Miksi niin moni uskoo että velat ei periydy?

Ja leski perii kyllä ilman keskinäistä testamenttiakin.

perusteella 50 % hänen ja vainajan yhteenlasketusta varallisuudesta. Aivan kuten avioerossakin.

mut jos on enemmän velkaa kuin omaisuutta, vain hullu ottaa perinnön vastaan.



Mikäs siinä jos on miljoonan omaisuus ja velkaa satatonnia... kannattaa ottaa !

Toisin päin ei sit kannatakkaan....

jos velkaa on enemmän kuin kuolinpesässä on varallisuutta, kuolinpesä julistetaan konkurssiin. Siksi niin moni uskoo niin, kun niin se on.

Jos perin vanhempani ja heillä on esim. sekä talo että velkaa, niin totta himputissa perin myös velan.

Jos heillä taas on vain velkaa, perin sen velan, PAITSI jos haen pesän konkurssiin.

Toiseksi, moni luulee, että leski perii puolet vainajan omaisuudesta ja lapset puolet.

Leski ei peri mitään, PAITSI jos on keskinäinen testamentti.

Nämä selitykset on yleensä ihan järjettömiä.

Sen unohdit mainita, että leskellä on oikeus asua vakituisessa käytössä olleessa asunnossa, vaikka lapset sen haluaisivat myydä. Siis että siitä ei voi äitiä alkaa rahapulassa häätämään.

jos velkaa on enemmän kuin kuolinpesässä on varallisuutta, kuolinpesä julistetaan konkurssiin. Siksi niin moni uskoo niin, kun niin se on.

mitään järkee... ottas vaan niin paljo lainaa ku pystys ja sit ku sattus kuolemaan niin ois lapset pulassa... minä olen tuota monesti miettinyt kun minun äiti on aivan järkyttävissä veloissa eikä ole mitään omaisuutta... ei asuntoa ei mitään, niin en minä niitä joudu maksamaan... eihän siinä olisi mitään tolkkua

ja loppusumma on perintöä. Jos ei ole omaisuutta vaan vain velkaa (mikä mahdotonta, koska veloille vaaditaan yleensä takuu/vakuudet), niin sitä ei voi kutsua perinnöksi eikä se siis periydy, kun ei ole perintöäkään.



Velat periytyvät vain siinä tapauksessa, että perijät haluavat pitää esim. talon, josta on velkaa. Silloin he joutuvat maksamaan velan pois voidakseen talon pitää. Mutta siis siinäkään ei kyse ole perinnöstä vaan omasta tahdosta maksaa velka pois.

mitään järkee... ottas vaan niin paljo lainaa ku pystys ja sit ku sattus kuolemaan niin ois lapset pulassa... minä olen tuota monesti miettinyt kun minun äiti on aivan järkyttävissä veloissa eikä ole mitään omaisuutta... ei asuntoa ei mitään, niin en minä niitä joudu maksamaan... eihän siinä olisi mitään tolkkua

on velkaa noin puoltoista miljoonaa, ja selvitetty jo, etten tosiaan tule sitä perimään, hyvä niin, hulluahan se olisikin. En siis usko, vaan tiedän.

Voidaanko sanoa, että velat periytyy lapselle, jos lapsi kieltäytyy vastaanottamasta perintöä? Tai jos velat käsitellään kuolinpesässä ennen perinnönjakoa, niin voidaanko taaskaan sanoa, että velat periytyy?



Nuo on vain sanojen vääntelyä, mikä on aika tyhjä aloituksen aihe.

ja loppusumma on perintöä. Jos ei ole omaisuutta vaan vain velkaa (mikä mahdotonta, koska veloille vaaditaan yleensä takuu/vakuudet), niin sitä ei voi kutsua perinnöksi eikä se siis periydy, kun ei ole perintöäkään.

.

niin sitten makselet niitä velkoja

Oletko ihan tosissasi?

Kuka noihin luottokortteihin vakuuksia kyselee...

Niitä voi olla kymmeniä ja kaikki tappiin asti käytetty....

