleraskaus ja toinen keskenmeno pesuvatiin. Mutta sainpa 3 sisarusta lisää ja ymmärrän äidin murheen menetettyjen raskauksien myötä.
Hänelle sanottiin 1973 Ruotsissa, että raskaaksi ei saa enää tulla, on tultava keskeytykseen. Eivät menneet vaan pitivät salaa raskauden seuraavasta ja sitten syntyi maailman mainioin pikkuveli.
ihmettelen kans että miksi edes kertoo tässä vaiheessa, tai ylipäätänsä. Purkaako hän nyt vasta elämänsä solmuja? Mutta ne pitäisi purkaa jollekin ammattilaiselle, ei omalle lapselle, jota ne voi satuttaa niinkuin sinua nyt teki.
Itse mietin joskus pystynkö koskaan kertomaan - ja luulen että turhaa: 5-vuotiaalle pojalleni keskenmenosta, joka tapahtui ennen kuin hänen syntymäänsä. Poikani on useaan otteeseen toivonut ISOSISKOA..! ja enempää lapsia ei tullut hänen jälkeensä.
Olen ainoa lapsi, ja jos saisin tietää että syntymätön pikkusisarukseni on abortoitu "vain" siksi että vanhemmat ajattelivat etteivät jaksaisi toista, niin en ymmärtäisi lainkaan ja jossittelisin lopun ikääni menetettyä sisarusta.
Jos taas tuo keskeytys olisi tapahtunut äitini ollessa tosi nuori tai sikiön sairauden vuoksi, niin sitten olisin ollut ymmärtäväinen äitiä kohtaan, puhunut nainen naiselle.
se siinä vasta pahin onkin, ei mitään syytä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se siinä vasta pahin onkin, ei mitään syytä!
Kuinka paljon aikaisemmin jos ennen ja minkä ikäinen olit jos jälkeen?
T. edellinen
Minun äitini kertoi hiljan, että isälläni oli minua muutaman vuoden vanhempi lapsi toisen naisen kanssa (vanhempani olivat silloin jo naimisissa), mutta lapsi kuoli vauvana (ilmeisesti kätkytkuolema). Mä olen myös nelikymppinen.
Sanoisin, että pistän astetta paremmaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta äitisi on varmaankin ajatellut, että olet kypsä kuulemaan hänen painavimman salaisuutensa. Hänellä on täytynyt olla sitä suuri taakka.
Koita ottaa se vastaan kuin 40-vuotias ja kuuntele lisää. Anna kertoa miksi ja miltä se tuntuu nyt.
Ihan taatusti itsekin olet tehnyt tekoja, jotka vaivaavat sinua etkä tahtoisi lastesi nyt kuulevan niistä ikinä. Tilanne voi olla toinen, kun olet 40 tai vaikka kuolivuoteellasi.
Älä tuomitse äitiäsi, joka on mitä luultavimmin verinahalla tuon asian vuoksi. Kuuntele vain ja tee omassa elämässäsi oikeat ratkaisut: älä abortoi, vaikka olisitkin eroamassa. Tai rupea tukiperheen äidiksi, että voisit auttaa jotakuta, joka ei kykene selviämään elämästään.
Asiasi ei ole tuomita, vaan elää omalla kohdallasi mahdollisimman oikein. - Ja silti tulet tekemään virheen, josta lapsesi puhuvat.
Kun puhut menneessä aikamuodossa? Omasta mielestäni et menettänyt muuta kuin ehkä mielikuvasi virheettömästä isästä. On kamalaa että lapsi kuoli. Mutta se ei ollut kenenkään valinta kuten tuo keskeytys. Sinulla ei ikävä kyllä ollut mahdollisuuttakaan saada sisarusta, koska hänelle kävi niin kamalasti kuin kävi.
Tiedän tapauksia, että näitä lehtolapsia on ilmestynyt aikuisiällä esiin, elävänä siis, ja on ollut hyviäkin tarinoita kun puolisisarukset ovat löytäneet toisensa.
