Huvittaa eräs lapseni kaverin äiti.

Tunnen hänet, voisi ehkä sanoa että olemme kavereita. No joka tapauksessa, lapsemme ovat erottomattomat ystävykset, välillä heillekkin tulee riitaa ja välillä tekevät hölmöyksiä. Tämä äiti uskoo joka sanan minkä hänen lapsi sanoo, tietysti kaikki haluavat uskoa omaa lasta ja luottaa tämän puhuvan totta, muistavan kaiken tapahtuneen oikein, mutta kun aina ei mene niin. Harmittaa välillä kun koitan sanoa esim. "meidän Matin mielestä tapahtui näin eikä näin", tms. niin tämä vastaa että näin se nyt meni, koitahan laittaa "Matti" kuriin. Olen aina lopettanut keskustelun siihen, sanonut vaan jotain että sellasta se on..joopa joo..voivoi näitä lapsia..



Ehkä hänelle joskus valkenee totuus.