Herää todellisuuteen

ja loppusumma on perintöä. Jos ei ole omaisuutta vaan vain velkaa (mikä mahdotonta, koska veloille vaaditaan yleensä takuu/vakuudet), niin sitä ei voi kutsua perinnöksi eikä se siis periydy, kun ei ole perintöäkään. Velat periytyvät vain siinä tapauksessa, että perijät haluavat pitää esim. talon, josta on velkaa. Silloin he joutuvat maksamaan velan pois voidakseen talon pitää. Mutta siis siinäkään ei kyse ole perinnöstä vaan omasta tahdosta maksaa velka pois.

on velkaa noin puoltoista miljoonaa, ja selvitetty jo, etten tosiaan tule sitä perimään, hyvä niin, hulluahan se olisikin. En siis usko, vaan tiedän.

etkä kyllä peri siitä pesästä sitten yhtään mitään muutakaan

Leski ei peri mitään, PAITSI jos on keskinäinen testamentti.

eli lapsia.

t. vela

Aina kuoleman jälkeen tehdään perunkirja eli luetteloidaan vainajan omaisuus ja velat. Se on pakollista eli kaikki tekevät sen. Siinä siis samalla käy ilmi perijät. Jos tässä yhteydessä huomataan, että ei tule perintöä, haetaan se pesä samalla konkurssiin eikä se vaadi pätkääkään enempää kuin normaalistikaan perunkirjoituksessa. Ei siinä ole mitään ylimääräistä vaivaa tai muutakaan kommervenkkejä. Se tulee ilmi perunkirjoituksessa ja sellaisen perunkirjan tekeminen on monesti jopa helpompaakin, kun sitä omaisuutta ei tarvitse kirjailla ja etsiä kaikkia tilejä.



Eli koko aloitus on aivan turha. Velat eivät periydy eikä sitä pesän hakemista konkurssiin voi pitää minään vaivana.

Itse asiassa aviopuoliso ei "peri" kuolleelta puolisoltaan mitään, vaan omaisuus menee OSITUKSEEN, jos ei ole tehty avioehtoa. Avio-oikeuden mukaan puolisoiden yhteinen omaisuus jaetaan tasan, ja puolet siitä menee leskelle. Poikkeus on, että jos leskeksi jääneellä on enemmän omaisuutta kuin kuolleella, niin leskellä on oikeus pitää kaikki oma omaisuutensa eikä näin ollen joudu "tappiolle" osituksessa.



Toinen puoli kuolleen omaisuudesta jaetaan PERILLISILLE. He voivat halutessaan vaatia perinnönjakoa, kuten yleensä käykin. Silloin perintö jaetaan perillisten kesken kuten laki määrää, siis että suorat rintaperilliset saavat kaikki yhtä suuren osan.



Keskinäisessä testamentissa kyse on siitä, että kuolleen puolison KAIKKI omaisuus siirtyy lesken omaisuudeksi. Mutta koska rintaperillisillä säilyy oikeus lakiosaansa, joka on 30 %, niin he voivat moittia testamenttia ja näin ollen saavat sen lakiosansa keskinäisestä testamentista huolimatta.

voidaan kaikki omaisuus määrätä leskelle eikä sitä voi moittia eikä lakiosaa jaeta.



Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että leski saa koko omaisuuden hallintaansa ja koko omaisuus jaetaan lesken kuoltua.

voidaan kaikki omaisuus määrätä leskelle eikä sitä voi moittia eikä lakiosaa jaeta.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että leski saa koko omaisuuden hallintaansa ja koko omaisuus jaetaan lesken kuoltua.

Itse asiassa lakiosa on puolet siitä perinnöstä, joka perillisille kuuluu, eli käytännössä 25%. (Siis osituksessa puolisolle 50%, perillisille 50%, ja perillisten lakiosa on siis tuosta puolet eli 25 %).

Lakiosan saamisessa voi olla hankaluuksia ainoastaan silloin, jos leskeksi jäänyt omistaa yli puolet puolisoiden omaisuudesta. Useimmissakin tapauksissa tämä seikka vain vähentää lakiosaa, ei estä sen saamista, sillä normaaleissa perheissä puolisoiden omaisuuksien määrät eivät oleellisesti eroa toisistaan.

Testamenttia voi moittia aina, vaikka siihen ei olisi mitään aihettakaan, ja näin pitkittää oleellisesti perunkirjoituksen loppuunsaattamista.

Rintaperillisten lakiosuus on todellakin LAKIosuus, johon ei voi kajota, eikä keskinäinen testamentti tai muukaan testamentti sitä muuta miksikään. Lakiosuuden määrään tosin vaikuttaa se, kummalla on ollut enemmän varallisuutta, kuolleella vai leskeksi jääneellä.

voidaan kaikki omaisuus määrätä leskelle eikä sitä voi moittia eikä lakiosaa jaeta.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että leski saa koko omaisuuden hallintaansa ja koko omaisuus jaetaan lesken kuoltua.