Minun äitini kertoi hiljan, että isälläni oli minua muutaman vuoden vanhempi lapsi toisen naisen kanssa (vanhempani olivat silloin jo naimisissa), mutta lapsi kuoli vauvana (ilmeisesti kätkytkuolema). Mä olen myös nelikymppinen. Sanoisin, että pistän astetta paremmaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun puhut menneessä aikamuodossa? Omasta mielestäni et menettänyt muuta kuin ehkä mielikuvasi virheettömästä isästä. On kamalaa että lapsi kuoli. Mutta se ei ollut kenenkään valinta kuten tuo keskeytys. Sinulla ei ikävä kyllä ollut mahdollisuuttakaan saada sisarusta, koska hänelle kävi niin kamalasti kuin kävi.
Tiedän tapauksia, että näitä lehtolapsia on ilmestynyt aikuisiällä esiin, elävänä siis, ja on ollut hyviäkin tarinoita kun puolisisarukset ovat löytäneet toisensa.
Minun äitini kertoi hiljan, että isälläni oli minua muutaman vuoden vanhempi lapsi toisen naisen kanssa (vanhempani olivat silloin jo naimisissa), mutta lapsi kuoli vauvana (ilmeisesti kätkytkuolema). Mä olen myös nelikymppinen. Sanoisin, että pistän astetta paremmaksi.
Ja tämäkään tarina ei ole niin yksinkertainen, kuin mitä annoin ymmärtää, mutta en halua kertoa siitä enempää täällä netissä, koska kaikki, joita tuo asia koskee, eivät siitä tiedä. Sanon vaan, että aika järkyttäviä juttuja sitä perheissä tapahtuu.
t. se joku aikaisempi
Kun puhut menneessä aikamuodossa? Omasta mielestäni et menettänyt muuta kuin ehkä mielikuvasi virheettömästä isästä. On kamalaa että lapsi kuoli. Mutta se ei ollut kenenkään valinta kuten tuo keskeytys. Sinulla ei ikävä kyllä ollut mahdollisuuttakaan saada sisarusta, koska hänelle kävi niin kamalasti kuin kävi. Tiedän tapauksia, että näitä lehtolapsia on ilmestynyt aikuisiällä esiin, elävänä siis, ja on ollut hyviäkin tarinoita kun puolisisarukset ovat löytäneet toisensa.
Minun äitini kertoi hiljan, että isälläni oli minua muutaman vuoden vanhempi lapsi toisen naisen kanssa (vanhempani olivat silloin jo naimisissa), mutta lapsi kuoli vauvana (ilmeisesti kätkytkuolema). Mä olen myös nelikymppinen. Sanoisin, että pistän astetta paremmaksi.
Ja tämäkään tarina ei ole niin yksinkertainen, kuin mitä annoin ymmärtää, mutta en halua kertoa siitä enempää täällä netissä, koska kaikki, joita tuo asia koskee, eivät siitä tiedä. Sanon vaan, että aika järkyttäviä juttuja sitä perheissä tapahtuu. t. se joku aikaisempi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mä en nyt oikeen ymmärrä ap:ta. Mitä ihmettä sä otat itteesi tuosta, sehän on sun äitisi asia, ja oletettavasti kipeä sellainen. Minkälaisella ajatuksen juoksulla sä siitä loukkaannut/katkeroidut?
Minulle äitini tosin kertoi keskeytyksestä ollessani 16-vuotias. Isäni ei halunnut kolmatta lasta, joten siksi abortti.
No, eipä vanhempani enää yhdessä olekaan, erosivat ollessani 12-vuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullekin selvisi vasta aikuisena, että minulla on sisko. Äitini oli antanut hänet adoptoitavaksi ennen minun syntymääni. Sain selville asian vasta äitini kuoltua, enkä koskaan voinut kysyä syytä tähän. Äitini on aina ollut yksinhuoltaja, eikä minulla ole virallisesti sisaruksia. En silti tuomitse äitiäni, hän varmasti on tehnyt niin kuin parkaaksi on nähnyt.
Äitisi tosin olisi voinut harkita tarkemmin, kertooko asiasta ollenkaan. Vai tekikö hän tämän kuitenkin harkitusti...?
Tsemppiä sinulle!
Ymmärrän, että sua kaivelee tällainen. Kyllähän sitä helposti jossittelee, että millaista elämä olisi ollut, jos olisikin käynyt niin tai näin.
Mutta koita nyt päästä asiasta yli. Elämä meni niin kuin meni, ei siinä jossittelut auta.
Mullakin keskeytys ja kolme keskenmenoa, mitä sitten? Olisi voinut sitä tai olisi voinut tätä...
Nyt on sitä mitä on ja se on tärkeintä.